Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
-Minä pyrin olemaan ajattelematta
Miten uskot kuolevasi?
-Veikkaan jotain syöpää, koska ne ovat sydän- ja verisuonitautien ohella yleisimpiä kuolinsyitä ja sydän ja verisuonitautiriskini on pieni
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
-90 vuotiaaksi
Miten haluaisit kuolla?
-Äkillinen rytmihäiriö (kammiovärinä) olisi paras vaihtoehto. Yht 'äkkiä vain vintti pimenisi.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
-No eihän tämä nyt mukavakaan ole.
Miten pelkäät kuolevasi
-Kovissa tuskissa hitaasti olisi tietysti pahin vaihtoehto
-Minä pyrin olemaan ajattelematta
Miten uskot kuolevasi?
-Veikkaan jotain syöpää, koska ne ovat sydän- ja verisuonitautien ohella yleisimpiä kuolinsyitä ja sydän ja verisuonitautiriskini on pieni
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
-90 vuotiaaksi
Miten haluaisit kuolla?
-Äkillinen rytmihäiriö (kammiovärinä) olisi paras vaihtoehto. Yht 'äkkiä vain vintti pimenisi.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
-No eihän tämä nyt mukavakaan ole.
Miten pelkäät kuolevasi
-Kovissa tuskissa hitaasti olisi tietysti pahin vaihtoehto
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
1. Ajoittain.NuoriD kirjoitti: 1. Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
2. Miten uskot kuolevasi?
3. Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
4. Miten haluaisit kuolla?
5. Ahdistaako tämä aihe sinua?
6. Miten pelkäät kuolevasi
2
. Uskon kuolevani? Veikkaan että johonkin itseaiheutettuun, valitettavasti (en puhu itsemurhasta, vaan elämäntavoista johtuvasta)
3. n.65-70v
4. Mahdollisimman kivuttomasti, ellei tämä onnistu, niin en ainakaan yksin ja peloissani.
5. Ahdistaa.
6. Yksin.
Hyi *puistatus* Mä oon niin "taikauskoinen", etten sen kummemin asiasta haluaisi puhua
The great club outshines the individual, always and forever.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Tuskin sä nyt noin nuorena kuolet, etkös sä nyt kuitenkin ole perusterve? Vai onko sulla joku krooninen sairaus?Elppis kirjoitti: 3. n.65-70v
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Eipä juur, araknoideakysta+shuntti. Ehkä olen vain pessimisti.NuoriD kirjoitti:Tuskin sä nyt noin nuorena kuolet, etkös sä nyt kuitenkin ole perusterve? Vai onko sulla joku krooninen sairaus?Elppis kirjoitti: 3. n.65-70v
The great club outshines the individual, always and forever.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 6023
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
- Minulla on näissä se, että en oikein tiedä, mitä kuolemasta pitäisi ajatella. Tai siis en mitenkään pyri olemaan ajattelematta, mutta jos oikein istun alas ja koetan ajatella omaa kuolemaani, mieleen ei tule mitään. En vain osaa. Tai ehkä en vielä ole sisäistänyt omaa kuolevaisuuttani (itsetuntemuksen kanssa kun on muutenkin välillä vähän heikkoa).
Miten uskot kuolevasi?
- Kaikki neljä isovanhempaani ovat kärsineet sydän- ja verisuonitaudeista, ja kolme niihin jo kuollutkin. Ja äidillänikin on jo aika ärhäkkä verenpainetauti. Lisäksi en ole kovin innokas kuntoliikkuja pitkäkestoisissa kestävyyslajeissa, ja pidän liikaa ruoanlaitosta ja hyvästä ruoasta terveellisyydenkin kustannuksella. Eli ennuste lienee selvä: sukuperinteiden mukaan.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- Kaikesta huolimatta nämä mainitut esi-isät ovat vedelleet pääosin tuonne kahdeksaankymppiin, ja tilastollisesti pari sukupolvea nuorempana minun pitäisi varmaan kyetä merkittävästi pidempään elinikään. Luulen, että noita riskitekijöitä on kuitenkin kertynyt niin paljon, että pitäisin tuollaista 78-82 vuotta jo ihan hyvänä saavutuksena. Muistinpa muuten justiinsa, että ala-asteella muinoin piti kirjoittaa aine tulevasta aikuiselämästään. Muistaakseni lopetin jutun siihen, että kuolen 69-vuotiaana. En tuolloin varmaan osannut edes kuvitella ikälopumpaa kuin tuollainen noin 70-vuotias. No, aineen ennustusten osuvuus on muutenkin ollut heikko: luulin ryhtyväni diplomaatiksi.
