Kysy ammatista

[Fcuk]

Viddu kun ällöttääkin junissa ne tyhjien pullojen kilisyttelijät, haiseekin, hyvä kun poistavat.

[NuoriDaavid]

Viddu kun ällöttääkin junissa ne tyhjien pullojen kilisyttelijät, haiseekin, hyvä kun poistavat.

Mutkun mä olin käynyt suihkussa.

Kyllähän siinä oli kyse siitä, että minä jouduin sijaiskärsijäksi.

[Riemumieli]

Juristit: haittaako teitä, kun juristeja aina haukutaan julkisuudessa ja väännetään vitsiä juristien ahneudesta?

Olis ihan kiva jos olis rahaa, muttei ole. Silloin kun hilloa on, on aivan sama, mitä maalainen ajattelee. Rikkaan kun ei tarvitse paskan seassa vaeltaa.

Eniten ärsyttää se, että ihmiset luulevat keskiverto juristin tienaavan hyvin, mikä ei siis pidä paikkansa. Viranomaisena saan reilut 3 tonttua bruttona, mikä on suoraan sanottuna vitusta.

Tosin kun palkan suhteuttaa tehtyyn työhön (esim. kuukauden edellytetyn työmäärän suorittaa helposti viikossa), mahdollisuuteen ottaa päikkärit jos väsyttää ja muihin jutskiin, tuntipalkka nousee kummasti.

[Lolita]

Tosin kun palkan suhteuttaa tehtyyn työhön (esim. kuukauden edellytetyn työmäärän suorittaa helposti viikossa), mahdollisuuteen ottaa päikkärit jos väsyttää ja muihin jutskiin, tuntipalkka nousee kummasti.

Tämä selittää kyllä aika pitkälti vitutuksen täällä päässä.

[prosessi]

Toimittaja

Onko täällä ketään toimittajaa? Miksi juttuehdotuksista ei saisi kieltäytyä? Eivätkö toimittajat ymmärrä, että haastateltava tekee juttuun osallistuessaan joskus useamman tunnin ilmaista työtä ja lahjoittaa persoonallisuutensa heidän lehtensä myynninedistämisvälineeksi - ilman korvausta? Ei kai kukaan järkevä ihminen oleta, että kaikki aina suostuvat tällaiseen tilanteesta ja jutun aiheesta riippumatta? Ja miksi pitää jäädä inttämään ja ahdistelemaan kohdetta useilla puhelinsoitoilla, jos vastaus on ei?

En itse ole varsinaisesti mikään toimittaja, mutta tunnen pari ja lisäksi minua itseäni on muutaman kerran haastateltu. Sen tiedon perusteella sanoisin, että pääsyy ahdisteluun on se, että jos pomo on pyytänyt haastattelua tietyltä henkilöltä, eikä toimittaja sitten saa sitä tehtyä, se on huono työsuoritus. Suuri osa julkisuuden henkilöistä kieltäytyy lähtökohtaisesti kaikista haastatteluista, suostuttelussa taitavimmat toimittajat ovat siis mielenkiintoisimpia juttuja tekeviäkin. Kukapa ei haluaisi olla hyvä työssään. Lisäksi oma tapani vastata nopeasti kysymyksiin on mitä ilmeisimmin hyvin epätavallista, toimittajat ovat järjestään olleet hyvin hämmästyneitä moisesta aktiivisuudesta. Eli jos kyllä vastanneetkin ovat kovin nihkeitä järjestään, sitä tottuu harjoittamaan jatkuvaa ahdistelua, kun kerran muutakaan ei voi.

[Hellu]

konnari tuli ja heitti ulos junasta seuraavalla asemalla.

Kyllä vika on pakostikin ollu sussa, yleensä konnarit on niin mukavia!
Olis ehkä pitäny kuitenkin jättää se kaljapullo denoille niin ei olis tullu huonoo karmaa.

