Kitinä

Tästä tyhjäpäiden nusuttelua koskevasta keskustelusta tuli mieleen seuraava.

Tunnistan itsestäni kaksi erilaista haluamisen tilaa: 1. haluan seksiä, 2. haluan seksiä jonkun tietyn henkilön kanssa. Halu voi siis kohdistua johonkuhun tai sitten olla yleistä panetusta.

Olen itse sellainen, että jos vaikutuspiirissäni ei ole ketään henkilöä, jota erityisesti haluan, en harrasta seksiä ollenkaan (paitsi tietenkin keskenäni). Monelle muulle puolestaan ilmeisesti sopii halujensa toteuttaminen myös muiden kuin kokonaisvaltaisesti (= muillakin kuin ulkonäön tasolla) haluttavien tyyppien kanssa (esim. tämä "tyhjäpäiksi" nimetty kategoria, jolla ei kylläkään omasta mielestäni pitäisi ajatella olevan yhteyttä mihinkään älykkyysosamääriin tai sensellaisiin, kun alun perin siinä oli kyse vain tyypistä, jonka kanssa ei koeta henkistä yhteyttä).

No, ainahan joku voi sanoa haluavansa milloin ketäkin henkilöä (vaikka jo kuvan perusteella), mutta halutaanko siinä ihan aikuisten oikeasti juuri sitä henkilöä, omana itsenään? Tuskin. Kuvan perusteella ihmistä ei vielä voi tuntea henkilönä. Ennemmin voisi ajatella, että haluava osapuoli projisoi kuvaan/ulkonäköön omia seksuaalisia mieltymyksiään, ts. haluaa yleisesti ottaen miestä tai naista (sellaista, joista nyt sattuu pitämään), eikä niinkään teoreettisen fysiikan opiskelija Amanda Möttöstä, jolla on liikavarpaita, neuroottinen taipumus pureskella kynsiään, ja joka kannattaa kokoomusta. Eli riittää, että kohteen ulkonäkö sopii jollakin tavoin yhteen niiden mieltymysten kanssa, joita henkilöllä itsellään on. Enempää hänestä ei välttämättä edes haluta tietää, koska se voisi särkeä illuusion. Olenko yhtään oikeilla jäljillä?

Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana? Entä miten asia on kohdallasi yleisesti ottaen?

Huomautettakoon vielä erikseen, että en aio ryhtyä moralisoimaan vastauksianne. Aihe vain alkoi kiinnostaa.

Lisäsekoituksena soppaan voi tulla vielä sekin, että jonkun henkilön kanssa saattaa muuten olla halut herättävän tasoinen henkinen yhteys, mutta hänen sänkypuuhamieltymyksensä ovatkin aivan päinvastaisia kuin omasi. Tai toisinpäin: paljoa ei nappaa jutella, mutta nusutellessa synkkaa ja lujaa.

Miten tällaisiin tapauksiin sitten pitäisi suhtautua? Vai onko se aina tosiaan niin että jos matsaa läpänheitossa, niin sängyssä matsaa myös?

Mulla on olemassa ainoastaan toi kohta 2. haluan seksiä jonkun tietyn henkilön kanssa.
Seksi pelkkänä seksinä ei nappaa.

NegaDuck kirjoitti:Vai onko se aina tosiaan niin että jos matsaa läpänheitossa, niin sängyssä matsaa myös?

Mulla se on tähän asti mennyt aina noin. Tai siis jos sen läpänheiton laajentaa koskemaan monitasoista henkistä yhtettä, pelkkä läpänheiton sujuvuus ei tietenkään riitä.

EveryWoman kirjoitti:Olen itse sellainen, että jos vaikutuspiirissäni ei ole ketään henkilöä, jota erityisesti haluan, en harrasta seksiä ollenkaan

Harvapa varmaan harrastaisi mielellään seksiä henkilön kanssa jota ei halua seksuaalisesti. Vai tarkoittaako tuo "erityisesti" että hän on siinä elämän tilanteessa ainoa ihminen maailmassa jota voisi edes haluta?

Monelle muulle puolestaan ilmeisesti sopii halujensa toteuttaminen myös muiden kuin kokonaisvaltaisesti (= muillakin kuin ulkonäön tasolla) haluttavien tyyppien kanssa

Epäilen sinun olevan väärässä tuon luulosi kanssa koska veikkaan etteivät useimmat vastaajista koe seksiä tarpeelliseksi mielestään inhottavien ja vastenmielisten ihmisten kanssa (ND:n kyselyssä rajattiin tällaiset tapaukset pois). Poikkeuksena ehkä jotkut joille seksi voi olla myös vihan tai alistamisen kanavoimismuoto.

