Kitinä

Itse otan nykyään paroksetiinia lähes homeopaattista annosta eli 5mg, eli 1/4 20mg:n tabletista. Perusannnos ko. lääkkeessä on 20mg/vrk. Olen varmaan ainakin jo pari vuotta ottanut 10mg:sta ja nyt reilu viikko sitten pudotin lisää.

Syy pudottamiseen oli, että ajattelin, josko lääkityksen pienentämien vähentäisi iltapäiväväsymystä. Melkein säännönmukaisesti joutuu päikkärit ottamaan. Uniapneahan mulla toki on myös, mutta siihen on hoito. Ja tietysti väsymys voi olla atyyppisen depression oire. Väsymys on kuitenkin ko. lääkkeen yleinen sivuvaikutus.

Vaikea sanoa, onko placebovaiktus, mutta mielestäni väsymys on vähentynyt.

Varsinainen lääkkeen alkuperäinen käyttöaihe, eli ahdistus, ei nykyään vaivaa.

Käräjöinti on lapsiin liittyvissä asioissa aina huono vaihtoehto. Kannattaa kääntää kaikki kivet sopuun.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑03.09.2018 9:58 Mikä on KKK tilanne?

Tilanne on se että leikkaus on nyt takana.

Osoittautui että kasvain lähti kokonaan, yhtenä palana eikä verisuonirekonstruktiota tarvinnutkaan tehdä siinä laajuudessa mitä ennakoitiin. Ensimmäisen viikon olin teholla. Johtuen siitä, että leikkauksen jälkeistä kipua ei meinattu saada hallintaan lainkaan. Syynä tähän oli poikkeuksellisen kova opiaattitoleranssini. Onneksi kipuspesialistit saivat lopulta kokkailtua semmoiset sopat että en enää huutanut suoraa huutoa. Siitä huolimatta ensimmäinen vko meni kipuasteikolla 6-9 (0-10 jossa nolla kivuton ja kymppi sietämätön).

Tällä hetkellä olen neljättä päivää normaaliosastolla ja kivuton. Epiduraali on purettu pois ja lääkitys tulee voittopuolisesti suun kautta. Normaalia ruokaa lupasivat jo tänään vellien sijasta. Kotiin pääsen parin päivän päästä.

Se, että että syönkö vielä syöpälääkkeitä tähän päälle, on tällä hetkellä vielä auki. Oman sairaalan hoitava lääkäri soittaa maanantaina, silloin toivottavasti ollaan viisaampia.

Eli - periaatteessa olen nyt terve. Ottaa varmaan hetken ennenkuin osaa nähdä itsensä syöpäpotilaan sijasta toipilaana. Sehän on selvä että uusiutumisen riski on aina olemassa, mutta sen märehtimisen sijaan pitää keskittyä tervehtymään ja pääsemään normaalielämään taas kiinni.

^

James Potkukelkka kirjoitti: ↑08.09.2018 10:43 ^

+1

Hieno juttu!

Olipa hyviä uutisia kk:lla!

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑08.09.2018 11:48

James Potkukelkka kirjoitti: ↑08.09.2018 10:43 ^

+1

++

kk hyvä juttu

KKK: Upeata! Ja hyvä että jaksoitte ohittaa ensimmäiset arviot, vaikkakin ilkeätä, että potilaan itsensä vastuulle se jää.

ONNEA ONNEA ONNEA VAAN!

Pessimistinä toki huomautan syövän uusiutumisen mahdollisuudesta.
Ehkä terveet elämäntavat ja positiivinen mieliala erityisesti auttavat.
Kuuntele paljon AC/DC:tä!

KKK:LLE SUURI HALAUS JA ONNITTELUT!!

Luin vasta eilen koko jutun ja kun tiesin lopputuloksen niin oli helppo lukea. Miten hieno kuvaus ja oman olon kertomus ja vieläpä happy end!
Nyt kun olet seurannassa niin asiat on hyvin. Ei varmaan uusiudukaan, toivotaan niin!!

Vielä jäi lukematta se osio kun sitten leikkauskelvottomasta tapauksesta päädyttiin lopulta leikkauksen mahdollisuuteen ja ne kirjoitukset, mutta luen ne vielä!

Onnea uudelle loppuelämällesi!!

SYYSARSKA

Oi. KKK:n uutiset ilahduttavat suuresti!

Jes, hienoja uutisia KKK:lta!

KKK:ta ei ole kuulunut vähään aikaan. Toivottavasti on hyvin. Vaan mitäpä siitä täällä vessanseinällä raportoisi.