Miten haluaisit kuolla?
- Ei minulla mitään erityisiä preferenssejä ole. En oikein pidä kivusta, enkä mielelläni ryhtyisi alzheimer-dementiatapaukseksi ennen kuolemaa.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
- Ei oikeastaan ollenkaan.
Miten pelkäät kuolevasi
- Vaipoissa ja järkeni menettäneenä. Saunan taakse ennen sitä, kiitos.
- Minulla on näissä se, että en oikein tiedä, mitä kuolemasta pitäisi ajatella. Tai siis en mitenkään pyri olemaan ajattelematta, mutta jos oikein istun alas ja koetan ajatella omaa kuolemaani, mieleen ei tule mitään. En vain osaa. Tai ehkä en vielä ole sisäistänyt omaa kuolevaisuuttani (itsetuntemuksen kanssa kun on muutenkin välillä vähän heikkoa).
Miten uskot kuolevasi?
- Kaikki neljä isovanhempaani ovat kärsineet sydän- ja verisuonitaudeista, ja kolme niihin jo kuollutkin. Ja äidillänikin on jo aika ärhäkkä verenpainetauti. Lisäksi en ole kovin innokas kuntoliikkuja pitkäkestoisissa kestävyyslajeissa, ja pidän liikaa ruoanlaitosta ja hyvästä ruoasta terveellisyydenkin kustannuksella. Eli ennuste lienee selvä: sukuperinteiden mukaan.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- Kaikesta huolimatta nämä mainitut esi-isät ovat vedelleet pääosin tuonne kahdeksaankymppiin, ja tilastollisesti pari sukupolvea nuorempana minun pitäisi varmaan kyetä merkittävästi pidempään elinikään. Luulen, että noita riskitekijöitä on kuitenkin kertynyt niin paljon, että pitäisin tuollaista 78-82 vuotta jo ihan hyvänä saavutuksena. Muistinpa muuten justiinsa, että ala-asteella muinoin piti kirjoittaa aine tulevasta aikuiselämästään. Muistaakseni lopetin jutun siihen, että kuolen 69-vuotiaana. En tuolloin varmaan osannut edes kuvitella ikälopumpaa kuin tuollainen noin 70-vuotias. No, aineen ennustusten osuvuus on muutenkin ollut heikko: luulin ryhtyväni diplomaatiksi.
Miten haluaisit kuolla?
- Ei minulla mitään erityisiä preferenssejä ole. En oikein pidä kivusta, enkä mielelläni ryhtyisi alzheimer-dementiatapaukseksi ennen kuolemaa.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
- Ei oikeastaan ollenkaan.
Miten pelkäät kuolevasi
- Vaipoissa ja järkeni menettäneenä. Saunan taakse ennen sitä, kiitos.
Viimeksi muokannut urpiainen, 02.11.2009 13:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Moni pelkää dementiaa (minäkin), mutta rationaalisesti ajatellen dementia ei ole niin paha juttu. Dementiahan ei nimittäin pitkälle edenneenä häiritse itse dementikkoa ollenkaan.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Search your feelings Luke! En ymmärrä, miten kuolema voi olla ahdistamatta. Organismien perusvietti on kuitenkin säilyä hengissä.urpiainen kirjoitti: Ahdistaako tämä aihe sinua?
