Alkuun että MUNGOPAK: Sitaattisi on minulta eikä Tixiltä. Editoi vaihtamalla koodiin lainausmerkkien sisään Gat.
masa kirjoitti:Gat kirjoitti:
Haistapa koiranpaska.
Oli muuten erinomaisesti koulutettu koira.
Ja vitut oli. Se oli tavallinen kotikokoira jolla ei ollut mitään tapoja, rajoja eikä laumanjohtajaa. Tai kerrohan nyt. Miten koirasi toimi seisontatilanteessa? Miten ohjasit sitä pellolla eri kulkusuuntiin, miten sait sen pysymään paikallaan kun rusakko lähti jaloista, miten sait koiran kantamaan saaliin purematta sitä, miten sait koiran lyömään pellolla maihin 200 merin päässä isännästä? Mitä muuta kuin fantasiointia harrastit koirasi kanssa?.
Välttelin tämän ketjun katsomistakaan, kun arvasin mitä paskaa tulee. Aivan oikein, silkkaa scheissea.
Koiran hallittavuus ei ole sama asia kuin itse alistua mihin vaan ihmisten kulttuurin pelleilyyn ja haitata koirankin elämää sillä.
Tuosta tuli mieleen, kun kerran koiran kanssa käveltiin syrjäistä tienpätkää kohti kaupungin isoa viheraluetta. Taajama-alueella silloin ennen yleisvaltakunnallista järjestyslakia koiraa saattoi vielä pitää irrallaan mutta valvonnassa ja hallittuna. Koira kulki tienreunaa noin 20 metriä minun edelläni. No kas, eikös vastaan tullut sellainen varmaan "oikea kennelihminen", ja huomautti pikkuhitlerinä, että "Ei taida olla ihan hallinnassa". Jeps, komensin koiran "Sivulle" ja tehtiin suoraan kävelyä sekä käännöksiä myötä- ja vastapäivään, koira taiteen sääntöjen mukaan vasemman pohkeen vieressä pysytellen. Sitten sanoin "Vapaa", ja koira lähti samaan suuntaan kuin oli ollut menossakin. Minifuhrerille sanoin: "Onhan se hallinnassa: Se tietää minne ollaan menossa ja kulkee ihan oikeaa reittiä".
Elikkä itse asiassa tuon "oikean kennelihmisen" käsitys ei ollut koiran todelliseen käytökseen vaan yhteiskunnan sääntöihin ja hänen käsitykseensä normeista liittyvää. Ja hänen todellinen ongelmansa oli, että MINÄ en ollut hänen "hallinnassaan". Minkä tietenkin naamioisi omaksi "Nöyryydekseen" ja "Viisaudekseen". Näitä tusinamerkonomeja riittää..
Kysymyksiisi, että ihan luontainen seisoja tuo ei valitettavasti ollut. Kaikki ei ole. Jalostusjuttu, vaikka tämä oli huippuvanhemmista. Joskus seisoi, joskus pikemminkin karkoitti. Sille on vaikea mitään tehdä, paitsi komentaa maihin, mikä ei ole sama juttu kuin seisonta. Käytännössä linnun löytämisen jälkeen lähemmäs hiivittäessä kannatti komentaa se seuraamaan takana, sanalla "Varovasti".
Suunnanvaihdot luovittaessa tietysti meni pillin vihellyksellä (meillä yksi lyhyt) ja käden viittauksella. Opetettiin alkuun pitkää narua käyttämällä.
Saksanseisojien ei pitäisi kiinnostua jäniksistä, mutta tämä innostui. Mitäs siitä, jänikset ovat hyviä
, varsinkin kun ne juoksemalla saa kiinni mihin ei moni rotu kykene. Samaten kissaintoilu oli hillitsemätöntä. Saksanseisojilla on valikoiva kuulo noin äärimmäisen jännissä tilanteissa.. Kissa ensin puuhun, sitten kohta koira hihnaan ja hellästi poies.
Noutaminen opetettiin yhdistetyllä lahjomis- mutta myös pakkonoutomenetelmällä, alkuun narulla koiraa hinaamalla. Tykkäsi noutamisesta, ja etsi mielellään muitakin esineitä kuin riistaa. Löysi ja toi monta haavakkoakin, maalta ja vedestä, ja myös muiden ampumaa mutta hukkaan mennyttä lintua. Sen verran hifistelyä jätettiin pois, että luovuttaessa ei opetettu istumaan vasemmalle, riitti kun toi ja luovutti. Ei pureskellut riistaa, nälkä tuli vasta myöhemmin.