Minä taas... vaikeaa on. En kuitenkaan ihan vielä ole ottanut Kalua eslile. Mutta joo... hankalaa...-päivä kerrallaan kosmisesssa yksinäisyydessä ja tarkoituksettomuudessa. Vanhojen ystävienkin hylkäämänä. Ei, jos tänne joku virallisempi pyrkisi, varoituksena heti olisi ratkaisu, vain itselleni, nopea.. Mutta ei tänään.

Hengissä vielä. Katselen netistä historiadokumentteja ja nudistirantavideoita. Ajatella, että kauniitkin naiset ovat alasti vaatteidensa alla1111

Ihmettelin, kun korvat on olleet jo pari viikkoa lukossa ja käy ihme humina päässä. Tänään syylliseksi selvisi molempien korvien korvatulehdus. Eikö nämä päiväkodin vaihdoksen oireilut pitäisi tulla lapselle eikä äidille?

exsu kirjoitti: ↑23.10.2018 12:07 Ihmettelin, kun korvat on olleet jo pari viikkoa lukossa ja käy ihme humina päässä. Tänään syylliseksi selvisi molempien korvien korvatulehdus. Eikö nämä päiväkodin vaihdoksen oireilut pitäisi tulla lapselle eikä äidille?

Mulla oli muutama vuosi sit korvatulehdus toisessa korvassa, ja säryn ja muiden oireiden sijaan siitä vaan lähti kuulo. Kesti vielä useita viikkoja kuurin jälkeenkin ennenku kuulo palautu normaaliksi. Oli kyl jännä kokemus! Varsinkin ku ei ole korvatulehduksista kokemusta, kerran muksuna ollu se.

Mun korvissa on joku valmistusvika ja nuo kuulo-ongelmat korvatulehduksen takia on jokavuotisia.

Mulla on ollut aikuisiällä aiemminkin korvatulehduksia. Erityisesti lastensuojelussa työskennellessä oli samoina kausina kun muksuillakin. Tämä lukotus on kuitenkin uusi oire.

Kiihdyttää. Saas nähdä onko nousukausi tulossa. Viime aikoina on ollut melko zombiemainen olo, mutta mielenkiintoisia ajatuksia on alkanut pukata pitkästä aikaa.

Kreitsu kirjoitti: ↑27.10.2018 20:36 Kiihdyttää. Saas nähdä onko nousukausi tulossa. Viime aikoina on ollut melko zombiemainen olo, mutta mielenkiintoisia ajatuksia on alkanut pukata pitkästä aikaa.

Olikos sulla bipo-dg?

Olen aiemminkin varmasti kirjoittanut väsymyksestä; hyvin pitkään (vuosia) on tarvinnut ottaa päikkärit lähes joka iltapäivä töistä tultua. Olen yrittänyt uniapnean hoidolla ja kirkasvalolampulla ilman suurempaa apua. Olen tarkistanut veren sokerin ja kilpirauhasarvot.

Nyt kun puolitin ahdistuksen hoitoon käyttämäni ssri:n ja aloin kävellä päivittäin apple watchin hankkimisen jälkeen, on väsymys selvästi vähentynyt. Veikkaan suurimmaksi syyksi kävelyä (väsymys on kyllä ko. lääkkeen mahd sivuvaik. eli voi olla molemmistakin). Muistaakseni joku mulle aiemmin täällä suosittelikin liikuntaa. Olisi pitänyt uskoa...

James Potkukelkka kirjoitti: ↑29.10.2018 8:45Muistaakseni joku mulle aiemmin täällä suosittelikin liikuntaa. Olisi pitänyt uskoa...

Itsellä liikkumisen määrä ja unen laatu on aika tiukasti kytköksissä, pl. työstressitilanteet.

So Hard kirjoitti: ↑29.10.2018 8:54

James Potkukelkka kirjoitti: ↑29.10.2018 8:45Muistaakseni joku mulle aiemmin täällä suosittelikin liikuntaa. Olisi pitänyt uskoa...

Itsellä liikkumisen määrä ja unen laatu on aika tiukasti kytköksissä, pl. työstressitilanteet.

Komppaan So Harditiitusta mukavasti. Nämä ovat oikeasti tärkeitä asioita ja liikkumisen ja unen laatu tuo myös oikeasti mahdollisuuden olla mukava.

MARRASLIIKKUJA JA MARRASUNEKSIJA
Tärkeintä olla porukan mukavin

Perheessä ihan yllättäin yksi T4N3M1 eli viimeistä isänpäivää vietetään. Sen verran nopealla tahdilla tapahtunut, että ihan ei pysy pää mukana.