Mielestäni sekoitat nyt elintason yleisen paranemisen ja yhteiskunnan palvelut. Jos samalla kela-korvauksella saa tänä päivänä tehokkaampia lääkkeitä, niin ei se ole yhteiskunnan ansiota, vaan lääkefirmojen.NuoriD kirjoitti:Onko sinulla jotain dataa siitä, että nuo olisivat aiempaa huonommalla tolalla?
Jos ajattelen lapsiemme koulua, niin olosuhteet ovat mielestäni hyvät. On tietokoneita, smart bordeja, eskaria (huom! uusi palvelu), ala-astelaisillakin keittiöt, jossa lapset tekevät ruokaa omaksi ilokseen ja opikseen jne. Kouluruoastahan kuuluu valittaa aina, sekin on lajityypillistä käytöstä. Silti löytyy salaattia ja monipuolista ruokaa, kasvisvaihtoehtoa, pitsapäivää jne.
Hyvää pystytään tekemään ihan jokaisella eurolla, mutta kysymys kuuluukin: kuinka paljon? Ovatko yhteiskunnan palvelut todella lisänneet hyvinvointia enemmän kuin verotus on sitä huonontanut? Tuotetaanko palvelut tänään riittävän paljon tehokkaammin kuin 80-luvulla?
Monella osa-alueella tilanne on tänä päivänä heikompi kuin 80-luvun lopulla. Esim. työttömyysturvan ostovoima on selvästi heikompi. Muistaakseni monien muidenkin tulonsiirtojen ostovoman huippu nähtiin 80-luvun lopulla.
Tuo vain ei riitä, koska taloudessa on ylä ja alamäkiä. Taantumassa julkista taloutta on vaikea ajaa alas ja toisaalta rajussa nousussa sosiaalijohtajat alkavat ostella kalusteita.NuoriD kirjoitti:Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.