Shrink

[elco]

^ Voihan sen aina polttaa!

[exsu]

Käytettävässä olevalla informaatiolla miehestä on saatu välittömästi osaton uhri, joka on rakkaudella rakentanut talot ja tallit, ja jostain tyhjänpäiväisestä ihastuksesta täysin vailla ennakkovaroitusta emäntä vaan päättää lähteä. Eiköhän sekä parisuhteissa että eroissa ole kuitenkin aina kaksi osapuolta, joista kummallakin on vaikutusmahdollisuudet siihen, mihin suuntaan homma etenee.

[James Potkukelkka]

Käytettävässä olevalla informaatiolla miehestä on saatu välittömästi osaton uhri, joka on rakkaudella rakentanut talot ja tallit, ja jostain tyhjänpäiväisestä ihastuksesta täysin vailla ennakkovaroitusta emäntä vaan päättää lähteä. Eiköhän sekä parisuhteissa että eroissa ole kuitenkin aina kaksi osapuolta, joista kummallakin on vaikutusmahdollisuudet siihen, mihin suuntaan homma etenee.

Ei ole!1 Vika on aina naisessa!1 Jo Raamatussakin.

[Georgina]

NOH. Ensinnäkin, olo tuntuu huomattavasti helpommalta kun kävin illalla merenrannassa ratsastamassa mikä oli superkivaa ja näyttää että pikkuhiljaa siinä alkaa tallihommatkin löytämään uomansa. Ite oon asunut uudessa osoitteessa jo kuukauden mutta ollaan nähty exän kanssa päivittäin. Ja ikävä mulla on sitä nytkin, oon tottunut jakamaan sen kanssa kaikki arkipäivän asiat. Ahistusfiilikset liittyy siihen, ja hyvin paljolti siihen että huolettaa miten se pärjää, koska kylläpä sitä tietysti "viiksettää" huolella. Ja täysin tiedostan että se on mua varten rakentanut tallia ja tietyllä tapaa taloakin ja tehnyt aivan hiton paljon muutakin. Mulla on siitä aivan hirvittävän huono omatunto. Senpä takia lähinkin siitä niin että euroakaan en ollu rahaa vailla vaikka puoleksi ollaan lainaa maksettu jo kymmeniä tuhansia. Tosin muutama tonni oli otettu vain ratsastuskenttää varten joka oli tarkoitus että minä maksan yksin pois, sen "sain anteeksi".

Mä oon sille koittanu näistä fiiliksistä ja omista toiveista meidän parisuhteessa puhua jo ainaki puoltoista vuotta. Toki mä tunnustan että oisin voinu varmaan selkeämmin ilmasta ahistuksen tason. Talliaki olis saanu hiton paljon vähempi mun puolesta värkätä kun olis murto-osakaan siitä suorittamisesta keskitetty vaikkapa meidän keskinäiseen aikaan ja tekemiseen. Mutta jos toinen tykkää suorittaa ja toinen nautiskella elämästä niin ollaan jo hankalan äärellä, etenkin kun puheyhteys hankalissa asioissa ei toimi mitenkään, koskaan ei mitään riidelty. Ei sillä että sitä nyt varsinaisesti oisin kaivannutkaan. Kyllä kai mulla alko kans sitte oleen niin hanskat naulassa, hommasin omia juttuja (joilla en tässä yhteydessä todellakaan viittaa mihinkään ihastuskuvioihin) ja omakin panostaminen lopahti kun tuntu että se on vain ykspuolista. Vaikka panostusta se mun harrastamisen tukeminenkin on niin mä en vaan osaa ottaa sitä panostuksena minuun, enempi semmosena ylitsevuotana velvollisuudentuntona.

Kyllä siihen lopulliseen päätökseen vaikutti sekin että alko olla ihastumisfiiliksiä muihin ihmisiin. Ne on semmoisia jotka ei johda mihinkään. Mutta ei sekään oikein mene että tekis mieli tehdä niille jotain konkreettista ja kaiken lisäksi tuntuis luontevalta kertoa niistä omalle miehelle ihan niinkuin muistakin arjessa tapahtuvista asioista. Eihän se mun sitoutuminen ole enää silloin siinä parisuhteessa. Ja mä olen hyvinhyvin mustavalkoinen sen suhteen että toista ei saa pettää. Siitä jää kuitenkin AINA kiinni ja se on ihan ultimate loukkaus parisuhteen toista osapuolta kohtaan. Joten rupes tuntuun että näin pitää tehä. Kaikki tämä rakennetun elämän ja unelmien murentaminen surettaa niin saatanasti mutta mun nähdäkseni jos me joskus jatketaan se pitäis lähteä taas siitä että me ihmisinä halutaan olla kahestaan, oli ne puitteet mitä vaan. Intohimoa, seksiä ja toisen seurasta nauttimista. Ei vain sitä että toinen ei häiritse mun omia juttuja.