Mä törmäsin kerran maailman ihanimpaan konduktööriin! Meitä oli känninen remmi lähdössä Helsingistä Tampereelle, ja ensin sellanen ärsyttävä takakiree konnari meinas olla päästämättä meitä kyytiin kun oli kaljaa mukana. Sit onneks paikalle tuli vanhempi kiva konnari joka käski sen toisen tyypin antaa meidän olla, kunhan laitetaan kädessä olevat bisset veke ja luvataan ettei juoda enää loppumatkan aikana. Me tietty vuolaasti kiiteltiin sitä ja ne lähti menee siitä. Tää kiva tyyppi tuli sit hetken päästä takas myymään lippuja, ja meillä oli mukana yks opiskelija mut se oli unohtanu opiskelijakorttinsa himaan. Me kaikki pyydettiin nätisti et päästäis sen silti halvemmalla kun se on niin köyhä, ei tietenkään aateltu et konnari suostuisi. Mut arvatkaa! Se laitto meille kaikille opiskelijaliput kun niin kivasti kaverin puolesta puhuttiin!
Sit jossain vaiheessa kävin vessassa ja huomasin et yks kaveri oli menny kännipäissään johonki allergiahyttiin röökille ku luuli sitä tupakkakopiks, ja tietty samaan aikaan tuli tää kiva konnari. Ei se ees suuttunu, mut pettymys sen kasvoilla oli paljon pahempaa, ei vissiin uskonu että se oli vahinko. Siellä kopissa oli jonkun tavaratki, toivottavasti se ei ollu allerginen just röökille!
Ei me maltettu sit olla "salaa" juomattakaan kun kerta oltiin jo muutenkin mokattu. Me piirrettiin sille konnarille Anteeksi-kortti röökiaskiin ja annettiin se ku jäätiin veke mut ei se näyttäny ilahtuvan siitä yhtään.

Sillon ku teininä rampattiin Tampereella yks konnari päästi meidät aina ykkösluokkaan istuu ja anto sellaset lasten pienet pahviset liput ja tuli morjestelemaan ja kertomaan jotain paskoja vitsejä aina ku töiltään kerkes. Se oli varmaan joku pervo mutta ihan hyvää palvelua siis silloinkin vr:ltä.
Mut paras on sellanen apaattinen ja kyllästyny konnarilaji kun niitä harvoin kiinnostaa mikään eikä ne jaksa puuttua mihinkään vaikka vahingossa jotain tajuaiskin, sehän on vaan lisää duunia niille.
Kerran yks kaveri (naispuolinen) sano olevansa rauhanturvaajana Upinniemessä kun konduktööri kysy missä se on intissä eikä se keksiny mitään muuta. Sillä oli toisen (miespuolisen) kaverin inttipuku päällä ja sen maiharit jalassa, se kundi puolestaan oli just edellisessä vaunussa näyttäny tavallisissa vaatteissa inttilippuaan jossa oli tietty sama nimi ku tällä rauhanturvaajalla, mikä uskomaton hoax!
Päästiin kolme yhden hinnalla!

[NuoriDaavid]

Iskee kyllä pieni epäilys, onko "Hellu" kuvitteellinen hahmo...

[Riemumieli]

Tämä selittää kyllä aika pitkälti vitutuksen täällä päässä.

Viittaatko toimistolla ramppaavien kyselijöiden määrään? Toki muut tekevät ahkerasti työtä ja saavat kuukaudessa aikaan yhtä paljon kuin minä viikossa, mutta minkäs minä kiintiöille voin. Vähän on kyllä alkanut mietityttää, pitäisikö pikku hiljaa väsätä gradua valmiimmaksi, suurin piirtein kolme viikkoa sitä voisi kuukaudesta tehdä.

[EveryWoman]

Ylermi: koulutetaanko poliisit käyttäytymään nöyryyttävästi ja riitaa haastaen esim. liikennerikkomuksen tehneitä kohtaan?

Kyllä.