(esim. tämä "tyhjäpäiksi" nimetty kategoria, jolla ei kylläkään omasta mielestäni pitäisi ajatella olevan yhteyttä mihinkään älykkyysosamääriin tai sensellaisiin, kun alun perin siinä oli kyse vain tyypistä, jonka kanssa ei koeta henkistä yhteyttä).

"Tyhjäpäisyydellä" kai yleensä viitataan juuri henkisesti rajoittuneisiin ihmisiin, ei ihmisiin joilla on erilainen maailmankuva kuin vastaajalla. Keskustelu haarautui välillä puhumaan "henkisen yhteyden puuttumisesta" tai "tyhmyydestä" tai ties mistä milloinkin.

Jos "henkinen yhteys" tarkoittaa sitä etten koe henkistä vastenmielisyyttä henkilöä kohtaan, sitten minäkin voin väittää vaativani sitä ennenkuin viitsin harrastaa seksiä. En kuitenkaan koe tarpeelliseksi että seksikumppanini olisi mielestäni esim. mielenkiintoinen keskustelukumppani ennenkuin voisin kuvitella sekstaavani hänen kanssaan.

Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana?

Molempina. Himo oli molemminpuolinen, seurustelu ei olisi kiinnostanut eikä hän ole mielestäni sielunkumppanini. Sängyn ulkopuolella meitä eivät kiinnostaneet samanlaiset asiat. Kaiken pahan lisäksi hän taitaa äänestää demareita.

EveryWoman kirjoitti:teoreettisen fysiikan opiskelija Amanda Möttöstä, jolla on liikavarpaita, neuroottinen taipumus pureskella kynsiään, ja joka kannattaa kokoomusta.

Uh-huh. Koeta tässä nyt peitellä erektiota työpaikalla.

EveryWoman kirjoitti:

NegaDuck kirjoitti:Vai onko se aina tosiaan niin että jos matsaa läpänheitossa, niin sängyssä matsaa myös?

Mulla se on tähän asti mennyt aina noin.

Minulla ei, heittoja on molempiin suuntiin. Jotkut eivät nappaa kovinkaan paljoa sängyn ulkopuolella, jotkut taas ovat todellisia sieluntovereita ja haluan viettää heidän kanssaan paljon aikaa ja keskustella syvällisiä, mutta silti en koe heitä kohtaan erityisempää seksuaalista mielenkiintoa.

Frederik Krueger kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Olen itse sellainen, että jos vaikutuspiirissäni ei ole ketään henkilöä, jota erityisesti haluan, en harrasta seksiä ollenkaan

Harvapa varmaan harrastaisi mielellään seksiä henkilön kanssa jota ei halua seksuaalisesti. Vai tarkoittaako tuo "erityisesti" että hän on siinä elämän tilanteessa ainoa ihminen maailmassa jota voisi edes haluta?

Katso määritelmäni siitä, mitä jonkun henkilön haluaminen persoonana merkitsee. Se on siis tässä keskustelussa määritelty eri asiaksi kuin halun kohdistaminen johonkuhun sopivan näköiseen baarituttavuuteen tms., jota ei kuitenkaan ihmisenä tunne tai erityisesti ihaile.

Monelle muulle puolestaan ilmeisesti sopii halujensa toteuttaminen myös muiden kuin kokonaisvaltaisesti (= muillakin kuin ulkonäön tasolla) haluttavien tyyppien kanssa

Epäilen sinun olevan väärässä tuon luulosi kanssa koska veikkaan etteivät useimmat vastaajista koe seksiä tarpeelliseksi mielestään inhottavien ja vastenmielisten ihmisten kanssa (ND:n kyselyssä rajattiin tällaiset tapaukset pois). Poikkeuksena ehkä jotkut joille seksi voi olla myös vihan tai alistamisen kanavoimismuoto.

Haluttava/vastenmielinen -akselilla on muutakin kuin ääripäät. Joku voi esim. olla jonkun mielestä ulkonäön puolesta haluttava ja muilta ominaisuuksiltaan neutraali, ainakin niin kauan kuin häneen ei tutustu ihmisenä. Tarkoitin, että monille sopii halujensa toteuttaminen tällaisten kanssa, siinä missä toisille se sopii vain kokonaisvaltaisesti - kaikilla tai useimmilla mittareilla mitattuna - haluttavan kanssa.

