Kitinä

Voe wattu. Yksi ensimmäisistä oikean musiikin ostoksista oli Last in Line C-kasetilla. Miten voi ihminen olla siunattu tuollaisella äänellä?

Sä ilmotit tän asian jo kahdessa muussakin ketjussa. Että tämäkin sitten vielä.

Manaaja kirjoitti:Sä ilmotit tän asian jo kahdessa muussakin ketjussa. Että tämäkin sitten vielä.

No mutta Elias voitti X-Factorin. Se on sentään jotain.

Elviskin on kuulemma kuollut.

Who cares. Toivottavasti Holy Diverkin kuolee ukon myötä.

Pieni mies, iso ääni. En ole Dion musiikista koskaan digannut, enkä miehen levyistä Black Sabbathissa (paitsi Dehumanizer, joka oli hyvä), mutta Dio vaikutti kyllä kovin symppikselle ja fiksulle ukkelille kaikissa näkemissäni haastiksissa (Global Metal nyt viimeksi). Eikä sitä voi kieltää, etteikö sillä kunnioitusta herättävä ääni olisi ollut.

No mutta joo, olihan se laulajien ykkösluokkaa!! Ensimmäinen ison luokan rock –henkinen kokemus liittyy juurikin Ronnie Jamesiin. Vuonna 1984 lähdettiin naapurin köllin kanssa Helsingin jäähalliin tsekkaamaan The Last in Line tour. Ensimmäinen kunnon road trip isoa nimeä katsomaan. Silloin oltiin 14 kesäisiä. Siitä se vähän niin kuin alkoi (olinhan mä kyllä käynyt jo Rainbown tsekkaamaassa mutsin valvonnan alla, mut se ei ollut ollenkaan sama juttu). Ja keikkakin oli hyvä. Ja koko tapahtuma kokolailla jännittävä. Muistaakseni Soundi arvotti tuolloin tuon keikan koko vuoden keikkojen top 10:iin. Jos tuollaisella arvotuksella nyt mitään merkitystä on. Minulle se oli unohtumaton kokemus.

Niin että kiitti RJD! Rock on!