- Ei oikeastaan ollenkaan.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Niin. Ainoastaan aivan alkuvaiheen dementiassa voi itse huomata, että jotain on vialla. Keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa dementikko ei enää itse kärsi asiasta, koska ei kykene sitä hahmottamaan.exPertti kirjoitti:Häh?NuoriD kirjoitti:Moni pelkää dementiaa (minäkin), mutta rationaalisesti ajatellen dementia ei ole niin paha juttu. Dementiahan ei nimittäin pitkälle edenneenä häiritse itse dementikkoa ollenkaan.
Eihän koirakaan kärsi siitä, että se elää vain yhdessä hetkessä.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
No esim. pitkään Alzheimerin tautia sairastanut ei edes tiedosta olevansa sairas, saatikka tietoinen paljosta muustakaan mitä ympärillä tapahtuu. Muistikin on noin 1 minuutin pituinen.exPertti kirjoitti:Häh?NuoriD kirjoitti:Moni pelkää dementiaa (minäkin), mutta rationaalisesti ajatellen dementia ei ole niin paha juttu. Dementiahan ei nimittäin pitkälle edenneenä häiritse itse dementikkoa ollenkaan.
The great club outshines the individual, always and forever.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ruoka tulee aivan kohta!exPertti kirjoitti:^^, ^^^ Mistä te puhutte? Häh?
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
- En oikeastaan koskaan
Miten uskot kuolevasi?
- Oon niin sählä, että jossain onnettomuudessa
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- Varmaan 90, pitkäikäinen suku
Miten haluaisit kuolla?
- Unissani heräämättä
Ahdistaako tämä aihe sinua?
- Ei ollenkaan, kuolema on luonnollinen asia
Miten pelkäät kuolevasi
- Jossain hoitolaitoksessa yksin ja unohdettuna, se olisi kamalaa
- En oikeastaan koskaan
Miten uskot kuolevasi?
- Oon niin sählä, että jossain onnettomuudessa
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- Varmaan 90, pitkäikäinen suku
Miten haluaisit kuolla?
- Unissani heräämättä
Ahdistaako tämä aihe sinua?
- Ei ollenkaan, kuolema on luonnollinen asia
Miten pelkäät kuolevasi
- Jossain hoitolaitoksessa yksin ja unohdettuna, se olisi kamalaa
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
Ajattelen silloin tällöin.
Miten uskot kuolevasi?
Todennäköisesti johonkin syöpään, ehkä jokin sairaskohtaus voi olla mahdollinen.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
Kauhean vaikea kysymys. Jos mulle ei nyt tule syöpää ihan lähivuosina, niin elän varmasti ainakin 50-vuotiaaksi. Jos pysyn muutenkin kunnossa, niin ehkä jopa 80-90 vuotiaaksi.
Miten haluaisit kuolla?
Haluaisin vain nukkua vanhuuttani pois. Kivuton lähtö olisi hyvä, mutta sitä nyt ei ilmeisesti voi aina valita.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
Oman kuoleman ajatteleminen ahdistaa yllättävän vähän. Sen sijaan lasten kuoleman ajatteleminen ahdistaa. Kai se on jotenkin luonnonvastaista, jälkeläisten kuoleminen.
Miten pelkäät kuolevasi
Kivuliaasti, synnytykseen, pahassa onnettomuudesssa, palaen.
Ajattelen silloin tällöin.
Miten uskot kuolevasi?
Todennäköisesti johonkin syöpään, ehkä jokin sairaskohtaus voi olla mahdollinen.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
Kauhean vaikea kysymys. Jos mulle ei nyt tule syöpää ihan lähivuosina, niin elän varmasti ainakin 50-vuotiaaksi. Jos pysyn muutenkin kunnossa, niin ehkä jopa 80-90 vuotiaaksi.
Miten haluaisit kuolla?
Haluaisin vain nukkua vanhuuttani pois. Kivuton lähtö olisi hyvä, mutta sitä nyt ei ilmeisesti voi aina valita.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
Oman kuoleman ajatteleminen ahdistaa yllättävän vähän. Sen sijaan lasten kuoleman ajatteleminen ahdistaa. Kai se on jotenkin luonnonvastaista, jälkeläisten kuoleminen.