Luulin siis ensin, että vastasit tässä totuudenmukaisesti. Tunsin suurta helpotusta saatuani ikäville tilanteille poliisien kunnian palauttavan selityksen!



No, jatkokysymys: jos olisin kysynyt poliisilta tämän nimeä ja asemapaikkaa (vai siis mikä sen mestan nimi on, missä poliisi ja etenkin hänen esimiehensä on töissä?), olisiko hän ollut velvollinen ilmoittamaan sen?

[EveryWoman]

...suostuttelussa taitavimmat toimittajat ovat siis mielenkiintoisimpia juttuja tekeviäkin.

No ei se aggressiivisuus, kieroilu ja jopa suoranainen valehtelu suostuttelutilanteessa ainakaan minuun tehoa. Päin vastoin. Helpoiten suostun silloin, kun toimittaja käyttäytyy asiallisesti ja hänellä on tekeillä omasta mielestäni mielenkiintoisen oloinen juttu. Ehkä muut "kohteet" reagoivat eri tavalla? Muuten aggressiivisuuden yleisyyttä toimittajapopulaatiossa on vaikea selittää.

[Ylermi Ylihankala]

No, jatkokysymys: jos olisin kysynyt poliisilta tämän nimeä ja asemapaikkaa (vai siis mikä sen mestan nimi on, missä poliisi ja etenkin hänen esimiehensä on töissä?), olisiko hän ollut velvollinen ilmoittamaan sen?

Nimi löytyy nykyään jo rinnuksesta. Ymmärtääkseni sinulla on oikeus tietää nimi ja duunipaikka, en tosin tiedä täytyykö ne jo itse tilanteessa kertoa. Kuitenkin voit aina tehdä valituksen/kantelun, jossa saat nuo selville.

[EveryWoman]

No, jatkokysymys: jos olisin kysynyt poliisilta tämän nimeä ja asemapaikkaa (vai siis mikä sen mestan nimi on, missä poliisi ja etenkin hänen esimiehensä on töissä?), olisiko hän ollut velvollinen ilmoittamaan sen?

Nimi löytyy nykyään jo rinnuksesta. Ymmärtääkseni sinulla on oikeus tietää nimi ja duunipaikka, en tosin tiedä täytyykö ne jo itse tilanteessa kertoa. Kuitenkin voit aina tehdä valituksen/kantelun, jossa saat nuo selville.

Minne valitus tehdään, jos ei tiedä poliisin työpaikkaa? Riittääkö, että viittaa tapahtumapaikkaan ja -aikaan?

[NuoriDaavid]

No, jatkokysymys: jos olisin kysynyt poliisilta tämän nimeä ja asemapaikkaa (vai siis mikä sen mestan nimi on, missä poliisi ja etenkin hänen esimiehensä on töissä?), olisiko hän ollut velvollinen ilmoittamaan sen?

Nimi löytyy nykyään jo rinnuksesta. Ymmärtääkseni sinulla on oikeus tietää nimi ja duunipaikka, en tosin tiedä täytyykö ne jo itse tilanteessa kertoa. Kuitenkin voit aina tehdä valituksen/kantelun, jossa saat nuo selville.

Minne valitus tehdään, jos ei tiedä poliisin työpaikkaa? Riittääkö, että viittaa tapahtumapaikkaan ja -aikaan?

Mennään ehkä hiukan off topicin, mutta eikö kansalaisen oikeuturva edellyttäisi, että poliisilla olisi velvollisuus kysyttäessä kertoa henkilöllisyytensä?

[prosessi]

...suostuttelussa taitavimmat toimittajat ovat siis mielenkiintoisimpia juttuja tekeviäkin.

