Niin. Eli: jos jollekulle riittää se, että seksi on "ei huonoa", niin hänen kohdallaan perusyhteensopivuus tarkoittaa sitten sitä, ja jos joku toinen pystyy olemaan ainoastaan suhteessa, jossa seksi on mahtavaa, niin hänen kohdallaan mahtavuus lasketaan perusyhteensopivuuteen.prosessi kirjoitti:Tietenkin on, mutta yksilöiden ominaisuudet asettavat niille ulottuvuuksille rajansa. Yhden ja saman hyvin vapautuneen henkilön eri seksisuhteet saattavat muodostua kovinkin erilaisiksi, jos joillain partnereilla on erilaisia rajoitteita, eivätkä nekään seksisuhteet silti välttämättä ole huonoja.EveryWoman kirjoitti:Mun mielestä perusyhteensopivuus tarkoittaa tässä sen tason yhteensopivuutta (sisältäen yksilöiden suuntautumisen ja taitotason jne.), että sen perusteella toinen sopisi itselle partneriksi. Se ei siis sinänsä liity "laimeuteen" oikeastaan mitenkään, vaan laimeusaste riippuu siitä minkälaisia ihmisiä kulloinkin tarkasteltavassa suhteessa sattuu olemaan, ja kuinka vaativia he seksin suhteen ovat.
Eivätkö "seksin saamat ulottuvuudet" tosiaankaan mielestäsi ole kahdenvälinen prosessi, siis nimenomaan (pari)suhteesta riippuvaisia?
Itselleni tuottaa hankaluuksia valita listalta sellainen poikkeavuus, jota viitsisin pitää mielenkiintoisena lisänä sellaiseen kumppaniin, joka jo valmiiksi olisi minulle hyvä kumppani. Riittävän hyvä on niin hyvä, ettei niin sanotusti paremmasta väliä. Ja kuten sanottu, en allekirjoita sitäkään implisiittistä oletusta, että älykkäämpi tai kauniimpi jne. olisi automaattisesti parempi, koska parhaiten homma toimii silloin, kun ominaisuudet ovat oikeanlaisia suhteessa siihen, millainen olen itse. Ei siis suhteessa siihen, millaisia muut ihmiset ovat.
Jos siis joku sanoo: "Toivoisin kumppanini olevan huippuälykäs", minulla on henkilökohtaisen kokemukseni perusteella vaikeuksia olla tulkitsematta sitä muodossa: "Olen huippuälykäs".
Haa, tässäpä ominaisuus (joka kylläkään ei sisälly mainittuihin ominaisuuksiin, mutta so not), jonka houkuttelevuus saattaisi ollakin vähän vähemmän sidoksissa omaan persoonallisuuteeni. Ts. vaikka olisin itse umpimielinen, saattaisin kuitenkin nauttia vapaamielisen henkilön seurasta. Toisaalta... Nauttisiko tuo poikkeuksellisen vapaamielinen henkilö sitten umpimielisen kumppanin seurasta? Ehkä, jos hänen vapaamielisyytensä olisi todella poikkeuksellista. Hmm.prosessi kirjoitti:Ja takaisin siihen alkuperäiseen kysymykseen, mitä ominaisuutta arvostaisin eniten kumppanissa, jonka sinä/urpiainen väänsit muotoon mikä olisi mainituista ominaisuuksista mielenkiintoisin, niin poikkeuksellinen vapaamielisyys kilpailee minun mielessäni samalla viivalla poikkeuksellisen älykkyyden kanssa.
