Kitinä

Lolita kirjoitti:Eiköhän se ole jonkinlainen asiankäsittelymekanismi miettiä mitä itse tekisi vastaavassa tilanteessa, pitääkö siitä kenenkään herneitä imuroida.

Herneistä ei ole kyse, kiinnitin vain huomiota kommentin epärealistisuuteen. Tuollainen "itse olisin kyllä" -tyyppinen heitto on sen verran köykäinen, että se vaikuttaa enemmän defenssiltä kuin oikealta käsittelyltä. Eihän tuota voi tietää, jos ei ole kokenut vastaavaa tilannetta livenä (mikä on kuitenkin eri asia kuin tilanteen sanallinen kuvaus jälkeenpäin). Sen voi sanoa, että pyrkii toimimaan tavalla x; mutta ei vaikuta hirveän järkiperäiseltä yksioikoisesti väittää että etukäteen tietäisi miten tämä pyrkimys toteutuu käytännössä.

Tuon kertomani tapauksen jälkeen, enkä kyllä ennenkään, en ole käyttäytynyt väkivaltaisesti. Oon saanut purkaa aggressiot treeneissä ihan kiitettävästi
Nyt kun aloin miettiä, niin mä en oikeastaan edes suutu, siis niin, että sen huomaa. En paisko tavaroita, en huuda, en hauku, en järjestele mitään kohtauksia. Mä yksinkertaisesti vain noraan tyypin, jolle suutun.

bliss kirjoitti: Nyt kun aloin miettiä, niin mä en oikeastaan edes suutu, siis niin, että sen huomaa. En paisko tavaroita, en huuda, en hauku, en järjestele mitään kohtauksia. Mä yksinkertaisesti vain noraan tyypin, jolle suutun.

Vähän sama, kukin käsittelee tavallaan.

bliss kirjoitti:Tuon kertomani tapauksen jälkeen, enkä kyllä ennenkään, en ole käyttäytynyt väkivaltaisesti. Oon saanut purkaa aggressiot treeneissä ihan kiitettävästi
Nyt kun aloin miettiä, niin mä en oikeastaan edes suutu, siis niin, että sen huomaa. En paisko tavaroita, en huuda, en hauku, en järjestele mitään kohtauksia. Mä yksinkertaisesti vain noraan tyypin, jolle suutun.

No ei ole tullut itsellänikään vastaan tyyppiä joka olisi saanut aikaan kyseisenlaisen reaktion, mitä olen kokenut exäni kanssa. Mitä olen jutellut väkivaltaisessa suhteessa eläneiden kanssa niin useimmilla on se pinna jossain vaiheessa totaalisesti katkennut eikä opitut normit ja luulot enää päde.

Zeb kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Lisäksi voi olla hieman vaikea ulkopuolisena tietää, miten itse olisi toiminut, jos ei ole tietoa (ja kokemusta) kaikesta mikä mainittuun tilanteeseen on johtanut.

Tietysti jos olisi toisenlaiset geenit ja toisenlainen eletty elämä niin voisin olla vaikka Pupu tai EW. Mutta nykyrealiteettien puitteissa ei ole sanallista provokaatiota joka saisi itseni riehumaan miehen/poikaystävän perheen edessä.

Sisältäälkö "nykyrealiteettien puitteissa" myös kumppanin? Kyllä mäkin voin sanoa, ettei mun nykyinen kumppani todennäköisesti tule sanomaan mitään, mikä johtaisi vastaavaan tilanteeseen kuin Pupun kuvaama, mutta eiköhän Pupu itsekin voi sanoa samaa nykykumppanin huomioon ottaen.

Tarkoitin siis, että mun mielestä kenenkään ei välttis kannattaisi ajatella, ettei minkäänlaisen kumppanin kanssa, minkäänlaisessa suhteessa, tulisi käyttäytyneeksi samoin (paitsi jos on fyysisesti kyvytön toimimaan niin).

huima kirjoitti: Naisten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele

Vastalause.
Oon huomannut, että miesten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele. Mä en nimittäin riitele ja se on (kuulemma) riipivän kammottavan inhottavaa.

annepa kirjoitti:

Lolita kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:Muutaman kerran umpiväsyneenä keskellä yötä karjunut pojalle että vittu se pää kii jo, ja lyönyt nyrkillä patjaa.