No ei se aggressiivisuus, kieroilu ja jopa suoranainen valehtelu suostuttelutilanteessa ainakaan minuun tehoa. Päin vastoin. Helpoiten suostun silloin, kun toimittaja käyttäytyy asiallisesti ja hänellä on tekeillä omasta mielestäni mielenkiintoisen oloinen juttu. Ehkä muut "kohteet" reagoivat eri tavalla? Muuten aggressiivisuuden yleisyyttä toimittajapopulaatiossa on vaikea selittää.

Enhän minä sanonut, että suostuttelussa huonot tekisivät hyviä juttuja, vaan ne suostuttelussa taitavimmat. Jos taidot eivät riitä kumpaankaan, suostutteluun eikä hyviin juttuihin, ihminen varmasti helposti turhautuu, mikä sitten puolestaan voi oireilla mm. aggressiivisuutena. Etenkin kun juttujen tekemistä ei kuitenkaan voi lopettaa, "ku en mä niitä kuitenkaan saa keneltäkään", jos haluaa palkkansa saada. Toimittajan työn tuloksellisuutta kun on kovin helppoa mitata äärimmäisen täsmällisesti, kirjoitettujen sanojen määränä.

[EveryWoman]

Enhän minä sanonut, että suostuttelussa huonot tekisivät hyviä juttuja, vaan ne suostuttelussa taitavimmat.

Sanoit, että ahdisteluun tottuu saadakseen juttuja aikaiseksi kun haastateltavat ovat niin nihkeitä, minkä voisi kuvitella merkitsevän, että ahdistelemalla saa paremmin suostuteltua.

Jos taidot eivät riitä kumpaankaan, suostutteluun eikä hyviin juttuihin, ihminen varmasti helposti turhautuu, mikä sitten puolestaan voi oireilla mm. aggressiivisuutena. Etenkin kun juttujen tekemistä ei kuitenkaan voi lopettaa, "ku en mä niitä kuitenkaan saa keneltäkään", jos haluaa palkkansa saada. Toimittajan työn tuloksellisuutta kun on kovin helppoa mitata äärimmäisen täsmällisesti, kirjoitettujen sanojen määränä.

Eli suuri osa toimittajista on niin huonoja työssään, että se aiheuttaa heissä aggressiota? Ovatko toimittajat siis poikkeuksellisen huonoja vaihtamaan alaa, vai onko esim. palkka niin hyvä, että alalle soveltumattomienkin kannattaa tehdä hommia hampaat irvessä ja tilanteeseensa tyytymättöminä? Yksi esimerkki vastaavasta ammattiryhmästä voisi olla puhelinmyyjä, mutta itse en ole kyllä kertaakaan jutellut sellaisen myyjän kanssa, joka olisi antanut aggressionsa kuulua tai ryhtynyt ahdistelemaan minua kieltäydyttyäni tarjouksesta selväsanaisesti. Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on, että ystävällisyydellä saa enemmän myyntiä aikaan. Mutta mikseivät toimittajat osaa hillitä itseään, jos puhelinmyyjätkin osaavat?

[Ylermi Ylihankala]

En tiedä noista nimi- tai valitusasioista. Enkä jaksa ottaa selvää. Soripori ja muu suomi.

[prosessi]

Enhän minä sanonut, että suostuttelussa huonot tekisivät hyviä juttuja, vaan ne suostuttelussa taitavimmat.

Sanoit, että ahdisteluun tottuu saadakseen juttuja aikaiseksi kun haastateltavat ovat niin nihkeitä, minkä voisi kuvitella merkitsevän, että ahdistelemalla saa paremmin suostuteltua.

Tarkoitin, että kaikki toimittajat joutuvat ahdistelemaan enemmän tai vähemmän, mutta hyvin suostuttelun hallitsevat selviävät ilman sen ihmeempiä aggressioita.

Eli suuri osa toimittajista on niin huonoja työssään, että se aiheuttaa heissä aggressiota? Ovatko toimittajat siis poikkeuksellisen huonoja vaihtamaan alaa, vai onko esim. palkka niin hyvä, että alalle soveltumattomienkin kannattaa tehdä hommia hampaat irvessä ja tilanteeseensa tyytymättöminä? <clip> Mutta mikseivät toimittajat osaa hillitä itseään, jos puhelinmyyjätkin osaavat?