Maihin koiran sai lyömään pitkänkin matkan päästä yhdellä pitkällä pillin vihellyksellä, samalla kämmenellä alas näyttäen. Lievempi muoto oli suullinen "Paikalla", jolloin ei menty maihin vaan jäätiin ja pysyttiin missä oltiin. Paljon, paljon harjoittelua nuornakoirana. Ja lisäksi tavallisessa ulkoilussa opettamatta oppi sanan "Odota". Jolloin hidasti kulkuaan vaikkei ihan paikalleen tarvinnut jäädä.
"Tänne" oli suullinen komento tai kaksi lyhyttä pillin vihellystä. Pilli on suositeltava kapine minkä vaan rodun kanssa. Saa olla mikä pilli vaan, äitini käytti kerran kukkopilliäkin, on oikea Acme oli hukassa
Näissä komennoissa on mun mielestä oleellista, että ne useimmiten sanotaan rauhallisesti ja hiljaa. Palveluskoiraväen suosima natsikarjuminen säästetään vain hätätilanteisiin, muuten se menettää tehonsa.
masa kirjoitti:
Hygieniasta sun on turha edes yrittää länkyttää mitään John Wayne- saluuna-purutupakka-fantasiaa. Tottakai koira haluaa tulla sohvalle, koska parhaimmalla ja korkeimmalla paikalla oleva lauman jäsen on se lauman dominoiva alfa-yksilö. Sinä olet sille vaan lauman pikkunarttu jolla on koiran karvoja ja kuraa pyhähousuissa. Meillä on koiralle oma peti sohvan vieressä. Siinä se on lähellä perheenjäseniä ja saa olla ihan rauhassa omalla paikallaan..
Ehei.
Vaan koira haluaa olla niiden tykkäämiensä alfojen lähellä. Se ei kumoa dominanssihierarkiaa. Isä oli tietysti laumanjohtajana koiralle rakkain kyljessä kiehnättävä, sitten minä. Joka sentään hoitelin tottelevaisuuskoulutuspuolen ja voitin elukan leikkitappeluissa. Äitiäkin totteli, ja silti viereen halusi. Voi riippua rodusta, mutta liikaa säikytelty dominanssi, jos koira ei halua olla ylempiensä vieressä, ihan halien.. Oma peti oli meilläkin, mutta öisinkin koira tykkäsi vaihtaa nukkumapaikkaa monta kertaa. Kuului tyytyväinen ähkäisy kun vaihtoi nukkumaan sohvalle
Aamuisin tuli sänkyyn viereen.
Hygieniasta, että sori, ylisiisteys, sekin taso, jota pidetään nykyään normaalina, juuri aiheuttaa allergioita ja onkin siis epätervettä ja perverssiä. Mieluummin pölyä, mutaa ja karvaa kuin ainainen nuha ja astma.
masa kirjoitti:
Koiran paikka on ei ole vapaana auton takapenkillä vaikka ne penkit olisivat terästä. Koiran paikka on takapaksissa. Jos ei ole farkkua takapakseineen, sille laitetaan takapenkille turvavöihin valjaat kiinni. Koiraa ei myöskään tule pitää vapaana ajettaessa pää lasista ulkona. Tiedätkö mitä jälkeä ampiainen tekisi koiran silmään esim 80:n vauhdissa?
"Koiran paikka" päläpälä..
Tämä on tietysti Jumalan Sanaa, jonka nöyrä toteuttaja olet kuten PetriFB??
(No et uskis, mutta pääsinpä käyttämään Hitlerkortin lisäksi myös Petrikorttia
)
Pää ulkona roikuttaminen siis lopetettiin kun sai silmätulehduksen. Ampiaisia ei kohdalle osunut. Tuo turvallisuusintoilu naamioidaan viisaudeksi, vaikka se on lapsellista tottelevaisuutta. Jolle ei yhteiskunnassa kohta ole mitään rajaa, tästä tulee "Hyvän asian" takia "hyvää tarkoittavien" kerrostalokyttääjien yhteiskunta. Eikös vittu nykyään lain mukaan tule käyttää polkupyöräillessäkin kypärää, jumalauta? Ja sekin on liioiteltua.. että vaikka lasten turvaistuimet ovat hyviä olemassa, jos sellaista ei joskus ole, niin oivoi, ei sitten mitenkään voi lasta edes yhtä kertaa kuljettaa... jos vaikka se kolari sattuisi juuri silloin, voi voi..
