elco kirjoitti:
Mielestäni koko tämä keskustelu muuten on aika pöljäilyä. Tokihan se on selvää, että lääkittäviä vaivoja tulee uusia, kun saadaan edellinen päävaiva paremmin hallintaan.
Näinhän se on.
Kumpi on terveempi, 50 vuotiaana infarktiin kuollut, vai 60 vuotias II-tyypin diabeetikko? Oma käsitykseni on, että se kuollut kaveri on sairaampi. Tietenkin paras olisi, ettei sillä 60 vuotiaallakaan olisi sitä II-tyypin diabetesta. Sen syy on kuitenkin se, että tod. näk. (epäedullisten geenien lisäksi) hän syö enemmän kuin kuluttaa ja liikkuu liian vähän.
Vielä 70-luvulla 50-vuotiaita kuoli sydäninfarktiin kuin kärpäsiä. Ei ehditty sairastua II-tyypin diabetekseen, kun oltiin jo puupalttoossa.
Tietysti ihanne on, että kaikki eläisivät terveinä ikuisesti, mutta ainakin toistaiseksi kaikki ovat lopulta kuolleet johonkin.
Pointti on siis se, että aina sitä johonkin kuollaan, mutta nykyään ollaan keskimäärin terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin koskaan.
On muuten muotia kauhistella sitä, miten "nykyään lyödään masennuslääkepurkki niin helposti käteen", mutta kannattaa taas katsoa, mihin suuntaan edellä linkittämäni itsemurhakuolleisuuskäppyrä osoittaa. Itsemurhakuolleisuus on alentunut samaa tahtia, kun masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt.