Jostain syystä tuo on todella kamalaa ja pelottavaa
Vähän vanhemman lapsen kanssa voit pyytää anteeksi, selittää ja luvata ettei koskaan enää, mutta riehua pienelle vauvalle?

Edit: Nyt kun luin sanomani, niin tarkennan Ninni, etten tarkoittanut arvostella sinun tekemisiäsi, vaan omalla kohdalla, omissa ajatuksissa tuo on tosi pelottavaa.

No mulla ei oo lapsia mut ymmärrän miten noin voi käydä. Parempi lyödä patjaa kuin vauvaa. Joskus sitä vaan on niin väsyny että pimahtaa.

Näinpä. Ja painun toiseen huoneeseen tai partsille karjumaan ni helpottaa. Kun ihan oikeesti tuo ei ole helppo tuo poika, ja yksin täällä sen kanssa 24/7. Löin siis ihan omaa patjaani. Ihan on neuvottukin että vaihda huonetta kun meinaa pimahtaa ja anna kersan kiljua hetki. Se todella helpottaa kun hetkeks menee rauhottumaan.

bliss kirjoitti:

huima kirjoitti: Naisten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele

Vastalause.
Oon huomannut, että miesten mielestä on ärsyttävää, jos ei riitele. Mä en nimittäin riitele ja se on (kuulemma) riipivän kammottavan inhottavaa.

Riita poikki: riitelevän henkilön mielestä on ärsyttävää, jos toinen ei riitele.

EveryWoman kirjoitti:

Zeb kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Lisäksi voi olla hieman vaikea ulkopuolisena tietää, miten itse olisi toiminut, jos ei ole tietoa (ja kokemusta) kaikesta mikä mainittuun tilanteeseen on johtanut.

Tietysti jos olisi toisenlaiset geenit ja toisenlainen eletty elämä niin voisin olla vaikka Pupu tai EW. Mutta nykyrealiteettien puitteissa ei ole sanallista provokaatiota joka saisi itseni riehumaan miehen/poikaystävän perheen edessä.

Sisältäälkö "nykyrealiteettien puitteissa" myös kumppanin? Kyllä mäkin voin sanoa, ettei mun nykyinen kumppani todennäköisesti tule sanomaan mitään, mikä johtaisi vastaavaan tilanteeseen kuin Pupun kuvaama, mutta eiköhän Pupu itsekin voi sanoa samaa nykykumppanin huomioon ottaen.

Jep, voin sanoa.

Vesper kirjoitti:Mä vähän luulen että kaikilla on se joku tietty tilanne jolloin menee kuppi nurin, se ei vaan ehkä ole vielä osunut kohdalle. Mulla se näyttäis olevan toi läheisten satuttaminen, omasta kropasta niin väliä...

Kun kitinän virallinen evopsykologian desantti Elco ei ole linjoilla (ollut moneen päivään?!?), niin tuuraajana totean, että onhan sen nyt itsestään selvää, että jos omien perheenjäsenten kimppuun käydään, niin silloin on kaikki estot pois.

^Eikös elco ole sen naisensa kanssa matkustamassa.

Lolita kirjoitti: eksälle en muista raivonneeni kunnolla, kun se jäi kiinni toisen naisen luo muuttamisesta.

Of topic, mutta voiko tässä tapauksessa enää käyttää ilmaisua "kiinni jääminen"?

RP kirjoitti:^Eikös elco ole sen naisensa kanssa matkustamassa.

Just meinasin samaa, että eikös se maininnut lomailevansa.

RP kirjoitti:^Eikös elco ole sen naisensa kanssa matkustamassa.

No hyvä, olin jo huolissani.

Olen tasainen luonne, vihainen koko ajan!
Njoo, 20 vuoteen olen kerran suuttunut oikeastikin ja rosiksessa tavattiin seuraavan kerran!

Jep, mä oon kans onnellinen etten oo saanu kissoja kiinni kun ne tuhoo kaiken ja repii kaiken. Ihan ku täs ei ois tarpeeks hommaa muutenkin...