On hyödyllisiä tapoja, mutta vittu ajatelkaa itse, älkääkä vain totelko. Ai niin, te tulkitsette tottelun "omiksi ajatuksiksenne", kun ei teistä muuhunkaan ole.
masa kirjoitti:
Siinä missä sinä kuvittelet naivisti olevasi John Wayne preerialla ilman turvavöitä, kertoo faktat sen että 80 kiloinen mies painaa 50 kmh vauhdissa äkkipysäyksen tullen 3000 kiloa. Kestääkö brittileluautosi etupenkit sen kuorman, kun takapenkin turvavyötä pelkäävä mäntti vyöryy ylitsesi? Entä kestätkö sinä hyppäyksen kolmannesta kerroksesta? Se vastaa voimaltaan samaa iskua, kuin pysäys 50 km/h vauhdista.
Voi kamala sentään. Kumminkin (jos ei nipo kuljettaja muuta komenna) voi ottaa riskin olla takana ja bussissakin (onko niissäkin nykyään turvavyöpakko?? ) ilman vöitä. Koska niin matkustaminen on mukavampaa ja riski/haittasuhde naurettavan pieni, Toistaiseksi ihan hengissä ilman kolareita, vaikka kumia on kulutettu enemmän kuin kapinen huora. Etupenkillä turvavyö ei ole minua haitannut, koska tuulilasista näkee helpommin ulos ja köllötysmahdollisuuttakaan kuten takapenkillä ei ole.
masa kirjoitti:
Siis vittu, jos ymmärrys koiran koulutuksesta on tasoa että pääasia on että koira alistuu sinun valtafantasiassasi, niin älä vittu pidä koiraa. Tai hanki lastakaan. Käsikirjakasva
ttajilla ei ole riittävää herkkyyttä siihen hommaan
Siis vittu, jos ymmärrys koiran pitämisestä on tasoa että pääasia on että koira elää sinun elokuvafantasiassasi, niin älä vittu pidä koiraa. Tai hanki lastakaan. Elokuva ja haavemaailmassa elävillä sissijuustonkasvattajilla ei ole riittävää herkkyyttä siihen hommaan.
Kun just sinä sekoitat koiran kasvatuksen noihin sinulle opetettuihin normeihin, joilla ei ole mitään tekemistä koiran hoidon kanssa. On surullista, että valtaosa ihmisistä on kaltaisiasi vajakkeja, joilla ei oikeastaan ole omaa tajua tai herkkyyttä, mutta "hyvää tarkoittavina" korvaavat sen noilla normatiivisilla päähänpinttymillä. Ja jos ovat epävarmoja luonteita, kääntävät sen vielä muitakin komentavaksi pikkuhitleröinniksi. Vaikka heistä ei ole ajattelemaan eikä heillä ole ymmärrystä ketään käskeä.
John Wayne oli mileipiteiltään varmaan ihan eri linjoilla kuin minä. Kuitenkin yksi hyvä sitaatti Waynelta: "Minulle sanotaan, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Miksi helvetissä eivät olisi?"
No, tuokaan ei sovi idiooteille, kenties Wayne oli sellainen.
Mutta sikäli perää, että oikean ihmisen kehitysvaiheet mielestäni menevät:
1.) Lapsuuden auktoriteettiusko
2.) Nuoruuden ehdottoman varmat mielipiteet ja kapinointi
3.) Aikuistuessa asioiden suhteellisuuden ymmärtäminen. Ja valitettavasti teillä vajakeilla paluu lapsuuteen, että onkin "viisasta" totella ja ylläpitää normeja.. kun ette rassut muutakaan ymmärrä
4.) Zeniläis- vittumainen oivallus, että asiat ovat kuin ovatkin mustavalkoisia, vaikkakin suhteellisia. Mustaa ja valkoista näkyy siitä mistä itse kukin seisoo ja valonsa suuntaa. Ja silloin sinä olet mustempi kuin neekeri!
prosessi kirjoitti:Gat kirjoitti:Mutta kouluttaminen tarkoittaa hallittavuutta tarvittaessa ja tiettyjen juttujen osaamista metsällä. Eikä koiran alistamista mielivaltaisiin ihmisen sääntöihin ja siitä vallasta nauttimista. Ei silloin yhteiseloa lauman luontevin säännöin ja luontaisella isäntä-koira hierarkialla, vaan ihminen/eläin jakoa ihmisen kulttuurin päähänpinttymin niinkuin koira siitä puolesta mitään tajuaisi. Kuten jotain skeidaa että kun tuo on eläin, se ei saa tulla sohvalle.
