Kitinä

"Mies tarvitsee naista paremman palkan pariutuakseen"

"Nykytila johtaa Laasasen mukaan siihen, että arvostettua asemaa ja hyvää palkkaa tavoittelevat sellaisetkin miehet, jotka eivät niistä oikeastaan paljon välittäisi. Samaan aikaan naiset pyrkivät työelämässä pikemminkin mielekkäisiin tehtäviin kuin hyväpalkkaisiin."

Kyllähän tuossa^ paljon totta on. Raha ja mammona määrittää sosiaalista statusta (jopa kuviteltua onnellisuutta) selvästi enempi miehen ajattelussa.

Meidän huushollissa ansiotyötulo on samaa luokkaa. En ole toistaiseksi kokenut tilannettamme millään muotoa ongelmalliseksi, kuten kannaltani hävettäväksi. Mites palstan pariutuneiden talouksissa tuo palkkajakauma seisoo? Mielenkiintoista olisi kuulla mielipidettä sellaisilta, joissa nainen tienaa merkittävästi miestä enempi.

Ohessa kalluppia asiasta.

Meillä oli muutama vuosi sitten sellainen tilanne, että minulla oli isompi palkka ja eipä siinä ollut sen kummempaa. Oltiin vaan iloisia, että edes toinen tienasi kunnolla. Nyt on kyllä tuntunut tosi mukavalle, kun mies muistelee menneitä ja sanoo, että oli se hyvä että edes sinä olit oikeissa töissä ja tienasit. Minua siis arvostetaan.
Tällä hetkellä olemme yrittäjiä ja tulomme ovat täysin laskennallisia. Tili on aina tyhjä kun farmin laskut on maksettu pois. Suunta on kuitenkin toivottavasti parempaan päin.
Suomalaisten status-symboleista ykkönen on ilmeisesti edelleen omakotitalo. Tämä pätee tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Se, jolla on oma talo, pariutuu kaikista varmimmin.

Leila kirjoitti:Suomalaisten status-symboleista ykkönen on ilmeisesti edelleen omakotitalo. Tämä pätee tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Se, jolla on oma talo, pariutuu kaikista varmimmin.

Tuo ei ehkä sellaisenaan sovellu urbaaniin muottiin. Aika harva sinkkumies asustaa omakotitaloa.

^ Pulkannaru voi kertoa lisää kokemuksistaan.

Kyllä mä muistan kuinka aikoinaan ravintolassa tapaamani kaksi naista naureskelivat minulle "hyväntahtoisesti" suoraan päin naamaa kun kuulivat että asun vuokralla, kun tenttasivat kovasti elämästäni määritellessään kiinnostavuustasoani.

Niin ja yksi exä myös ihmetteli kovasti että miten ihmeessä en ole ostanut ensimmäistäkään omistuskämppää (hänellä oli uudehko ja hieno kolmio Leppävaarassa, johon kuului myös oma lämmin autotalli + tolppapaikka ulkona). Tunsin noissa tapauksissa aikamoisen kirpaisun sydämessäni ja tajusin olevani väliinputoaja sekä hylkiö.

Nykyisin kun minulla on pankin oma pikkukoppero, saanti on varma. Eihän tämä kummoinen ole ja sisustuksenkin kanssa on vähän niin ja näin, mutta eihän Leoninkaan kämppä ollut erityisen pramea. Vielä kun saisi tänne hiekkasäkin ja flipperin niin tunnelma olisi täydellinen. Kyllä tätä kelpaa esitellä Kaivarissa käyskennellessään "luu" sepaluksesta ulkona.

Suuri tulotaso saattaa joissain tapauksissa toimia jopa esteenä pariutumiselle. Tapauksissa joissa mies on äveriäs ja nainen ei, nainen saattaa pelätä joutuvansa suuren tulotasoeron vuoksi epätasa-arvoiseen asemaan suhteen sisällä ja menettävänsä itsemääräämisoikeutensa. Niin, ja miksei sama pelko voisi olla myös köyhällä miehellä joka on pariutumassa rikkaan naisen kanssa.

