Kitinä

Mitä jää mieleen vuodesta 2009? Tapahtuiko joitain sellaista, jonka tod. näk. muistat vielä 20 vuoden kuluttua?

Itse muistan (olettaen, että olen hengissä, enkä myöskään dementti) varmuudella onnettomuuteni.

Säären tuli pirstaleinen murtuma, joka leikattiin kaksi kertaa. Laitettiin kymmenen ruuvia, titaanilevy ja keinoluuta.

Työn sankarina olin kaikkiaan poissa töistä em. tapaturman takia 2.5 viikkoa, palasin töihin 9 päivää jälkimmäisen leikkaukseen jälkeen. Sairaslomaa olisi helposti saanut 2-3 kuukautta.

Muuta sellaista, minkä muistaisin 20:n vuoden kuluttua, ei tapahtunut (ellei sitten tänään tapahdu - toivottavasti ei).

Sydneyn sataman uuden vuoden ilotulituspurjehdus. Fiji. L.A.

NuoriD kirjoitti:
Säären tuli pirstaleinen murtuma, joka leikattiin kaksi kertaa.

Miten moottoripyörälle kävi?

Parhaisten jäi mieleen juniorin eka vuosi ja kaikkki ne ihmeellisyydet

Toisen sijan saa pohjoiseen tehty jahtireissu. Se oli hieno reissu se.

Tytsän syntymä, luonnollisesti. Muutakin hyvää sekä ikävääkin sattui tapahtumaan tämän vuoden aikana, mutta muistanko 20 vuoden päästä tarkalleen... jaa-a.

Kai Nalo kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:
Säären tuli pirstaleinen murtuma, joka leikattiin kaksi kertaa.

Miten moottoripyörälle kävi?

En halua antaa itse vammamekanismista tarkempia tietoja, koska se voisi vaarantaa anonymiteettini.

McJanne kirjoitti:Neljän A:n vuosi, koville otti.

Tulkitteepa sitä sitten, nih.

A=Av(i)oero
A=Auto-onnettomuus

Kahta muuta en keksi (et ole kertonut)

En tiedä muistanko tarkalleen näitä sitten vanhana kurppana, ehkä? Tänä vuonna faija kuoli ja miehen kanssa kippisteltiin varovaisesti yhteiselle kymppivuodellemme. Toivottavasti tänään ei tapahdu mitään muistettavaa...

Parempaa ensi vuotta kaikille! Superi vuoskymmenen edessä, eiköh.

Siis pitäisikö tähän nyt laittaa kaikki jota jäi mieleen?
Ihan kaikki kokemani asiat jäi mieleen.

Randomina otin rulettisysteemillä mielen sopukoista kun kävelin Munkkiniemen rannalla ja harmitti kun kioski oli kaukana. Päivää ei kysytty mutta oletan sen olevan heinäkuu.

Että sellainen tapaus.

Stadinarska
mielen kiinnostunut harjoittelija

NuoriD kirjoitti:En halua antaa itse vammamekanismista tarkempia tietoja, koska se voisi vaarantaa anonymiteettini.

Siis vihjaatko, että vammamekanismi oli niin erikoinen, että sinut voisi sillä perusteella tunnistaa? Jos se ei ollut suht anonyymi liikenneonnettomuus, niin alkakaamme selata uutisia vuoden varrelta muista tapauksista, joissa on sattunut yksityishenkilöä jalkaan.

(Kuulostipas se nibalta)

Hyviä ja huonoja työ- ja koulujuttuja, kesäreissu New Yorkiin. Mitään vuosikymmenten päästä muistettavaa? Tuskin.

Vuosikymmenten jälkeen muistanen vielä tämän odotuksen kaikessa uutuudessaan. Pahassa mieleen jää varmasti vanhempien avioero, lähinnä valtavan aaltovaikutuksensa vuoksi. Myös oma äitisuhde muuttui, uskoisin pysyvästi.

Harmillista miten suuri osa koetusta tippuu automaattisesti mielestä pois. Arvostan arjen pieniä tapahtumia mutta ei niistä pitkäaikaista jälkeä jää. Samoin suuresti vaikuttaneista taide- yms. elämyksistä jää muistiin vain se vaikutus, jotenkin ravisteltu olo. Hyvin harvoin edes vuoden päästä pystyn kuvailemaan tapahtunutta tai edes kertomaan mitä elämys koski.

Rupesin vuokraemännäksi.

Ostettiin hellun kans yhteinen asunto. Tämä on muistettava tapahtuma sen takia että ennen oli "mun ja sun tavarat", nyt on yhteiset. Se, että hellu sitoutui tällälailla muhun ja tähän suhteeseen, on aika muistettavaa. Kylläpä se ottikin koville, molemmilla.

Siskon kämmäilyt.

Tiedän jo mitä tulen muistamaan ens vuodesta; meille tulee karvapallero

Törkeä sairastuminen ja törkeä epäonnistuminen.
Hyvisjutut on varmaan ollu niin tasasesti ja aika beisik, etteä tuskin mitään isompia piikkejä jää mieleen. Kersajutut tietysti, ne oli mulle aika extreme.

Just nyt oon ältsin onnellinen kun löysin joulunpyhinä hukanneeni sormuksen äsken saunoessa pesukintaan sisältä. =) Hypin seinille jos se on hukassa.

Ei oikeastaan mitään ihmeellistä tapahtunut koko vuoden aikana. Eniten varmaan muistan vuodesta pojan ensiaskeleet ja -sanat.

Henkilökohtaisella tasolla oikeastaan mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tapahtunut... eiku venaas, 30 cm lähti hiuksista pois. Viimeksi kun leikkasin niin paljon, olin 8 ja leikkaaja oli äitipuoli (lähti 50cm).

Minulle tämä osoittautui muutosten vuodeksi. Lopetin terapian (parin vuoden ramppaamisen jälkeen - oli apua, jos kiinnostaa tietää), muutin ulkomaille, haaveeni hengailla Tokiossa toteutui, kokeilen siipiäni uudessa projektissa, joka toivottavasti tuottaa vielä joskus elannon minulle.

Vuosi '08 puolestaan oli enempi semmonen onnenpipanoiden tähtivuosi, että ehkä osin sikskin tämä tuntu niin laimeelta.

^ Hyvä kysymys! Nyt vasta muistinkin, kiinnostais vastaus muakin.

Vuosi 2009 oli henkisen kasvun vuosi. Eräässä asiassa vedin itseni niin loppuun, että seinä tuli lopullisesti vastaan ja oli pakko löytää tie ulos. Kuulostaa kauheelta kliseepaskalta, mutta en nyt sitä osaa paremminkaan kuvata. Tein myös toisen ison ratkaisun, jonka jälkeen päätin, että enää minulta ei vaadita vittu yhtään mitään. Raja tuli vastaan siis tässäkin asiassa. Minun ei tarvitse miellyttää tai mielistellä enää yhtään ketään, jos minua ei huvita.

Hyviäkin asioita (tai onhan nuo em. jututkin tosi hyviä) viime vuodessa oli. Kehityin työssäni paljon ja aloin oikeasti pitää siitä. Lapseni ovat edelleen ihan ihania, ja aloin jopa tulla paremmin toimeen temperamenttisen tyttäreni kanssa. Kaiken kaikkiaan, hyvin tarpeellinen vuosi tuo 2009.

Ei merkintöjä kalenterissa,? Hauska duuni lomalla. Tapasin mielenkiintoisia ihmisiä niin Suomessa kuin Saksassakin ja Virossa. Voi olla että urani työelämässä päättyy lopullisesti tähän vuoteen..