No siis jos koira kasvatetaan yhteiseloon lauman luontevin säännöin, sille ei juolahda mieleenkään tulla sohvalle, vaan korkeintaan ihmisten jalkoihin. Juuri siitä syystä, että laumahierarkia on koiralle tärkeä asia. Omat koirani olisivat puolestani ihan vapaasti saaneet tulla sohvalle, mutta kun ne ihan itse tajusivat asemansa, ei niiden totuttaminen sohvalla istuskeluun ihmisten kanssa yksinkertaisesti ollut mahdollista. Ne vaivaantuivat ja tunsivat olonsa epämukavaksi jos niille yritti väkisin antaa liikaa oikeuksia. Nooni joskus nuorempana kyllä kiipesi sänkyyn, mutta heti jos se huomasi jonkun ihmisen tulleen paikalle, tuli sille kova kiire pois, vaikkei sitäkään ikinä ollut moisesta kielletty. Tietenkin omat rotuni ovat olleet ominaisuuksiltaan lähempänä sutta kuin joku saksanseisoja, joten osaltaan sekin saattaa selittää tuota eroa.
Huoh.
Sinäkin Brutukseni.
Yleistyksenä tuo on ihan perseestä. Yhtä perseestä kuin yksi treffaamani misu kauhistui kertoessani leikkitappeluistani koiran kanssa, ja miten koiraa on vaikea saada silloin selälleen. Kuulemma "dominanssi" ei silloin toimi jos koira ei heti alistu selälleen. Ja paskat, se totteli minua, mutta nimenomaan leikkitappelu on ihan oma maailmansa.
Susista en tiedä, mutta hämärän muistikuvani mukaan ne mielellään nukkuvat ihan läjässäkin, hierarkiasta viis. Koirarotuja on tietysti erilaisia. On mahdollista että on sillä lailla (mielestäni) hierarkian ylikorostetusti ottavia, että eivät halua kiehnätä ylempiensä vieressä. Vaikkapa kaverini irlanninsusikoira oli ihmisiä, myös omaa perhettään pelkäävä luonteeton otus, joka vain kyhjötti omalla petillään. Tiedä sitten johtuuko se rodun yleisestä tyhmyydestä, vai että kohtelivat sitä kuin huonekalua.
Karkeakarvainen saksanseisoja, varsinkin uros, on aika raju otus. Tappaa mitä vaan, ei pelkää. Lapissa kuulemma ajavat porojakin takaa hengiltä, mistä saamelaisten vihat. Käytetään myös vetokoirana. Joskus olen miettinyt pärjäisivätkö lauhemmassa ilmastossa luonnossakin villilaumana. Kuitenkin saksanseisojat ovat tavattoman perheeseen ja varsinkin isäntäänsä kiintyneitä. haluavat olla ihan lähellä, suorastaan kyljessä kiinni.
On mahdollista joo, että joillakin roduilla on niin ylikorostettu dominanssivaisto, että eivät edes halua olla lähekkäin ihmislaumansa ylempien yksilöiden kanssa. Mahdollista myös, että niin ei synnynnäisesti ole, vaan ne on kylmällä kohtelulla tai säikyttelyllä siihen totutettu.
Jos kumminkin on niin, että koira muuten haluaa olla ihmisen lähellä.. mutta ei "halua" tulla viereen kun ihminen on sohvalla tai sängyllä. Niin sori, tuo on selvästi tahallaan tai vahingossa ihmisen ehdollistamaa. Nimittäin koira on niin tyhmä, että se ei yhtään tajua onko ihmisen kulttuurissa sängyllä tai sohvalla joku erikoismerkitys. Vaakasuora pinta on vaakasuora pinta.
Hmmm.. etologiaa eli eläinpsykkaa on hyvä lukea ja tietää, niinhän minäkin. Mutta se oma herkkyys ymmärtää eläimiä pitää säilyä kirjatietojen lisäksi. Jos sitä ei ole, paska mäihä omille elukoille.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB