Kitinä

NuoriD kirjoitti:Minun mielestäni lääkäreiden palkkaus suomessa ei ole liian korkea, vaan liian matala. Perustan tämän yleiseen länsimaiseen palkkatasoon.

Tähän voisi joku ilkeämielinen sanoa, että jos näin on, miksi eivät muuta ulkomaille töihin kun EU-kelpoisuuskin löytyy?

Jos suomalaisen lääkärin palkkaus on OECD:n häntäpäästä, niin palkkataso ei ole mielestäni liian korkea, vaan liian matala.

Samalla totean, että kaikkien akateemisesti koulutettujen palkkataso on suomessa OECD:n häntäpäästä ja suositen kaikille akateemiselle työtaistelutoimenpiteitä palkkatason korottamiseksi.

Kaksipiippuinen juttu. Maltilliset palkankorotukset ovat osaltaan kilpailukykyä ylläpitävä tekijä. Julkisen sektorin palkankorotukset lisäävät osaltaan verorasitusta. Lakkoilu ei kasvata BKT:ta, vaan vähentää jaossa olevaa kakkua.

Varmaan omakin palkkatasoni on OECD-maiden kollegoiden vastaavaa alempi, mutta vittujako minä siitä. Vertaan täällä toimiviin kollegoihin ja tämän taloudellisen toimintaympäristön maksukykyyn. Jos on varaa maksaa, niin palkat nousevat. Suomen ongelmahan on kovasti siinä, että verokiila vie niin suunnattoman osan työnantajalle korkeapalkkaisesta työntekijästä, että vertailu on hyvin vaikeaa.

Toimistorotta kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Minun mielestäni lääkäreiden palkkaus suomessa ei ole liian korkea, vaan liian matala. Perustan tämän yleiseen länsimaiseen palkkatasoon.

Tähän voisi joku ilkeämielinen sanoa, että jos näin on, miksi eivät muuta ulkomaille töihin kun EU-kelpoisuuskin löytyy?

Jos suomalaisen lääkärin palkkaus on OECD:n häntäpäästä, niin palkkataso ei ole mielestäni liian korkea, vaan liian matala.

Samalla totean, että kaikkien akateemisesti koulutettujen palkkataso on suomessa OECD:n häntäpäästä ja suositen kaikille akateemiselle työtaistelutoimenpiteitä palkkatason korottamiseksi.

Kaksipiippuinen juttu. Maltilliset palkankorotukset ovat osaltaan kilpailukykyä ylläpitävä tekijä. Julkisen sektorin palkankorotukset lisäävät osaltaan verorasitusta. Lakkoilu ei kasvata BKT:ta, vaan vähentää jaossa olevaa kakkua.

Varmaan omakin palkkatasoni on OECD-maiden kollegoiden vastaavaa alempi, mutta vittujako minä siitä. Vertaan täällä toimiviin kollegoihin ja tämän taloudellisen toimintaympäristön maksukykyyn. Jos on varaa maksaa, niin palkat nousevat. Suomen ongelmahan on kovasti siinä, että verokiila vie niin suunnattoman osan työnantajalle korkeapalkkaisesta työntekijästä, että vertailu on hyvin vaikeaa.

Nämä ovat mielenkiintoisia juttuja. Jostain syystä esim. USA:ssa pystytään maksamaan akateemisille huomattavasti suomalaista palkkatasoa suurempia palkkoja ja silti talous kasvaa EU:ta nopeammin ja firmat menestyvät.

On totta, että suomalaisen insinöörin matala palkkataso on suomalaisen teollisuuden kilpailutekijä, mutta iloitseeko suomalainen insinööri siitä välttämättä, kun katselee kateellisena saksalaiskollegan nahkaverhoiltua E-mersua ja ajaa itse riisikipolla.

NuoriD kirjoitti: iloitseeko suomalainen insinööri siitä välttämättä, kun katselee kateellisena saksalaiskollegan nahkaverhoiltua E-mersua ja ajaa itse riisikipolla.

Ajaisi se insinööri suomessakin mersulla, jos täällä olisi saksan kanssa yhtäläinen autoverotus.

NuoriD kirjoitti:Nämä ovat mielenkiintoisia juttuja. Jostain syystä esim. USA:ssa pystytään maksamaan akateemisille huomattavasti suomalaista palkkatasoa suurempia palkkoja ja silti talous kasvaa EU:ta nopeammin ja firmat menestyvät.

On totta, että suomalaisen insinöörin matala palkkataso on suomalaisen teollisuuden kilpailutekijä, mutta iloitseeko suomalainen insinööri siitä välttämättä, kun katselee kateellisena saksalaiskollegan nahkaverhoiltua E-mersua ja ajaa itse riisikipolla.

Yhdysvalloissa on melkoisen kova työn tuottavuus ja töitä tehdään tuntimäärältä merkittävästi enemmän. Vastaavasti Yhdysvalloissa verokiila on kapea, muutos- ja sosiaaliturva olematonta ja siitä palkkatasosta merkittävä osa menee lasten yliopistojen rahoitukseen ja käytännössä pakollisiin terveydenhuoltovakuutuksiin.

Jos katsotaan Yhdysvaltojen julkisen sektorin velkaantumistahtia, voidaan toki helposti todeta että matala verokiila on keinotekoisen matala.

En tiedä iloitseeko suomalainen insinööri sitten yhtään enempää siitä, jos Suomeen ei investoida lainkaan ja ajelee kortistossa vanhalla Nissan Sunnylla.

Kai Nalo kirjoitti:

NuoriD kirjoitti: iloitseeko suomalainen insinööri siitä välttämättä, kun katselee kateellisena saksalaiskollegan nahkaverhoiltua E-mersua ja ajaa itse riisikipolla.

Ajaisi se insinööri suomessakin mersulla, jos täällä olisi saksan kanssa yhtäläinen autoverotus.

Osin totta tuokin. Saksassa asuva ystäväperhe sai vielä viime vuonna jonkun 3000 € tuen siihen, että ostivat kesken lamakauden uuden auton - siis erittäin alhaisen verotuksen päälle.

Toimistorotta kirjoitti: Osin totta tuokin. Saksassa asuva ystäväperhe sai vielä viime vuonna jonkun 3000 € tuen siihen, että ostivat kesken lamakauden uuden auton - siis erittäin alhaisen verotuksen päälle.

Karkealla heitolla atm E 220 CDI maksaa suomesssa 60 000 ja saksassa 40 000 euroa.

Toimistorotta kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Nämä ovat mielenkiintoisia juttuja. Jostain syystä esim. USA:ssa pystytään maksamaan akateemisille huomattavasti suomalaista palkkatasoa suurempia palkkoja ja silti talous kasvaa EU:ta nopeammin ja firmat menestyvät.

On totta, että suomalaisen insinöörin matala palkkataso on suomalaisen teollisuuden kilpailutekijä, mutta iloitseeko suomalainen insinööri siitä välttämättä, kun katselee kateellisena saksalaiskollegan nahkaverhoiltua E-mersua ja ajaa itse riisikipolla.

Yhdysvalloissa on melkoisen kova työn tuottavuus ja töitä tehdään tuntimäärältä merkittävästi enemmän. Vastaavasti Yhdysvalloissa verokiila on kapea, muutos- ja sosiaaliturva olematonta ja siitä palkkatasosta merkittävä osa menee lasten yliopistojen rahoitukseen ja käytännössä pakollisiin terveydenhuoltovakuutuksiin.

Jos katsotaan Yhdysvaltojen julkisen sektorin velkaantumistahtia, voidaan toki helposti todeta että matala verokiila on keinotekoisen matala.

En tiedä iloitseeko suomalainen insinööri sitten yhtään enempää siitä, jos Suomeen ei investoida lainkaan ja ajelee kortistossa vanhalla Nissan Sunnylla.

Tuo on kaikki totta myös.

Itse en vaihtaisi jenkkilääkärin asemaan, koska en halua tehdä enempää töitä.

Lisäksi tässä on tietysti se, että sokeiden valtakunnassa silmäpuoli on idiootti, eli vaikka häviänkin 6-0 jenkkikollegalle, niin silti privaattilääkärinä tienaan suomalaisittain hyvin.

Mutta kyllä ne yhdysvaltalaiset palkat silti hämmästyttävät, esim leikkaussalisairaanhoitaja tienaa 5000 dollaria kuussa.

Yhdysvallat kyllä tasapainottaa julkisen sektorin taloutensa, se on tehnyt sen aina ennenkin.

Lisäksi, kuten jo aiemmin totesin, Yhdysvaltojen talous kasvaa taas EU:ta nopeammin. Eu jää koko ajan enemmän jälkeen.

EU:n pitkän tähtäimen kohtalosta olen huolestunut, tosin Itä-Eurooppa voi EU:n pelastaa. Länsi-Eurooppa on liian jähmeä pärjätäkseen idän tiikeritalouksen ja Yhdysvaltojen kanssa.

Viime päivien tiivis työskentely on johtanut siihen, että monissa asioissa on edistytty nopeasti. Eilen aamupäivällä alkanut istunto kesti 17 tuntia.

Viimeksihän mura-pykälä kirjoitettiin vuorokauden kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Käyköhän taas niin, että seuraavat kaksi vuotta riidellään siitä, mitä sovittiin klo 05 aamulla vrk:n valvomisen jälkeen.

No nysse loppu!

Vesper kirjoitti:No nysse loppu!

Soittiko Longa sulle vai?

Dumis kirjoitti:

Vesper kirjoitti:No nysse loppu!

Soittiko Longa sulle vai?

Mulla on lähteeni.

NuoriD kirjoitti:Mutta kyllä ne yhdysvaltalaiset palkat silti hämmästyttävät, esim leikkaussalisairaanhoitaja tienaa 5000 dollaria kuussa.

Vakuutuspohjainen järjestelmä -> teetetään maksavilla kaikki mitä voidaan teettää -> kova liikevaihto -> kovat palkat. Jos BKT:sta menee suhteellisesti 2 x enemmän terveydehuoltoon per capita kuin Suomessa, se ei voi olla näkymättä myös alan työntekijöiden palkkatasossa.

Plus siihen tietty päälle ne faktat, että se leikkaussalihoitaja tekee luultavasti merkittävästi pidempiä päiviä kuin suomalainen virkasisko, on maksanut koulutuksestaan kymmeniä tuhansia dollareita (=koulutetun työvoiman tarjonta on heikompaa) ja verokiila ei tuo palkan päälle 25-30% lisäkustannusta työnantajalle.

Minä en itse asiassa usko Yhdysvaltojen tasapainottavan julkista talouttaan ilman dollarin devalvaatiota. Ymmärtääkseni eivät ole itse asiassa tehneet niin kertaakaan sitten toisen maailmansodan alkamisen, vaan suhteellinen vaje on kasvanut muutamaa harvaa poikkeusvuotta lukuunottamatta koko ajan. Syykin on selvä - loputtomasti rahaa nielevä sotakoneisto ja verovastaiseen populismiin perustuva liittovaltiotason politiikka. Verokiila on keinotekoisen alhaalla ja sen kasvattamispyrkimykset ovat Yhdysvalloissa poliittinen itsemurha. Sotakoneiston lobbarit pitävät huolen, ettei Moolokin kita koskaan sulkeudu.

Vesper kirjoitti:

Dumis kirjoitti:

Vesper kirjoitti:No nysse loppu!

Soittiko Longa sulle vai?

Mulla on lähteeni.

Jees, loppuihan se.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031 ... 7_uu.shtml

Satamaoperaattorien sivuilla on lukenut jo pitkän aikaa, että lakko päättyi. Kumma, etteivät nettilehdet vielä uutisoi mitn.

Toimistorotta kirjoitti: Minä en itse asiassa usko Yhdysvaltojen tasapainottavan julkista talouttaan ilman dollarin devalvaatiota. Ymmärtääkseni eivät ole itse asiassa tehneet niin kertaakaan sitten toisen maailmansodan alkamisen, vaan suhteellinen vaje on kasvanut muutamaa harvaa poikkeusvuotta lukuunottamatta koko ajan. Syykin on selvä - loputtomasti rahaa nielevä sotakoneisto ja verovastaiseen populismiin perustuva liittovaltiotason politiikka. Verokiila on keinotekoisen alhaalla ja sen kasvattamispyrkimykset ovat Yhdysvalloissa poliittinen itsemurha. Sotakoneiston lobbarit pitävät huolen, ettei Moolokin kita koskaan sulkeudu.

Kuvaaja

Velkahan on varsin alhainen, kun vertaa useimpiin muihin maihin Tasapainotuksella tarkoitin suhteellisen osuuden laskua BKT:sta.

Mutta yhdysvaltalainen poliittinen keskustelu on kyllä hyvin erilaista kuin suomalainen. Yhdysvalloissa Big Government on kirosana, suomessa tavoiteltava asia.

NuoriD kirjoitti:

Toimistorotta kirjoitti: Minä en itse asiassa usko Yhdysvaltojen tasapainottavan julkista talouttaan ilman dollarin devalvaatiota. Ymmärtääkseni eivät ole itse asiassa tehneet niin kertaakaan sitten toisen maailmansodan alkamisen, vaan suhteellinen vaje on kasvanut muutamaa harvaa poikkeusvuotta lukuunottamatta koko ajan. Syykin on selvä - loputtomasti rahaa nielevä sotakoneisto ja verovastaiseen populismiin perustuva liittovaltiotason politiikka. Verokiila on keinotekoisen alhaalla ja sen kasvattamispyrkimykset ovat Yhdysvalloissa poliittinen itsemurha. Sotakoneiston lobbarit pitävät huolen, ettei Moolokin kita koskaan sulkeudu.

Kuvaaja

Velkahan on varsin alhainen, kun vertaa useimpiin muihin maihin Tasapainotuksella tarkoitin suhteellisen osuuden laskua BKT:sta.

Mutta yhdysvaltalainen poliittinen keskustelu on kyllä hyvin erilaista kuin suomalainen. Yhdysvalloissa Big Government on kirosana, suomessa tavoiteltava asia.

Tuo suora tämänhetkinen velkamäärä on oma asiansa, sitten ovat ne kuuluisat julkisen sektorin kattamattomat vastuut, joita eri lähteiden mukaan on jopa yli 5 x vuotuinen BKT. Poliittinen keskustelu kohdistuu niihin kattamattomiin vastuisiin aika paljolti - lainsäädäntö, jolle ei ole kestävää rahoitusta ei toki ole vieras Suomessakaan. Vrt. eläkkeiden taso.

Kokonaisuudessaan Yhdysvallat on hyvin, hyvin velkainen talous.

Toimistorotta kirjoitti:.

Kokonaisuudessaan Yhdysvallat on hyvin, hyvin velkainen talous.

Kattamattomista vastuista en osaa sanoa mitään, mutta jos katsoo kuvaajan julkisen sektorin velkaa, joka näyttää olevan noin 50% BKT:stä, niin sehän on kansainvälisesti alhaihen ja vain hiemen enemmän kuin Suomessa.

Yksityisen velan osuudesta BKT:hen minulla ei ole käsitystä sen suhteen, paljonko on paljon, eli paljonko velka yleisesti eri maissa on.

Sopimuksesta

Ensitiedot ovat niukkoja, mutta ainakin tämän valossa näyttää siltä, että kestää hyvin hyvin kauan, ennen kuin ahtaajat saavat lakossa menettämänsä rahat takaisin.

Muutosturvan suhteen näyttää ensitietojen valossa siltä, että ahtaajat eivät saaneet mitä vaativat.

"Ahtaajat eivät Lonkan mukaan saa irtisanomisrahaa automaattisesti, vaan järjestely riippuu paikallisista neuvotteluista ja yrityskohtaisista sopimuksista. "

Kukaa kuulee sanan vauhdituslakko? Minä kuulen.

Ensi kierroksella kun saadaan laittomat lakot kuriin niin homma alkaa tekemään alkeellisesti järkeä.

Aiemmin tässä ketjussa esittämäni toive siitä, että ahtaajille käy rahallisesti huonommin kuin bussikuskeille taisi toteutua.

Taisi iskeä pelko että lakko murtuu tai että rahat loppuvat lakkokassasta.

Veikkaisin siltä, että suurin osa ahtaajista saa lakon aikana menettämänsä palkan ja lakkoavustuksen välisen erotuksen melko pian takaisin suman purkamisesta tulevina ylitöinä.

Sitä, saiko työnantaja jotain omia vaatimuksiaa läpi joustoista ei vielä ole kerrottu missään.

Toimistorotta kirjoitti: Sitä, saiko työnantaja jotain omia vaatimuksiaa läpi joustoista ei vielä ole kerrottu missään.

Ei kuulemma saanut. Palkankorotukset oli just sitä mitä ennustin, samoin kuin kelasin ettei toi Mura ikinä menisi läpi 12kk irtisanomisrahana, vain joku täysdorka kelais että menis.

Lakon tuotosta palkankorotusten muodossa:

AKT:laisethan maksavat lakkoavustuksensa itse itselleen. Kyse on aiemmin kerätyistä jäsenmaksuista ja jälkikäteen maksettavista jäsenmaksuista. Jos siirrät rahaa etutaskustasi takataskuusi, rahasi eivät lisäänny yhtään.