En osaa vastata, pääosin siitä syystä, että omat kokemukseni toimittajista ovat kovin erilaisia. Mutta enpä minä tietenkään ole päätynytkään niin monta kertaa haastatelluksi, että voisin sanoa yhtään mitään alan työntekijöistä isompana porukkana.

[Onslow]

Onko paikalla hammaslääkäreitä?

Kysymys: Mikä ajaa lukemaan yliopistoon moneksi vuodeksi, että pääseee tonkimaan ihmisten mätiä hampaita?

Ymmärrän kyllä että lääketiede kiinnostaa ja että jotkut tonkii eturauhasia, mutta silti. Miksi helvetissä just hammaslääkäriksi? Sehän on kuin etujarruihin keskittynyt autonkorjaaja hyvällä liksalla. Mikä siinä motivoi. Rahako? En usko.

[Riemumieli]

Kysymys: Mikä ajaa lukemaan yliopistoon moneksi vuodeksi, että pääseee tonkimaan ihmisten mätiä hampaita?

Jotkut on vaan dorkia, tonkii esim. homeisia kirjoja tai maata etsien kadonneita kulttuureita. Eipä vaineskaan, legolekurit tykkää survoa ison kullinsa nukutetun potilaan suuhun, siitä se juurihoidon kipu tulee.

[isohaara]

Onko paikalla hammaslääkäreitä?

Kysymys: Mikä ajaa lukemaan yliopistoon moneksi vuodeksi, että pääseee tonkimaan ihmisten mätiä hampaita?

Ymmärrän kyllä että lääketiede kiinnostaa ja että jotkut tonkii eturauhasia, mutta silti. Miksi helvetissä just hammaslääkäriksi? Sehän on kuin etujarruihin keskittynyt autonkorjaaja hyvällä liksalla. Mikä siinä motivoi. Rahako? En usko.

Vuoden ajan kävin samalla yksityisellä hammaslääkärillä - 2xjuurihoito - ja tyypistä välittyi vahvasti sellainen kuva, että kiinnosti aidosti asiakasystävällinen ja kivuton juurihoito (yms. operaatiot). Jauhoi aina välillä kuinka oli käynyt senjasen gurun seminaareissa ja lukenut niitänäitä tutkimuksia, eli juuri nyt käytti viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa. Pakko myöntää että käsittely oli kivutonta ja tehokasta.

[NuoriDaavid]

ei halua antaa haastatteluja

Miksi et halua antaa haastatteluja? Kuitenkin ymmärtääkseni haluat ansaita elantosi vaatesuunnittelijana.

Muutama lehtijuttu varmasti edesauttaisi toimeentuloa.

Kaikkihan huoraavat. Join the Dark Side!

[EveryWoman]

Miksi et halua antaa haastatteluja? Kuitenkin ymmärtääkseni haluat ansaita elantosi vaatesuunnittelijana.

Muutama lehtijuttu varmasti edesauttaisi toimeentuloa.

Kaikkihan huoraavat. Join the Dark Side!

Voi Dave tuota sun ajatuksenjuoksua!

...Mistäköhän päästä tätä alkaisi purkamaan? Ehkä ihan siitä, että minulla ei ole tapana tehdä sellaisia asioita, joiden tekemisestä en pidä.

