Hetkinen. Pidätkö sinä rationaalisena keskusteluna yksinomaan sellaisia puheenvuoroja, jotka perustuvat johonkin vertaisarvioituun tieteelliseen tutkimukseen? Vai millä perusteella mielestäsi tulisi olla lukemattakin selvää, että deMello on huttua (ja miksi muuten nimenomaan naurettavaa sellaista)? Julkaisumaa, jota viimeksi tarjosit arviointikriteeriksi, ei sekään kuulosta erityisen rationaalisesti valitulta. Onko siis niin, että edellytät rationaalisuutta muilta, mutta itseltäsi hyväksyt mitä tahansa roskaa, vai miten selventäisit tätä alati toistuvaa käyttäytymistäsi?urpiainen kirjoitti:Mähän joskus kirjoitin tänne, että Pertin pahimpien konservatiivisten pelkotilakirjoitusten kanssa ei voi ryhtyä rationaaliseen keskusteluun, koska ne ovat liian ufoja: liian kaukana kaikesta järkevästä sijaitsevien hihhulien kanssa ei ole tarpeeksi yhteistä perustaa, jolle keskustelua rakentaa, vaan heidän mielipiteitään voi vain keittiöpsykologisesti selittää sillä, että heillä oli ankea lapsuus ja traumaattinen nuoruus. No, tuon EWSE:n horinan kanssa on vähän samoin: jos tyypit ei itse tajua, että tottakai tuollainen kolmen pennin korpifilosofointi on naurettavaa huttua, ei keskustelu oikein kannata. Ainoa vaihtoehto on sivuuttaa koko aihe vähän apeana siitä, että kohtasi eksyneen sielun osaamatta auttaa, tai sitten sortua itse siihen mainitsemaani keittiöpsykologointiin. Valitsen jälkimmäisen.
Itse asiassa teoriani on, että pidät minua aika paljon typerämpänä kuin olen (tästä ei sitten loogisesti seuraa, että pitäisin itseäni erityisen fiksuna). Sen huomaa tästäkin kommentaaristasi, jossa tunnut kuvittelevan, että minä pitäisin deMelloa jonkinlaisena tieteellisenä auktoriteettina. Haloo? En tiedä tunnenko edes ketään, joka olisi riittävän taliaivoinen sellaiseen.EW:n tragediahan on selvästi se, että hän on ihan fiksun oloinen tyyppi, jolla on taipumuksia, kykyjä ja tarpeita kysyä ja pohtia perustavanlaatuise/impia kysymyksiä.
Tässä puolestaan siirryt julkisesti esittelemään näkemystäsi, jonka mukaan onnellisuus tai ainakin sen ymmärtäminen on mahdollista ainoastaan aiheen parissa teoreettisesti itsensä uuvuttaneelle humanistille. Haloo?? Toki tieteellisen ymmärryksen osalta on näin, kuten missä tahansa muussakin aiheessa, mutta muitakin ymmärryksen lajeja on.Valitettavasti hän kuitenkin on jostain syystä päätynyt sellaiseen porukkaan (käsityöläiset ja businesspellet), joissa näitä ei juuri harrasteta systemaattisen ankarasti ja nöyrästi vailla hybristä. Näin hän ei ole saanut tarvitsemaansa tukea näiden asioiden käsittelyperinteeseen. Ihmiskunnan terävimmät mielet ovat pohtineet näitä asioita 2500 vuotta; ei voi olettaa, että kukaan pääsisi omin avuin tyhjästä ponnistaen yhtä korkealle kuin se, joka seisoo menneiden jättiläisten harteilla. Mutta valitettavasti tällä tiellä ei ole oikotietä: kiinnostavaa kamaa ei lueta ja omaksuta tunnissa todeten, että hei, näinhän olen itsekin ajatellut. Ei, oikeasti syvän ajattelun näistä asioista edes alustava ymmärtäminen vaatii vuosien todella raskaan opiskelu-urakan, mielellään ryhmässä.
Tämän asian uskon olevan niin yksinkertainen, että lapsikin sen ymmärtää. Ihmisen normaali, rennoin ja pakottomin mahdollinen tila on onnellisuuden ymmärtäminen. Meidän sosiaaliset konventiomme, tieteelliset viisastelumme ja kulttuurinen painolastimme (joista kaikista on meille myös hyötyä) vain sekoittavat tajuntaamme siinä määrin, että tyypillisesti sosiaalistuessamme yhteiskunnan osasiksi menetämme tuon ymmärryksen.
Asian tieteellinen kuvaus ja teoreettinen hahmottaminen on sitten asia erikseen, ja sitä saat omasta puolestani harrastaa keskenäsi. Itse en ryhdy sellaiseen nettifoorumeilla, toisaalta koska en kirjoittele sellaisilla foorumeilla joilla asian lähestyminen tuosta kulmasta olisi hedelmällistä, ja toisaalta koska en ole riittävän perehtynyt aiheeseen keskustellakseni siitä toisten perehtymättömien kanssa tieteellisellä painotuksella.
Se, että ei kykene ottamaan vastaan epätieteellistä tekstiä, on kyllä yksinomaan haitta. En sano tätä väheksyäkseni tiedettä, vaan koska elämä on muutakin kuin tiedettä. Mm. Francisco Varela oli kiinnostunut siitä, mitä länsimaisen tieteen ulkopuolelle jää. Onko hänenkin ajattelunsa mielestäsi puuroa?Siksi kai ne (siis humanistit ja yhteiskuntateoreetikot), jotka ovat tämän tehneet, ovat toisaalta pudonneet teknis-kaupallisesta kelkasta, mutta toisaalta ovat saavuttaneet immuniteetin EW:n fanittamalle puurolle. Onko se sitten sen arvoista olla köyhä mutta sivistynyt, en tiedä.
Oikeita asioita? Toisin sanoen vaatesuunnittelu ja bisnes ovat sinun mukaasi vääriä asioita. Ihanan rationaalista! "Tulos olisi voinut olla loistava"? Mikä tulos, kenen näkökulmasta? Jossakin kitinäketjussa käydyn keskustelun tulosko? Kuvitteletko, että jos olisin väitellyt tohtoriksi teoreettisesta filosofiasta, keskustelisin aiheeseen liittyvistä aivoituksistani Kitinässä? Vai mihin "tulokseen" oikein viittaat?Joka tapauksessa, EW:stä tulee (ja mutatis mutandis prosessi) toistuvasti mieleen, että jos hän olisi opiskellut osaavassa ohjauksessa oikeita asioita, tulos olisi voinut olla loistava. Mutta kun koettaa tehdä kaiken itse, saattaa joutua helppoheikkien pauloihin.
Olen useasti sanonut Manalalle, että jos yrittää saada jonkun keskustelemaan rakentavasti, huonoimman tuloksen saa todennäköisesti olemalla itse epärakentava. Saman sarjan ohje sinulle: jos et itse keskustele rationaalisesti, sinun on aika turha toivoa sitä muiltakaan.