Lienevät aika satunnaisia tämmöiset tapaukset kuitenkin.

Mut mietin vaan, että oliskohan se mun kuulema "oot liian hyvä mulle" -diipadaapa johtunut jostain tämmöisestä?

Suurin osa ihmisistä taitaa olla aika kummallisia, enkä niitä voi ymmärtää. En ees tunne niitä.

Mutta eiks kumminkin olis niin, että jos naiset sais enemmän palkkaa, niin entistä harvemmat odottais miehen maksavan asioita? En tiedä, missä määrin tätä oletetaan nyt.

nastamuumio kirjoitti:Mutta eiks kumminkin olis niin, että jos naiset sais enemmän palkkaa, niin entistä harvemmat odottais miehen maksavan asioita? En tiedä, missä määrin tätä oletetaan nyt.

Empiiriset tulokset maailmalta osoittavat, että mitä enemmän naiset keräävät omaisuutta ja kasvattavat earning potentialiaan - sitä enemmän he haluavat sitä myös potentiaalisilta miehiltään. Jostain brittiläisestä lehdestä luin tutkimuksesta, jossa avioeroriski kasvoi tilanteissa kun miesten tulotaso jäi esimerkiksi johtotason tehtäviin siirtyneen naisen tulotasosta ja naisesta tulikin pääelättäjä perheessä. Suoraviivaisten päätelmien tekeminen on kuitenkin vaarallista, sillä kyse on monimutkaisemmasta systeemistä jossa kausaliteetti ei ole aina suoraviivaista.

Itse dissasin aina rahanahneet nartut pois tutkaruudulta, vaikka tyttöön tutustuessa saatoimmekin käyttää varallisuutta huolettomasti ja nauttia pienistä ylellisyyksistä. Siinä vaiheessa kun tytön suusta tulee lausunto että miehen varallisuus on hänelle tärkeää, on se tällaiselle duunariperheen duunaripojalle absoluuttinen no-no - vaikka takana ei olisikaan mitään varallisuutta suojattavaksi tai edessä todennäköisiä rikastumisia.

huima kirjoitti: Siinä vaiheessa kun tytön suusta tulee lausunto että miehen varallisuus on hänelle tärkeää, on se tällaiselle duunariperheen duunaripojalle absoluuttinen no-no - vaikka takana ei olisikaan mitään varallisuutta suojattavaksi tai edessä todennäköisiä rikastumisia.

Ja tämä siksi että nainen luultavasti katsoo oikeudekseen saada niistä rahoista omaksi hyödykseen tai omaan käyttöönsä, ja että säästäväisyys on tuntematon käsite. Jos rahaa erehtyy antamaan se on huomenna tuhlattu, johonkin mihin et takuulla itse olisi sijoittanut.

huima kirjoitti:Siinä vaiheessa kun tytön suusta tulee lausunto että miehen varallisuus on hänelle tärkeää, on se tällaiselle duunariperheen duunaripojalle absoluuttinen no-no

Duunariperheen poika minäkin olen, mutta en minä kyllä ymmärrä miksi tuollaista ei saisi suustaan päästellä. En minä ainakaan huolisi kumppanikseni perseaukista elättiä.

Jyrki73 kirjoitti:

huima kirjoitti: Siinä vaiheessa kun tytön suusta tulee lausunto että miehen varallisuus on hänelle tärkeää, on se tällaiselle duunariperheen duunaripojalle absoluuttinen no-no - vaikka takana ei olisikaan mitään varallisuutta suojattavaksi tai edessä todennäköisiä rikastumisia.

Ja tämä siksi että nainen luultavasti katsoo oikeudekseen saada niistä rahoista omaksi hyödykseen tai omaan käyttöönsä, ja että säästäväisyys on tuntematon käsite. Jos rahaa erehtyy antamaan se on huomenna tuhlattu, johonkin mihin et takuulla itse olisi sijoittanut.