Ahtaajan keskimääräisellä kuukausiansiolla (47000/12)=3919 euroa, parin viikon lakko maksoi bruttona lähes 2000. Jos nyt lakolla saatiin esim. 0,5% enemmän, kuin ilman lakkoa olisi saatu, niin sen ansiosta kuukausipalkka kasvoi noin 20 euroa. 2000:n menetyksen korvaaminen kestää näin sata kuukautta, eli yli kahdeksan vuotta. Ei kovin hyvä sijoitus.

Lisäksi voi ajatella, että ahtaaja olisi sijoittanut lakkoon sijoittamansa 2000 sen sijaan esim. säästötilille ja saanut sitä esim 1%:n koron. Näin laskien lakon vaatimalle sijoituksella maksettava 0,5 % korvaus ei koskaan tuota yhtä paljon kuin se, että olisi tallettanut vastaavan rahasumman pankkitilille.

Mitä tulee siihen, että työnantajan heikennykset eivät menneet läpi, niin työnantajahan ennen lakkoa viimeisenä tarjoiuksena oli valmis vetämään kaikki heikennykset pois, eli niiden torjumisella ei voi perustella 2 viikon ansiomenetyksiä.

On totta, että osa menetyksistä tulee takaisin suman purkamisen vaatimina ylitöinä. Tosin monella ylityöt menevät tappiin ja loppuvuodesta ei sitten voi tehdä ylitöitä.

NuoriD kirjoitti: Mitä tulee siihen, että työnantajan heikennykset eivät menneet läpi, niin työnantajahan ennen lakkoa viimeisenä tarjoiuksena oli valmis vetämään kaikki heikennykset pois, eli niiden torjumisella ei voi perustella 2 viikon ansiomenetyksiä.

Hmm.. onks tosta mitään faktoja missään? Koska käsittääkseni Mura:sta puhuttiin kokoajan suunnilleen tän viikon alkuun asti, jolloin se laitettiin sivuun ja puhuttiin muut asiat halki.

NuoriD kirjoitti:On totta, että osa menetyksistä tulee takaisin suman purkamisen vaatimina ylitöinä. Tosin monella ylityöt menevät tappiin ja loppuvuodesta ei sitten voi tehdä ylitöitä.

Peruspalkasta ja päivän pituudesta riippuen lakon aikaisen palkan menetyksen kiinni ottaminen vaatii 35-50 tuntia ylitöitä. Se on enimmilläänkin murto-osa vuoden maksiylityömäärästä, joka voi olla sopimalla jopa 330 tuntia.

Jos 35-50 tunnin työllä saa takaisin kahden viikon eli 75 tunnin palkan ja taskuun jää lisäksi 2 viikkoa löhöilyä lisäksi joku tonni pääosin muiden AKT-laisten rahoittamasta lakkoavustuksesta, niin ainakin minä kokisin, että voitolle siinä loppuviimeksi jää.

Työnantaja on hävinnyt 2 viikon edestä liikevaihtoa, maksaa sumanpurkuylitöistä 50-150% korkeampaa palkkaa ja ei saavuttanut mitään omista tavoitteistaan. Lisäksi jotain muodollista periksi antamista on tuo mutunkin suhteen tapahtunut, niin ei työnantajan voi katsoa mitään voittaneenkaan. Esillä vilahtanut irtisanomisaikojen pidennys on kustannusvaikutteinen erä.

Häviäjäksi jäi Suomen talouselämä ja työllisyys.

Dumis kirjoitti:

NuoriD kirjoitti: Mitä tulee siihen, että työnantajan heikennykset eivät menneet läpi, niin työnantajahan ennen lakkoa viimeisenä tarjoiuksena oli valmis vetämään kaikki heikennykset pois, eli niiden torjumisella ei voi perustella 2 viikon ansiomenetyksiä.

Hmm.. onks tosta mitään faktoja missään? Koska käsittääkseni Mura:sta puhuttiin kokoajan suunnilleen tän viikon alkuun asti, jolloin se laitettiin sivuun ja puhuttiin muut asiat halki.

Se taisikin olla niin, että työnantaja oli valmis vetämään omansa pois, jos AKT vetää omansa. En nyt löytänyt linkkiä.