Kitinä

Fcuk kirjoitti:Mitä se tpk meinaskaan?

Tännesitä Pillua Kuinoisjo?

Monsieur Manala kirjoitti: Älä viitti. Käytit jo ton kortin vuos-pari sitten.

No en.

Mut mikäköhän kortti?

No, minä kuitenkin elättelen lastani(tosin vain joka toinen viikko, mutta tuskinpa tuo mua vararikkoon söisi, aamupala-lounas-välipala useimmin tarhassa) ilman rikkaan miehen taloudellista tukea. Hankinnat menee kutakuinkin puoliksi isänsä kanssa. Vanhemmiltanikaan en ole vuoteen ottanut juuri mitään paitsi synttärinä ja jouluna, koska haluan näyttää että pärjään omillani. Asumiseen menee kolmesataa kuussa, muut sitten mihin milloinkin. Paljoa en taatusti tienaa, mutta en kulutakaan. Onko sitten kyse siitä, että jos on tottunut tiettyyn elintasoon, on siinä pysyminen helppoa? Juuri koskaan en valita, ettei johonkin ole varaa. Varaa on siihen mihin on. Paljon vähemmällä pärjäisin myös, mutta kyllä koen voivani mällätä about sen verran kuin on tarvis Niin toki vielä huikea yhlapsilisä, 146e/kk.

Toki monilla perheillä saattaa mennä jo asumiseen tonni kuussa(lainanlyhennys tai vuokra), päälle auton käyttö ynnä muut kulut miltä itse vältyn.

Varsinaiseen säästämiseen tämä tilanne ei toki ole otollinen, mutta who cares. DINK(double income no kids)-parien rahahuolet siis tuntuvat jokseensakin uskomattomilta

Minusta oli helpottavaa, ettei mukeloa tarvinnut sentään alle vuoden ikäisenä viedä päivähoitoon, ja silloin alussa, kun jouduin tekemään täyspitkää päivää työpaikalla, tilanne kyllä ahdisti. Tämä nykyinen tsydeemi, johon kuuluu alkupäästä lyhennetty työpäivä, mukelo kun on hyvin aamu-uninen, toimii miljoona kertaa paremmin kuin se alkuaikojen homma, että aamuisin puin ja kuljetin kantoliinassa nukkuvan velton mukelon, tämän heräämättä ennen kuin vasta päiväkodissa, ja silti mukelo nukahteli lounaspöytään.

Tiistaiketjuni on poikinut ihan hyviä ja kärkeviä juttuja, hyvä hyvä...

Ihan suoraa keskustelua raha-asioista ja kuka mikäkin arvostaa ja mitkä ovat keinot ja MAHDOLLISUUDET ja mitä jonkunkin pitäisi tehdä tai mitä milloinkin, ja kyse on paljolti omista lapsista ja niille varatusta rahasta tai ajasta.

Lapset ovat kivoja, sanon varmuuden vuoksi, mutta eikö kukaan enää halua ymmärtää, että ne ovat aina oma valinta elleivät ne tule täysin suunnittelematta.
Peruslähtökohtaisesti ne ovat oma valinta ja täysin itsekustannettavia. Siitä pitää lähteä ja ne lukuisat avustukset on sitten aina vain plussaa.

Sanon tämän vain siksi, koska nykyaikana on outo käsitys, että nimenomaa lapsen kaikki kustannukset ovat valtion tai jonkun julkisen ja lapset olisivat jotenkin täysin selkiö perusasia ilman tahtoa.

Se on valinta. Jos on jonkun kanssa niin, niin on tehnyt valinnan, jotta lapsi voi tulla. Se ei ole pakko.

Mutta lapsista puhuttaessa, kyllä ne söpöjä ovat. Niin kauniita kaikki. Viattomia ovat. Ja heitä hoidettakoon alusta asti kaikella rakkaudella katsomatta liikaa rahaan. Se on tärkeää, jotta ei tulisi ikäviä ihmisiä. Noin inhoyksinkertaisesti sanottuna.

Se on minunkin etuni, vaikka olisinkin lapseton, jota en halua (haluan saada lapsen) , koska huonostihoidetut lapset voivat joskus ahdistaa minut vanhan miehen tulevaisuudessa vaikka nyrkein asfaltille.
Minää käsittelin tässä myös muodollisena subjektina, huom!

SA