Ja vitut.
Se sanotaan siksi, että miespuoliset loiseläjät eivät vahingossakaan takertuisi matkaan.
Kuka järkevä naisihminen katselisi jotain varatonta retkua?

^ Jep, ne muut kuin järkevät, jätetään niille.

Oon ihan sinut sen asian kanssa, että miehelle on tärkeää tienata akkaansa paremmin. Pysyttelen siis linjalla "vain osittain töissä" ja koitan nauttia. Nyt kun luovuin työsuhdeautostakin niin mehän näytämme palkkakuitteja tsiigaten tosi hyvältä ja hyvä mielihän on pääpointti.

Alisuorittava G kirjoitti:^ Jep, ne muut kuin järkevät, jätetään niille.

Oon ihan sinut sen asian kanssa, että miehelle on tärkeää tienata akkaansa paremmin. Pysyttelen siis linjalla "vain osittain töissä" ja koitan nauttia. Nyt kun luovuin työsuhdeautostakin niin mehän näytämme palkkakuitteja tsiigaten tosi hyvältä ja hyvä mielihän on pääpointti.

Mitäpä sitä ei nainen liittonsa eteen tekis.

Tienaan bruttona 2,5 kertaa enemmän.

Tilanne olisi loistava, jos molemmat palkkasummat tuplattaisiin.

masa kirjoitti:Duunariperheen poika minäkin olen, mutta en minä kyllä ymmärrä miksi tuollaista ei saisi suustaan päästellä. En minä ainakaan huolisi kumppanikseni perseaukista elättiä.

No ehkä ilmaisin itseäni liian jyrkästi sanoessani että absoluuttinen no-no, mutta parin tytön kohdalla miehen elintason merkitys tuli niin selvästi esiin - että vaikutus oli no no. On eri asia olla haluamatta kumppaniksi perseaukista elättiä kuin haluta ja vaatia miehen kautta jotain tiettyä elintasoa.

Sen takia se räsähtää minulla pahasti korvaan, koska sillä toisen ihmisen rahalla ja varallisuudella ei ole minulle juurikaan mitään väliä - vaan enemminkin on tärkeää onko ihminen kokonainen ihminen, tekeekö asioita joista pitää ja rakastaa - ja onko hän onnellinen.

Mutta ei rahan ja varallisuuden haluamisessa mitään pahaa ole, ovathan perheen rahahuolet kai yksi yleisimpiä hampaankiristyksiä kautta Suomen. Tiedän vain, että ihminen joka nostaa sen rahan merkityksen liian korkealle - olematta itse valmis ahkeroimaan sen eteen - ei ole sellainen, jonka kanssa minä haluaisin olla.

huima kirjoitti:
No ehkä ilmaisin itseäni liian jyrkästi sanoessani että absoluuttinen no-no, mutta parin tytön kohdalla miehen elintason merkitys tuli niin selvästi esiin - että vaikutus oli no no. On eri asia olla haluamatta kumppaniksi perseaukista elättiä kuin haluta ja vaatia miehen kautta jotain tiettyä elintasoa.

Yhyy, tänkö takia me ei enää koskaan juoda shampanjaa sun piikkiin Nowan kanssa..?

huima kirjoitti:On eri asia olla haluamatta kumppaniksi perseaukista elättiä kuin haluta ja vaatia miehen kautta jotain tiettyä elintasoa.

Ok, nyt valkeni ajamasi, ja olen samaa mieltä.

Tulee mieleen deitti-ilmoitus Suosikista suunnilleen vuodelta 85. "Haetaan kirje/poikaystäväksi miestä blaa blaa blaaaa, jolla on autona mieluiten BMW.."

Lilo kirjoitti:Yhyy, tänkö takia me ei enää koskaan juoda shampanjaa sun piikkiin Nowan kanssa..?