Haastattelujen antaminen, kuvausaikojen sopiminen ja etenkin juttujen editointi kysyy aikaa ja yllättävän paljon myös vaivaa. Lisäksi lopputulos on usein jotain aivan muuta kuin mitä itse pitäisin hyvänä. Toimittajien tapa sanoa asioita on mustavalkoinen ja yliyksinkertaistava, ja vaikka ymmärränkin näin toimittavan siksi että yleisö myös lukisi niitä juttuja, niin liika on kuitenkin liikaa. Itse yksinkertaistan omat sanomiseni mm. Kitinässä niin äärimmilleen, että yhtään enempää en pysty kettuuntumatta sulattamaan. Lehtiversio on kuitenkin yleensä tähän verrattuna potenssiin monta. Jos sitten vielä ehdotettu aihe on totaalisen epäkiinnostava (viimeisin ehdotelma: valokuvajuttu EW:n kodista tyhjänpäiväisen höpönlöpöhaastiksen kera), niin minun on erittäin vaikea motivoitua osallistumaan.

Lehtijutut edesauttaisivat toimeentuloa? Joudun jo muutenkin kieltäytymään osasta minulle ehdotettuja töitä, jotta saisin lopputyöni tehtyä. Tämä siitä huolimatta, että en ole missään markkinoinut itseäni free-hommiin, enkä erityisemmin viime aikoina julkisuudessa näkynyt muutenkaan (en voi tajuta, miksi minulle kuitenkin keksitään tarjota keikkoja). Toistaiseksi ei siis ole mahdollisuutta eikä täten tarvettakaan toimeentulon edesauttamiseen - niistä jutuista itsestään kun ei makseta, vaan joutuisin korvauksetta käyttämään niihin osan jo valmiiksi vähiin käyneestä ajastani.

Sitten valmistuttuani haluan toki tehdä töitä sen verran, että toimeentuloni normalisoituisi tästä nykyisestä nälkäpalkkalaisuudesta. Mutta silloinkin haluaisin tehdä töitä siksi, että työni laatua pidetään hyvänä - en siksi että satun olemaan joku mukakiinnostava julkkis, jonka nimellä työn tilaaja sitten voi ratsastaa. Jälkimmäisessä skenaariossa olisin ilman muuta elämääni tyytymättömämpi ja onnettomampi ihminen, joten pyrin mieluummin siitä poispäin kuin sitä kohti.

Huoraamisena en pidä sitä, että antaa työhönsä liittyviä haastatteluja, kuten varmaan itsekin tulen tekemään sitten, kun on jotain konkreettista kerrottavaa (esim. oma merkki). Enkä sitä, että osallistuu omasta mielestään kiinnostavan jutun tekemiseen. Sitä pidän huoraamisena, että suostuu juttuihin silloinkin kun se ei voisi vähempää kiinnostaa, vain jotta omat julkisuuspisteet nousisivat ja niillä voisi myöhemmin lyödä rahoiksi. Kaikkihan huoraavat? Väärin. Ne huoraavat, joiden täytyy (taloudellisen, sosiaalisen tai sisäisen pakon ajamana). Muitakin vaihtoehtoja on.

[NuoriDaavid]

kertoo

Teet tietenkin kuten itse katsot oikeaksi.

Lisäjulkisuus saattaisi kuitekin auttaa sinua ammatissasi. Jos töitä on nyt enemmän kuin ehdit tehdä, teet töitä liian halvalla.

[EveryWoman]

^Ai niin, ja vielä yksi varsin olennainen kohta: lehtijutuilla saa kyllä näkyvyyttä tietyn porukan keskuudessa, mutta minun tulevat asiakkaani ovat todennäköisesti ihan muuta kuin sitä porukkaa. Silloin kaikenmaailman Elli-, Amma- ja Me Keski-ikäiset Muijat -lehdissä esiintyminen voi jopa vahingoittaa suunnittelijaimagoa.

Itselleni olennaisin medianäkyvyys (johon myös suostun lähes poikkeuksetta) on sellaista, jossa esitellään vaatteitani, ei minua henkilönä.

[EveryWoman]

Jos töitä on nyt enemmän kuin ehdit tehdä, teet töitä liian halvalla.

Hinnoittelu on sellaisella tasolla, ettei minun tarvitse kieltäytyä töistä silloin kun en halua niitä tehdä (asiakas on se kieltäytyvä osapuoli).