Miten pelkäät kuolevasi
Kivuliaasti, synnytykseen, pahassa onnettomuudesssa, palaen.
Äiti ei tiedä
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Hyi joo, palaminen tai hukkuminen. Yäk.
The great club outshines the individual, always and forever.
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3886
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ah,sitten kun on vanha niin voi pelotella sukulaisiaan ruokapöydässä katselemalla hämmästyneenä ympärilleen ja huutaen:
KEITÄ TE OLETTE JA MISSÄ ON MINUN HEVONEN!
Mutta sitten (haudan)vakavasti :
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
-Kyllä ajattelen, useasti.
Miten uskot kuolevasi?
- Vaihtoehtoja on monia, ehkä onnettomuus, ehkä sairaus, ehkä oman käden kautta sitten kun ei ole enään hauskaa.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- 70 - 90
Miten haluaisit kuolla?
- Nopeasti ja kivuttomasti tietenkin. Mutta toisaalta, olisi mielenkiintoista kuolla niin että kerkeää oikeasti tiedostaa ja pohtia asiaa, koska kuoleminen on kirjaimellisesti once in a lifetime kokemus, niin kyll siitä ois hieno jotain tajuta. Ja kuten Timothy Leary sanoi; Dying is a a teamsport, eli olisi kiva kuolla itselleen tärkeiden ihmisten ympäröimänä.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
-No oikeastaan ei. Tarpeeksi monta kaveria kuopannut ja psykedeelien tarjoamat kokemuset ovat lyöneet kuuppaan ajatuksen siitä, että se on olennainen osa elämää joka yhdistää kaikkia. Ja kun on tavallaan koullut pääni sisällä pari kertaa, niin kai kylmäharjoittelu helpottaa tuotakin urakka..
Miten pelkäät kuolevasi
- Tuskissani.
KEITÄ TE OLETTE JA MISSÄ ON MINUN HEVONEN!
Mutta sitten (haudan)vakavasti :
Ajatteletko koskaan omaa kuolemaasi?
-Kyllä ajattelen, useasti.
Miten uskot kuolevasi?
- Vaihtoehtoja on monia, ehkä onnettomuus, ehkä sairaus, ehkä oman käden kautta sitten kun ei ole enään hauskaa.
Kuinka vanhaksi uskot eläväsi?
- 70 - 90
Miten haluaisit kuolla?
- Nopeasti ja kivuttomasti tietenkin. Mutta toisaalta, olisi mielenkiintoista kuolla niin että kerkeää oikeasti tiedostaa ja pohtia asiaa, koska kuoleminen on kirjaimellisesti once in a lifetime kokemus, niin kyll siitä ois hieno jotain tajuta. Ja kuten Timothy Leary sanoi; Dying is a a teamsport, eli olisi kiva kuolla itselleen tärkeiden ihmisten ympäröimänä.
Ahdistaako tämä aihe sinua?
-No oikeastaan ei. Tarpeeksi monta kaveria kuopannut ja psykedeelien tarjoamat kokemuset ovat lyöneet kuuppaan ajatuksen siitä, että se on olennainen osa elämää joka yhdistää kaikkia. Ja kun on tavallaan koullut pääni sisällä pari kertaa, niin kai kylmäharjoittelu helpottaa tuotakin urakka..
Miten pelkäät kuolevasi
- Tuskissani.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Häh. En ymmärrä miksi kuoleman pitäisi ahdistaa kski-ikäistä tervettä miestä?NuoriD kirjoitti: Search your feelings Luke! En ymmärrä, miten kuolema voi olla ahdistamatta.
Kuolema tulee joskus. Miksi jäljellä oleva elämä pitäisi haaskata sen miettimiseen ja odottamiseen?