Tämmönen sossupoke oksennus nyt sitten.

[So Hard]

No mä pahoittelen spekulointejani. Onhan se aina kuitenkin tosiaan kummankin vastuulla että suhde toimii.

[Georgina]

En mä tykänny paskaa.

Ja vaikka molemmat ottaiski sitä vastuuta niin joskus se ei silti toimi jos ne ihmiset on vaan liian erilaisia tai haluaa eri asioita.

[urpiainen]

Mä olen tämän saman huomion kirjoittanut Kitinään aiemminkin (tietty), mutta taas osin vaikuttaisi siltäkin, että takavuosien iltapäivälehden urpokolumnisti oli pelottavan oikeassa kirjoittaessaan, että suomalaisen av(i)oeron tragedia on siinä, että niin usein nainen valittaa, että mies ei ilmaise tunteitaan ja panosta naiseen ja suhteeseen, vaikka miehen omin käsin naiselleen korpeen rakentama hirsimökki oikein huutaa "minä rakastan sinua!"

[James Potkukelkka]

Mä olen tämän saman huomion kirjoittanut Kitinään aiemminkin (tietty), mutta taas osin vaikuttaisi siltäkin, että takavuosien iltapäivälehden urpokolumnisti oli pelottavan oikeassa kirjoittaessaan, että suomalaisen av(i)oeron tragedia on siinä, että niin usein nainen valittaa, että mies ei ilmaise tunteitaan ja panosta naiseen ja suhteeseen, vaikka miehen omin käsin naiselleen korpeen rakentama hirsimökki oikein huutaa "minä rakastan sinua!"

Juuri näin.

[Georgina]

Tämä nyt saatto olla ihan yleisellä tasolla urpiaiselta, mutta koen silti tarpeekseni oikaista omalta kohdaltani että en epäile yhtään etteikö mun ex mies rakastais mua aivan todella paljon. Ongelma onkin se että mä en rakasta sitä. Ja parisuhteessa mä haluan rakastaa ihmistä, en jotain puitteita tai materiaa.

[urpiainen]

^ Juu, en tarkoittanutkaan sitä. Oikeastaan ajoin takaa ihan sitä samaa minkä itsekin sanoit: "vaikka molemmat ottaiski sitä vastuuta niin joskus se ei silti toimi jos ne ihmiset on vaan liian erilaisia tai haluaa eri asioita". Traagista on just se, kun molemmat ottaa vastuuta ja panostaa hirveästi, mutta hyvistä ja vilpittömistä yrityksistä huolimatta näitä panostuksen ja vastuunottamisen tapoja ei jotenkin saada yhteiseksi projektiksi.

[RouvaPupu]

Mä olen tämän saman huomion kirjoittanut Kitinään aiemminkin (tietty), mutta taas osin vaikuttaisi siltäkin, että takavuosien iltapäivälehden urpokolumnisti oli pelottavan oikeassa kirjoittaessaan, että suomalaisen av(i)oeron tragedia on siinä, että niin usein nainen valittaa, että mies ei ilmaise tunteitaan ja panosta naiseen ja suhteeseen, vaikka miehen omin käsin naiselleen korpeen rakentama hirsimökki oikein huutaa "minä rakastan sinua!"

No se on vähän et pitäis tunnistaa se toisen tapa rakastaa mikä ei välttämättä ole se tapa millä itse rakastaa. Sillä pääsee aika pitkälle. Ei mun mies todellakaan lepertele, ikinä. Mutta mä tiedän silti että rakastaa, koska olen oppinut lukemaan ja ymmärtämään sen tavan. Minä halusin Milkyway patukan, teki mieli. Ei ollut kaupassa missä kävivät ja sanoi ettei ole niitä nähnytkään meidän kaupoissa. Totesin, että paska juttu kun ihan oikeasti teki mieli. Ei niitä tosiaan meidän käyttämissä kaupoissa ole tarjolla. Kolme viikkoa meni ja löysin mun pöydältä kasan Milkyway patukoita. Toi on sen tapa, se ei ole mun tapa mutta arvostan sitä kuitenkin. Tiedän että ollaan vielä samalla radalla.

