urpiainen kirjoitti:No, voi olla, että luemme näitä ketjuja eri tavoilla, mutta kyllä minä pidin aika rimanalituksena tuota - sinulle aika epätyypillistä - "lällällää senkin takinkääntäjät, Obama tekee kuin tekeekin ihan oikeita asioita kun te piditte häntä vain hypettäjänä joka ei tee mitään" -viestiä, kun ehdoton valtaosa palstalla Obamaa kommentoineista piti häntä kokoajan juuri substanssiltaan ensisjaisena ehdokkaana.
Millainen maailmankuva/ihmiskäsitys ihmisellä täytyy olla, että lukee viestini noin? Sanot vielä, että tuollainen on minulle epätyypillistä, mutta et tuon huomion siivittämänäkään huomaa kyseenalaistaa tulkintaasi ja pohtia oman ajattelusi/asenteesi osuutta siinä.
...No, luin viestini uudelleen itse, ja kyllähän siihen saa halutessaan aika helposti luettua mukaan ivallisen sävyn. Nyt alkoi kiinnostaa, mitä olisi tapahtunut, jos lukemisen sijaan olisit nähnyt minut sanomassa tuon saman asian epäivallisesti, lällättelemättä ja uteliaan myönteisesti. Ehkä aivosi olisivat alkaneet savuta? En varmaan saa koskaan tietää. Yhtä kaikki, ehkä minun pitäisi vielä yrittää hioa tätä web-ilmaisuani.
Tarkoitus siis oli konkreettisen esimerkin valossa 1. käsitellä sitä mekanismia, jolla mielemme muuttuvat - aihe, joka kiehtoo minua kovasti - ja 2. tarkastella kyynisyyden ja realismin keskinäistä suhdetta (kyyninenhän usein kuvittelee olevansa realisti). Kohdassa yksi kiehtoo etenkin se, kuinka mielen muututtua usein kuvittelemme olleemme sitä mieltä aina. Keskustelupalstalla tätä on hauska seurata niin muiden kuin omienkin ajatustensa osalta, kun aiemmat ajatukset pysyvät muuttumattomina kirjallisessa muodossa. Tarkoitus ei ollut ottaa yksittäisiä kirjoittajia esimerkeiksi ja ilkunnan kohteiksi, vaan ottaa puheeksi asia, jota kiinnostuneet voivat omalla kohdallaan miettiä. Ja johon mahdollisesti voi vastaisuudessa viitata, kun seuraavan kerran joku heittäytyy kyyniseksi "realismiin" pyrkien.
Ja edelleen, voimakkaimmin Obaman hype- ja retoriikka-aspektia korostit täällä sinä riippumatta siitä, pidätkö vai et tärkeänä myös Obaman asiasisältöjä. Kuten itse kirjoitit yllä, "korostit nimenomaan [Obaman] kykyä innostaa", olivatpa syyt mitkä tahansa tai piditpä muitakin asioita tärkeinä tai et. Ja tästä juuri sait kritiikkiä.
Väärin. Sinä kritisoit minua siitä, että muka pidän innostamiskykyä tärkeänä
substanssin kustannuksella. Eli esitit, että jos ja kun pidän innostamiskykyä tärkeänä, en voi pitää substanssia tärkeänä.
Siitä huolimatta, että suurin osa keskustelijoista kannatti alusta lähtien Obamaa McCainin sijaan (muuta en ole väittänytkään, minkä ehkä huomaat jos luet viestini uudelleen), usealla oli kyynisiä epäilyjä hänen kykyjensä, mahdollisuuksiensa ja motivaationsa osalta.