Parin viikon päästä taas juodaan.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: Mites palstan pariutuneiden talouksissa tuo palkkajakauma seisoo?

Vaihdellut on tilanne.
Uskon että olen vahvempi kantamaan pienituloisuuden
Tosiasiassa rahallinen panos perheen eteen on helpompi korvata kuin se muu panos mitä tarvitaan välttämättä myös, ja sillä ajatuksella pyrin pitämään itsekunnioitusta yllä.

Mites tämä: koetko selvästi pienituloisempana parisuhdedynamiikan niin, että olet kroonisessa kompensaatiokierteessä? Eli heikko taloudellinen panoksesi saa sinussa aikaan muiden parisuhdeosa-alueiden panostuksen nousemisen tai että tämä oletus vaikuttaisi paremmin tienaavan ajatusmaailmaan myös? Onko laiha tilipussi automaattinen velvoite tehdä enemmän kotitöitä tai vaikkapa näyttää paremmalta?

Täytyy sanoa, että itse kokisin luultavasti jatkuvaa syyllisyyttä toisen tuloilla elämisestä eikä se voisi olla näkymättä muussa parisuhdepanostuksessa.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Täytyy sanoa, että itse kokisin luultavasti jatkuvaa syyllisyyttä toisen tuloilla elämisestä eikä se voisi olla näkymättä muussa parisuhdepanostuksessa.

Miksi sen tarvitsisi olla noin? Siis että elää toisen tuloilla? Mulle ei ole mitään merkitystä sille, mitä kumppani tienaa, kun päätän kuitenkin itse mihin rahani laitan eikä juur nappaa mihin toinen omansa laittaa. En oikein ylipäänsä ymmärrä tuloista/varallisuudesta keskustelua puhuttaessa parisuhteesta. Naisille miehen sosiaalinen status varmaan keskimäärin merkitseekin enemmän, mutta itse en ole kokenut että persaukisen opiskelijatytön ja miljonääriperijättären välillä olisi mitään eroa seurustelukumppanina.

Ymmärrän keskustelun rahasta enemmänkin niissä tilanteissa, joissa on lapsia kuvioissa ja resurssit rajallisia. Silloin on kuitenkin kyse perheen, ei puolison elättämisestä.

Tix kirjoitti:Miksi sen tarvitsisi olla noin? Siis että elää toisen tuloilla?

Ei kai sen noin tarvitse olla. Toki voi kumppaneilla olla kokonaan omatkin rahat tai sitten mitä tahansa välimuotoja ja viritelmiä. Lähinnä pohdin asiaa itseni kannalta. Ja sen kannalta, että olen mies. Ehkä seurustelu rikkaan typyn kanssa olisi pitänyt kokea, jotta mielipiteelläni olisi enempi sokkelia. Tuo tilanne kun tuntuisi kovin ristiriitaiselta.

Opiskeluaikana tienasin silloista seurustelukumppaniani vähemmän, sittemmin asia kääntyi toisin päin. Tämän suhteen jälkeen tulleissa suhteissa olen molemmissa tienannut paremmin.

Minua asia ei ole koskaan haitannut. Ehkä kuitenkin jossain välissä joskus olen ollut havaitsevinani miesosapuolelta pientä kompleksia asian suhteen. Itse oon kuitenkin sitä mieltä, että vakavassa suhteessa rahat on ikään kuin yhteisiä, se maksaa, jolla sitä fyrkkaa kulloinkin on.

Mutta en mäkään sitä elättiä silti olisi hamuamassa. Muuten saa olla p.a., mutta varsinainen elätiksi ryhtyminen osoittaa aikamoista asenneongelmaa tai muuta major-luokan ongelmaa, johon en välittäisi sotkeentua.

Tällä hetkellä mies tienaa enemmän. Itse vielä hetken aikaa opiskelen, hän ollut vakitöissä jo vuosia.

Jotenkin hävetti, kun oma topikki jäi vai yksisivuiseksi. Korjasin vahingon.