(esim. tämä "tyhjäpäiksi" nimetty kategoria, jolla ei kylläkään omasta mielestäni pitäisi ajatella olevan yhteyttä mihinkään älykkyysosamääriin tai sensellaisiin, kun alun perin siinä oli kyse vain tyypistä, jonka kanssa ei koeta henkistä yhteyttä).

"Tyhjäpäisyydellä" kai yleensä viitataan juuri henkisesti rajoittuneisiin ihmisiin, ei ihmisiin joilla on erilainen maailmankuva kuin vastaajalla. Keskustelu haarautui välillä puhumaan "henkisen yhteyden puuttumisesta" tai "tyhmyydestä" tai ties mistä milloinkin.

Niin. Itse preferoin keskustelua henkisen klikkaamisen puuttumisesta. ÄO-juttuihin keskittyminen ei yleensä kerro mistään oikein mitään.

Jos "henkinen yhteys" tarkoittaa sitä etten koe henkistä vastenmielisyyttä henkilöä kohtaan, sitten minäkin voin väittää vaativani sitä ennenkuin viitsin harrastaa seksiä. En kuitenkaan koe tarpeelliseksi että seksikumppanini olisi mielestäni esim. mielenkiintoinen keskustelukumppani ennenkuin voisin kuvitella sekstaavani hänen kanssaan.

Minun määritelmälläni henkinen yhteys tarkoittaa jotakin hyvin poikkeuksellista, ei pelkkää neutraalia tai siedettävää persoonallisuutta.

Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana?

Molempina. Himo oli molemminpuolinen, seurustelu ei olisi kiinnostanut eikä hän ole mielestäni sielunkumppanini. Sängyn ulkopuolella meitä eivät kiinnostaneet samanlaiset asiat.

Minusta tuo kuulostaa siltä, että esittämilläni määritelmillä kyse oli lähinnä haluamisesta sukupuolen edustajana. Persoonallisuuden haluamisella tarkoitan sitä, että arvostaa ja kunnioittaa toista ihmisenä poikkeuksellisen paljon, sellaisena kuin hän kokonaisuutena on. Eli juuri sitä sielunkumppanuutta vaikka.

EveryWoman kirjoitti:Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana? Entä miten asia on kohdallasi yleisesti ottaen?

Kumppania ihmisenä. Ihan tutustumisen alkuvaiheessa rajanveto on vaikeaa, mutta kun vähääkään on oppinut tuntemaan kumppanin sänkypreferenssejä ja tietää mistä napeista painella, oma kiihottuminen tapahtuu suureksi osaksi siitä että tuntee toisen halut ja tietää tekevänsä hänelle kutaa.

EveryWoman kirjoitti:

Monelle muulle puolestaan ilmeisesti sopii halujensa toteuttaminen myös muiden kuin kokonaisvaltaisesti (= muillakin kuin ulkonäön tasolla) haluttavien tyyppien kanssa

Epäilen sinun olevan väärässä tuon luulosi kanssa...

Haluttava/vastenmielinen -akselilla on muutakin kuin ääripäät. Joku voi esim. olla jonkun mielestä ulkonäön puolesta haluttava ja muilta ominaisuuksiltaan neutraali, ainakin niin kauan kuin häneen ei tutustu ihmisenä.

Alkuperäisestä kysymyksestäsi tuli minulle kuva että mielestäsi näille "monille" on yhdentekevää miten hyvin seksikumppanin kanssa natsaa henkisellä tasolla. Muistutin vaan että se on tuskin kenellekään täysin yhdentekevää, paitsi ehkä nekrofiileille.

Minun määritelmälläni henkinen yhteys tarkoittaa jotakin hyvin poikkeuksellista, ei pelkkää neutraalia tai siedettävää persoonallisuutta.

Siinä tapauksessa vastaukseni on ilmeinen: pystyn nauttimaan seksistä myös henkilöiden kanssa joita kohtaan en tunne "jotakin hyvin poikkeuksellista" henkistä yhteyttä, jos rajataan puhdas seksuaalinen himo tuon hyvin poikkeuksellisen ulkopuolelle.

Vastaavasti monilla ihmisillä on mielestäni tosi hyviä mielipiteitä jotka voin allekirjoittaa täysin, mutta tämä ei kuitenkaan saa minua ajattelemaan seksiä heidän kanssaan. Himo herää ihan muita reittejä.

Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, koska esim. toisen iloluontoisuus voi selkeästi lisätä hänen seksuaalista kiinnostavuuttaan silmissäni, ja ehkä voitaisiin väittää että iloluontoisuus on "henkinen yhteys"? Menen mieluummin sänkyyn iloisten ihmisten kuin hapannaamojen kanssa.

Molempina. Himo oli molemminpuolinen, seurustelu ei olisi kiinnostanut eikä hän ole mielestäni sielunkumppanini. Sängyn ulkopuolella meitä eivät kiinnostaneet samanlaiset asiat.

Minusta tuo kuulostaa siltä, että esittämilläni määritelmillä kyse oli lähinnä haluamisesta sukupuolen edustajana. Persoonallisuuden haluamisella tarkoitan sitä, että arvostaa ja kunnioittaa toista ihmisenä poikkeuksellisen paljon, sellaisena kuin hän kokonaisuutena on. Eli juuri sitä sielunkumppanuutta vaikka.

En kokenut sielunkumppanuutta, mutta silti on väärin sanoa ettenkö olisi halunnut häntä omana itsenään, persoonana. Tunsin hänet jo entuudestaan, hän pääsi seksuaalifantasioihini jo ennen ensimmäistä sekstaamistamme ja tapaamistemme välissäkin (ja jälkeenkin), joten mielestäni hän täyttää persoonana haluamisen kriteerit.

Tuosta huolimatta olisin voinut hänen puutteessaan harrastavani seksiä jonkun muunkin kiinnostavan naisen kanssa, joten sitä kautta koin hänet myös sukupuolensa edustajana.

Tosi monien vakikumppanin kanssa koettujen seksihetkien jälkeen vieläkin on harvassa ne kerrat kun olen kyennyt ajatuksineni karkaamaan hetkestä muualle, lähes poikkeuksetta olen kiinni halussani juuri persoonaan. Rakastan nähdä, tuntea, haistaa, maistaa, kuulla blaablaa - tuntea ja kokea - ne, loppupeleissä kerrasta toiseen hyvinkin samat, jutut juuri hänen kanssaan. Jos seksi ja juuri hän ei vaikuttaisi minuun sillä tavalla niin kulkisin kai ajatustasolla hyvinkin kauas (ja joskus niin teen).

Mutta mutta toisaalta! ... Kun viimeksi tein aloitteen mietin vain seksiä seksinä, en kumppania minään muuna kuin sen antajana. Taidan aika useinkin oikeastaan tehdä niin, iik se on sitä panohalua halun itsensä vuoksi? Saatan olla hyvin loukkaantunut tai kyrpiintynyt toiseen mutta seksiä tekee silti mieli, joten erotan tunteet itse touhusta kai aika sujuvasti. Tosin silloin siinä saattaa olla jotain alistus- tai alistamisjuttuja ehkä mukana, huomaamattaan, en tiedä...

Joskus tulee tunne, että pimppa tarvitsee nyt suuta ja kiihotun jo pelkästä ajatuksesta saada sitä suuta. Lähestyn henkilöä, jolta sitä on hyvänä mahdollista saada. Aloitteen teon jälkeen hommien pyöriessä huomaan yleensä sen toisen varsin haluttavaksi siinä. Tai no ihan viimeistään esim. suuseksissä orkun jälkeen huomaan sen toisen siinä. Mitämitä!!1

Näiden pohjalta vain pienestä vinosta kulmasta paloja:

EveryWoman kirjoitti:Tunnistan itsestäni kaksi erilaista haluamisen tilaa: 1. haluan seksiä, 2. haluan seksiä jonkun tietyn henkilön kanssa. Halu voi siis kohdistua johonkuhun tai sitten olla yleistä panetusta.
...
Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana? Entä miten asia on kohdallasi yleisesti ottaen?

^Jos kirjoittelisin avoimen seksuaalisia juttuja tänne, olisin melkeinpä voinut kirjoittaa tuon. Jännä että valikoivuudessa partnerien suhteen on niinkin iso ero.

Edit: Paitsi että olisin kuitenkin varmaan kuvaillut tilanteesta muutakin kuin aistillisia tasoja. Se, että joku vaikkapa kykenee välittämään minulle jonkin itselleni täysin uuden ajatuskonstruktion jostakin mielenkiintoisesta teemasta, kerta kaikkiaan vain vetää polvet velliksi ja vaikuttaa siihen miten koen hänet partnerina. Saa haluamaan juuri häntä, tavalla johon kukaan toinen maailmassa ei voi vastata (toki muitakin ihmisiä voi silti haluta, kutakin vain eri tavoilla). Seksuaalisessa yhteydessä toisen mieleenkin pääsee käsiksi lähempää tai ainakin eri suunnasta kuin yleensä; ehkä tuollainen siksi aiheuttaa vetoa.