[Ylermi Ylihankala]

Ja sitten joskus se rakkaus vaan hiipuu. Se ei ole kenenkään syy, eikä siihen pidä väkisin syytä löytää. Välillä, kun näitä erotulkintoja lukee, niin ikään kuin yritetään väkisin tilkitä erosta jokin looginen ja rationaalinen tarina, vaikka eikö se ole ihan inhimillistä, että ihmiset muuttuu. Eikä se muutos aina ole suhteen kannalta hyvä.

[Georgina]

Ja kun mä olen tätä asiaa tässä kelannut niin ei se oikeastaan ole sitäkään ettenkö mä rakastaisi. Mä vaan rakastan väärällä tavalla, sellaisella että välitän. Mutta intohimo ja halu jakaa toisen kanssa kaikki puuttuu, nimenomaan se muuttuminen kai tähän on iskenyt. Oon muutenkin oivaltanut itsestäni ihan uusia juttuja. Hitostako tätä osaa analysoida, joskus on vaan tehtävä niinkuin oikealta tuntuu, olkoonkin että se on hankalaa ja sattuu kaikkia. Sen mä tiedän että jos me uudelleen päätetään tämä homma lämmittää niin ihan eri pohjalta on kähdettävä liikkeelle. Nimenomaan siitä kahden ihmisen halusta olla yhdessä, muusta viis.

[Niba]

Hyvä! Kitinän Erkit kertoo..

[KKK]

^ Tätä sivuten lopetin itse kaiken sosialististen medioiden käytön kerralla. Ensin oli vähän wtf-olo, mutta melko pian huomasi ettei todellakaan mistään ole jäänyt mistään paitsi. Verkostoitumisesta? Otetaan riski

Kaupungilla liikkuessa bongatut älylaitteisiinsa kiinnikasvaneet kansalaiset herättävät lähinnä huvituksensekaista sääliä. Myönnettävä on, että kotona tabletti on liikaa kädessä, yritän vähentää senkin käyttöä. Läppäri on kotona käynnissä jos on varallaolovuoro tai mediakeskusta on pakko tunkata. Ennen paskanaamakirjaan tai vastaaviin kuluneen ajan voi käyttää hyödyllisemmin lukemalla hyvää kirjaa tai mietiskelemällä juttuja.

Sen tiedän, että lasten kanssa eViihteen rajoittaminen tulee jatkossakin tuottamaan runsaasti harmaita hiuksia...

[KKK]

^ Itselle riittää yhteydenpitoon @, tekstiviesti tai puhelinsoitto.

Jotenkin sitä ennenkin selvittiin ilman tietoa että "Ilpo söi lihapullia eilen illalla, hyvää oli" tai "Kaisa teki pumpissa ylimääräisen sarjan jalkakyykkyjä, voi ehanata!"

Ei se minulta pois ole, vaikka muu maailma asuisi 24/7 lumemaailmassa. Tämä on oma valinta joka sopii minulle.

[Bluntly]

Ilman FB:tä olisin jo täysin erakoitunut.

[So Hard]

^ Itselle riittää yhteydenpitoon @, tekstiviesti tai puhelinsoitto.

Jotenkin sitä ennenkin selvittiin ilman tietoa että "Ilpo söi lihapullia eilen illalla, hyvää oli" tai "Kaisa teki pumpissa ylimääräisen sarjan jalkakyykkyjä, voi ehanata!"

Ei se minulta pois ole, vaikka muu maailma asuisi 24/7 lumemaailmassa. Tämä on oma valinta joka sopii minulle.

Aika merkittävä määrä kutsuja ja häppeningejä tulee ko. kautta tietoon. Lihapullat ja pumpit voi jättää lukematta siinä missä nibarskailutkin.

[James Potkukelkka]

Ei se minulta pois ole, vaikka muu maailma asuisi 24/7 lumemaailmassa..

En sano tätä ilkeilymielessä, mutta etkös sä katso varsin ahkerasti elokuvia? Kumpi on enemmän lumetta, todellisten ihmisten fb-päivitykset lihapullien paistamisesta vai fiktiisten hahmojen seikkailut?

[Kreitsu]

^ Itselle riittää yhteydenpitoon @, tekstiviesti tai puhelinsoitto.