Asiahan on vähän sama kuin se, ettet uskalla lähteä kotoasi mihinkään, koska saattaa iskeä paskahätä.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
No eihän sitä tietenkään ole mitään järkeä koko ajan pelätä, mutta eikö sinua lainkaan ahdista ajatus edes silloin (kuten nyt), kun oikein erikseen keskustellaan asiasta?Kai Nalo kirjoitti:Häh. En ymmärrä miksi kuoleman pitäisi ahdistaa kski-ikäistä tervettä miestä?NuoriD kirjoitti: Search your feelings Luke! En ymmärrä, miten kuolema voi olla ahdistamatta.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Juuri näin. Ei ole järkeä koko ajan miettiä, koska viikatemies tulee, mutta hämmästyn, jos pystyy olemaan ahdistumatta edes silloin, kun asiaa oikein erikseen ryhtyy miettimään.exPertti kirjoitti:Ei ND puhunut tuosta denial-tyylistä, joka yllä on kirjoitettu. Tietty jokainen meistä sitä harrastaa, mutta kun kuoleman tuloa oikein oikeasti erehtyy pohtimaan niin harvat kai siinä rallattelevat.Kai Nalo kirjoitti:Häh. En ymmärrä miksi kuoleman pitäisi ahdistaa kski-ikäistä tervettä miestä?
Kuolema tulee joskus. Miksi jäljellä oleva elämä pitäisi haaskata sen miettimiseen ja odottamiseen?
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Haemaeraemies kirjoitti: kuoleminen on kirjaimellisesti once in a lifetime kokemus.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Miksi kuoleman pitäisi ahdistaa? Joskushan se tulee, mutta miksi pelätä ennakkoon? Ainoa asia mitä mietin kuolemasta on se, että onkohan asiat sellaisessa järjestyksessä että omaisille ei tule surun lisäksi harmia.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Päivän Nykäsmä!Haemaeraemies kirjoitti:once in a lifetime kokemus
The great club outshines the individual, always and forever.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Ai että denial-tyyli. Te ootte jätkät sekaisin. Sattuuko tulla mieleen sellaista mahdollisuutta että joku saattaa elää elämänsä ilaman mitään pelkoa kuolemasta ja ihan ilman teidän "denial" potaskaa?NuoriD kirjoitti:Juuri näin. Ei ole järkeä koko ajan miettiä, koska viikatemies tulee, mutta hämmästyn, jos pystyy olemaan ahdistumatta edes silloin, kun asiaa oikein erikseen ryhtyy miettimään.pera kirjoitti: Ei ND puhunut tuosta denial-tyylistä, joka yllä on kirjoitettu
Hämmästyneenä komppaan urpiasta. En osaa miettiä tai kuvitella kuolemaani. Ei vaan tule mitään, eikä tunnu miltään, joten olkoot. Why bother.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Öhöhö, jätkä komppaa Perttii.NuoriD kirjoitti:Juuri näin.
Mutta itse asiaan, koetin viestissäni jo ilmentää, että asianosainen, siis tässä tapauksessa minä, ei varmaan oikein ole ihan oikea henkilö arvioimaan, onko ahdistumattomuuden taustalla tosiaan tasapainoinen maailmankatsomus vai sittenkin se, että alitajuisesti pelkään ahdistusta niin paljon, että defenssini estävät minua tajuamasta omaa kuolevaisuuttani ja ajattelmasta kuolemaani kunnolla.
Aamen. Tämä voi olla kauniin ystävyyden alku. Lähdetäänkö jahtaamaan meritaimenia Suomenlinnaan?Kai nalo kirjoitti:Ai että denial-tyyli. Te ootte jätkät sekaisin. Sattuuko tulla mieleen sellaista mahdollisuutta että joku saattaa elää elämänsä ilaman mitään pelkoa kuolemasta ja ihan ilman teidän "denial" potaskaa?
Hämmästyneenä komppaan urpiasta. En osaa miettiä tai kuvitella kuolemaani. Ei vaan tule mitään, eikä tunnu miltään, joten olkoot. Why bother.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Denial-tyyli = realismia?
The great club outshines the individual, always and forever.
Re: Kuolema, uhka vai mahdollisuus?
Jos annat saalistakuuna 2-3 kpl 3-5 kiloisia?urpiainen kirjoitti:[Lähdetäänkö jahtaamaan meritaimenia Suomenlinnaan?