Mitja karkas TAAS parvekkeelle ja revin sen pokkana hännästä sieltä pöydän alta ja sit niskasta kii ja nakkasin sisään. Teki kyl mieli heittää partsilta alas. Ja pentu huus kurkku suorana samalla makkarissa ja tuttipullojen keitinvedet kiehu pitkiinsä ja perhana!

Sanottakoon että kissat ei pääse partsille juurikin siksi että ovat niin vatipäitä et hyppäävät pian alas...

Niba kirjoitti:Olen tasainen luonne, vihainen koko ajan!
Njoo, 20 vuoteen olen kerran suuttunut oikeastikin ja rosiksessa tavattiin seuraavan kerran!

Mä odotan täs kovasti et McJanne tulee kertomaan kuinka hän raivostui eräälle televisiolle

Mä niiiin ymmärrän kisuja, vaikken kisuista oikein edes pidä... Ois maailman hirveintä olla jumissa asunnossa huudon keskellä.

ninnithequeen kirjoitti:

Niba kirjoitti:Olen tasainen luonne, vihainen koko ajan!
Njoo, 20 vuoteen olen kerran suuttunut oikeastikin ja rosiksessa tavattiin seuraavan kerran!

Mä odotan täs kovasti et McJanne tulee kertomaan kuinka hän raivostui eräälle televisiolle

Kysymyksen otsikko on "Pahin suuttumisesi".

Mun mielestä aika huolestuttavaa, jos joka ikisen kuohahduksen laskee pahimmaksi.

Jenny Daa-aah! ling kirjoitti:Mä niiiin ymmärrän kisuja, vaikken kisuista oikein edes pidä... Ois maailman hirveintä olla jumissa asunnossa huudon keskellä.

Ööö...kyl ne rakkauttakin saa, ei pelkkää huutoa. Vai ymmärsinkö nyt väärin?

Niitä ottaa päähän kun eivät pääse äitin viekkuun öisin. Ku en uskalla ottaa niitä makkariin vauvan takia sillon ku nukun. Ei vanhus mittään tee, mutta nää kaks teiniangstikissaa tuhoaa kaiken. Rikkoo, kaataa, metelöi, karkailee partsille...on tullu pari kertaa karjuttua niille

bliss kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:

Niba kirjoitti:Olen tasainen luonne, vihainen koko ajan!
Njoo, 20 vuoteen olen kerran suuttunut oikeastikin ja rosiksessa tavattiin seuraavan kerran!

Mä odotan täs kovasti et McJanne tulee kertomaan kuinka hän raivostui eräälle televisiolle

Kysymyksen otsikko on "Pahin suuttumisesi".

Mun mielestä aika huolestuttavaa, jos joka ikisen kuohahduksen laskee pahimmaksi.

No eiks täs ny voi puhuu kaikista kiehahduksista vai perustetaanko sille oma ketju...

Meijän kissat melkein asuu partsilla, paitsi silloin kun on kylmä. Niille on laitettu sellainen kissalauta koko parvekkeen leveydeltä, että saavat istua ja katsella, mitä pihalla tapahtuu. Urho on jo viikkotolkulla kytännyt pihapuuhun pesää rakentavaa pulua. Siellä on tosin lasitukset kiinni melkein aina, joten eivät pääsisi karkuun vaikka yrittäisivät. Lisäksi asennettiin puoli metriä verkkoa siihen kaiteseen, että tarvittaessa voidaan pitää lasit auki eivätkä katit vahingossa spurttaillessaan lennä yli laidan.

ninnithequeen kirjoitti:Ööö...kyl ne rakkauttakin saa, ei pelkkää huutoa. Vai ymmärsinkö nyt väärin?

Joo siis en mä sitä epäile, enkä sua syytelly. Kisut lemmikkeinä ja valittavine ihmisineen on mulle joku issue. Pieni.

Ninni, sä puhut kiehahduksistasi jokaisessa ketjussa joka tapauksessa.
Niin että jos multa kysytään, niin mielellään ei kaikista vaan siitä pahimmasta. Ainakin enimmäkseen. Internetin kapasiteetti ei riitä mm. sun kaikille suuttumisillesi