Jotenkin sitä ennenkin selvittiin ilman tietoa että "Ilpo söi lihapullia eilen illalla, hyvää oli" tai "Kaisa teki pumpissa ylimääräisen sarjan jalkakyykkyjä, voi ehanata!"

Ei se minulta pois ole, vaikka muu maailma asuisi 24/7 lumemaailmassa. Tämä on oma valinta joka sopii minulle.

Aika merkittävä määrä kutsuja ja häppeningejä tulee ko. kautta tietoon. Lihapullat ja pumpit voi jättää lukematta siinä missä nibarskailutkin.

Jep, ja jos eli kun on melkoisen suuri maantieteellinen etäisyys lähes kaikkiin ystiksiin, niin sitä kautta pysyy hyvin mukana toisten elämässä. Mulla on kyllä kivoij kamuja, joilla on kivoja päivityksiä

[elco]

^ Tätä sivuten lopetin itse kaiken sosialististen medioiden käytön kerralla. Ensin oli vähän wtf-olo, mutta melko pian huomasi ettei todellakaan mistään ole jäänyt mistään paitsi. Verkostoitumisesta? Otetaan riski

Kaupungilla liikkuessa bongatut älylaitteisiinsa kiinnikasvaneet kansalaiset herättävät lähinnä huvituksensekaista sääliä. Myönnettävä on, että kotona tabletti on liikaa kädessä, yritän vähentää senkin käyttöä. Läppäri on kotona käynnissä jos on varallaolovuoro tai mediakeskusta on pakko tunkata. Ennen paskanaamakirjaan tai vastaaviin kuluneen ajan voi käyttää hyödyllisemmin lukemalla hyvää kirjaa tai mietiskelemällä juttuja.

Sen tiedän, että lasten kanssa eViihteen rajoittaminen tulee jatkossakin tuottamaan runsaasti harmaita hiuksia...

Varmaan joskus 1900-luvulla kummasteltiin matkapuhelinten käyttäjiäkin. Maailma muuttuu. Minusta tyyppi joka ei pysty muuttumaan mukana on se surullinen tapaus. Kai sitä voi käyttää viestintään pelkästään tuijotusta ja nuijalla kumautustakin.

[KKK]

^ Tärkein syy näistä luopumiseen on se, että kun ei ole oikeitakaan ystäviä, niin koin puolituttujen kanssa itsetarkoituksellisen some-veljeilyn varsin joutavanpäiväiseksi ajankuluksi. Sosiaalisten verkostojen lähes täydellisessä puutteessa on puolensa ja puolensa. Välillä niitä tietysti kaipaa, mutta eipä tarvitse esittää kenellekään mitään eikä miettiä "mitähän noi minusta ajattelee jos teen/sanon näin tai noin tai pukeudun niin / näin".

Mutta different strokes for different folks.

Kuten sanottu, ei se minulta ole pois vaikka 75% maailman väistöstä istuis perse homeessa sohvalla virtuaalilasit päässä 18 tuntia vuorokaudessa. Onpahan teillä vähemmän ruuhkaa.

Jaskalla on toki pointti. Periaatteessahan elokuvien hc-tuijottelulla ja raivokkaalla naamakirjailulla ei ole muuta eroa kuin se, että toinen on intro- ja toinen extroverttiä toimintaa. Tosin lapsiperheen isällä on aikaa tv:n katsomiseen lähinnä klo 21-22..23 iltaisin. Suhteutettuna valveillaoloaikaan siivu on melko pieni. "Surullinen tapaus" osoitti Elcolle ei-luonteenomaista nokkeluutta, olenhan tästä masennusasiasta alustanut palstalla jo pisemmän aikaa. Koeta nyt parempaan piikkiin pystyä

1970-luvulla Finlandiaa vaivasi "Suomettuminen". 2000-luvulla siitä on pudonnut "u" pois

[Riemumieli]

Yksi varma merkki riippuvuudesta ja ongelmakäytöstä on oman tekemisen puolustelu ja sen kritisoinnin aiheuttama voimakas närkästys.

[KKK]

^ Oliko tämä osoitettu:
a) vain minulle?
b) kaikille omia some-tottumuksiaan ketjussa puolusteleville?
c) sekä että?
d) joku muu mikä (Kanada?)

[So Hard]

Yksi varma merkki riippuvuudesta ja ongelmakäytöstä on oman tekemisen puolustelu ja sen kritisoinnin aiheuttama voimakas närkästys.

Taidat olla äidinkielen ongelmakäyttäjä.