EveryWoman kirjoitti:Edit: Paitsi että olisin kuitenkin varmaan kuvaillut tilanteesta muutakin kuin aistillisia tasoja.

Meidän aivoissa on eroja, en vain kykene kaikkeen. Tämähän myös selittänee eron valikoivuudessa partnerien suhteen.

EveryWoman kirjoitti: Kun viimeksi harrastit seksiä, halusitko kumppaniasi persoonana vai sukupuolensa edustajana? Entä miten asia on kohdallasi yleisesti ottaen?

Jos vain noista pitää valita niin ehkä se viimeksi oli persoonana haluamista.
Ja yleisesti ottaen .. hmm .. on niin paljon variaatioita noista että paha mennä sanomaan kumpaan suuntaan pelkistettynä kallistuu enemmän.
Sanoisin silti että persoonana yleisesti ottaen useammin.

Kyllä se on persoona, jota haluaa eikä niinkään seksiä seksin vuoksi. Vaikken kiellä, etteikö olisi tullut tilanteita, jolloin olisi halunnut ihan vain sitä seksiä ihmisestä itsestään välittämättä. Itsekästä, omien tarpeiden tyydytyksen hakemista, mutta ei sitäkään ihan keneltä sattuu haeta.
Suurin merkitys on kuitenkin loppupeleissä sillä henkilöllä itsellään.

Jos toinen persoona puhuu itsetuntemuksesta universaalina perustana ja DeMellosta, niin on ainakin pakko salarunkutella.

En ole runkannut viikkoon, mikä nyt neuvoksi?

Niba kirjoitti:En ole runkannut viikkoon, mikä nyt neuvoksi?

Vedä sanko päähän ja huuda "Mää!"

bedlam kirjoitti:

Niba kirjoitti:En ole runkannut viikkoon, mikä nyt neuvoksi?

Vedä sanko päähän ja huuda "Mää!"

Ihan totta? Auttaakse? Kerro lisää? Kuin usein sun tarvii tehä niin?
Musta paremmin toimis jos runkkaisit sen sangon täyteen ensin?
Mut mitäpä minä asiantuntijaa neuvomaan!

Pitkällisen mietinnän tulos: vaikka panetus olisi päässyt kuinka pahaksi, en silti panisi jokaista vastaantulevaa kaksilahkeista. Kyllä se on niin kovin siitä henkilöstä kiinni, panisinko vai en.

Kun viimeksi harrastelin seksiä, halusin juuri tuota henkilöä. Vaikka vierekkäin olisi ollut kaksi saman näköistä ihmistä, olisin halunnut vain ja ainoastaan tuota tiettyä persoonaa. Persoona täydentää ulkoista olemusta.

Elikkä siis... en voi/pysty harrastamaan seksiä tuosta vaan (=baaripokaukset tms). Minun on tutustuttava ensin myös henkilöön muutenkin, ennenkuin tapahtuu vällyjen pöllytystä .

^ Sehän olisi aika huolestuttavaa jos jokainen vastaantulija kelpaisi.

^^ Voiks runkkaa jos ei mieti ketään? Voiks haluta orgasmin ihan vaan orgasmin vuoksi?

Alisuorittava G kirjoitti:^^ Voiks runkkaa jos ei mieti ketään? Voiks haluta orgasmin ihan vaan orgasmin vuoksi?

...tai: Mitä on elämä?...ja: Kuka minä olen? Ekiiiiiii-iiii!

Ylermi Ylihankala kirjoitti:...tai: Mitä on elämä?...ja: Kuka minä olen? Ekiiiiiii-iiii!

Ei ku kerro mietitkö mua vai vaimoas viimeks ku runkkasit. "En" on vastaus sekin, älä puhu mahdollisista kolmansista enempää!

Alisuorittava G kirjoitti: Ei ku kerro mietitkö mua vai vaimoas viimeks ku runkkasit. "En" on vastaus sekin, älä puhu mahdollisista kolmansista enempää!

Mä en runkkaa, vaan rakastelen kuningastani Mun pitäis jatkaa tähän vielä jotain herramiesmäisen ja samalla diplomaattisen nokkelaa, mut kompastuisin kuitenkin. Vaimo kun joskus lukee mun juttujani.