Hyviä podcasteja?

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Vagabondo kirjoitti: 23.11.2020 14:30
urpiainen kirjoitti: 23.11.2020 14:07Ihan niin kuin pidän tärkeänä, että voin sanoa, että en ole koskaan nähnyt yhtään jaksoa Putousta/Kotikatua/Salattuja eläimiä/tms, niin on melkein kunnia-asia, ettei mulla ole mitään käsitystä jostain Anneli Auer -keissistä tai Aarniosta.
Ignorance is bliss 8)
Kävi mielessä itsellänikin. Tosi vaikea pitää edes itselle koherenttina näyttäytyvää identiteettinarratiivia yllä!
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

urpiainen kirjoitti: 23.11.2020 14:00kolmanneksi, vähän tuohon asiantuntijakeskustelupointtiisi (josta olen samaa mieltä) liittyen, he itse valitsevat käsittelemänsä aiheen ja kysymykset. Jos ei aiko hankkia mukaan asiantuntijaa, ei kannata valita sellaista kysymyksenasettelua, johon asiantuntijaa tarvittaisiin kun omat eväät ei riitä.
Toki. Jos on tarkoitus tehdä asiaohjelmaa, pitää mukana olla joku, joka oikeasti tietää käsiteltävästä asiasta pintaa syvemmältä.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

exsu kirjoitti: 23.11.2020 14:33
Sarasvuo on tosi kirjaimellisesti muuttanut mun elämän teininä. Luin Sisäisen sankarin varsin otollisessa iässä ja koin sen tason valaistumisen, että ei ole tarvinnut sen jälkeen hakea vastauksia uskosta eikä juuri muualtakaan. Itse hän taitaa suhtautua ko. kirjaan nykyään lähinnä huvittuneesti, enkä itsekään ole uskaltanut palata ettei taika raukea. Mutta uskon vakaasti että Sarasvuo on suurin syy siihen, miksi lähdin 16-vuotiaana tympeästä jyväskyläläislähiöstä itseäni parempaan lukioon Tampereelle ottamaan selvää, että kuka olen ja mihin minusta on.
Mielenkiintoista. Eo. ei sisällä ironiaa.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

urpiainen kirjoitti: 23.11.2020 14:58
Vagabondo kirjoitti: 23.11.2020 14:30
urpiainen kirjoitti: 23.11.2020 14:07Ihan niin kuin pidän tärkeänä, että voin sanoa, että en ole koskaan nähnyt yhtään jaksoa Putousta/Kotikatua/Salattuja eläimiä/tms, niin on melkein kunnia-asia, ettei mulla ole mitään käsitystä jostain Anneli Auer -keissistä tai Aarniosta.
Ignorance is bliss 8)
Kävi mielessä itsellänikin. Tosi vaikea pitää edes itselle koherenttina näyttäytyvää identiteettinarratiivia yllä!
Viittaako tämä kärsivään Sokratekseen?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9342
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

James Potkukelkka kirjoitti: 23.11.2020 15:06 Viittaako tämä kärsivään Sokratekseen?
Lähinnä sellanen pata kattilaa soimaa -välihuuto.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

exsu kirjoitti: 23.11.2020 14:33 Joo, pidän itsekin tuota rikoskiinnostusta vähän epäilyttävänä touhuna, mutta jotain sieltä lähiöistäkin pitää ottaa mukaan.

Sarasvuo on tosi kirjaimellisesti muuttanut mun elämän teininä. Luin Sisäisen sankarin varsin otollisessa iässä ja koin sen tason valaistumisen, että ei ole tarvinnut sen jälkeen hakea vastauksia uskosta eikä juuri muualtakaan. Itse hän taitaa suhtautua ko. kirjaan nykyään lähinnä huvittuneesti, enkä itsekään ole uskaltanut palata ettei taika raukea. Mutta uskon vakaasti että Sarasvuo on suurin syy siihen, miksi lähdin 16-vuotiaana tympeästä jyväskyläläislähiöstä itseäni parempaan lukioon Tampereelle ottamaan selvää, että kuka olen ja mihin minusta on.
Sarasvuo on kyllä hankala. Mä olen sen verran vanhempi, että kasvoin täysi-ikäiseksi 90-luvun alkupuolella Hyvien, pahojen ja rumien mukana. Ohjelma oli selkeästi jotain uutta ja ennenkuulumatonta, joka ravisteli lama-Suomea uudella tavalla. Sarasvuo oli myös tosi hankala ohjelman toisena vetäjänä. Julkea, röyhkeä, itsevarma, ja ainakin kontrastina ohjelman toiseen juontajaan halusi esittää itsensä jonkinlaisena älykkönä. Kuitenkin oli selvää, että sarasvuolainen intellektuelli ei ollut sellainen malli, jota ainakaan itse halusin tavoitella. Kuitenkin Sarasvuon tv-persoona oli minusta yksi vaikuttava tekijä, kun Kekkosslovakia hitaasti nytkähdellen valui kohti länttä 90-luvulla.

Toinen Sarasvuon elämä tällaisena amerikkalaistyyppisenä menestysguruna on minusta vielä vaikeampi. Tosi mukava kuulla, että Sinulle touhulla oli voimaannuttava vaikutus. Mutta yleisellä tasolla Sarasvuon opeissa oli kyllä sellaisen huonosti ymmärretyn vulgaarinietzscheläisyyden sävy; minusta vaikutti, että moni luki tämän ajatuksen sisältä nousevasta menestyksestä enemmän sellaisena kyynärpäätaktiikan oikeuttavana puolusteluna. Puhumattakaan siitä, että jos ei onnistu nousemaan sieltä Jyväskylän pahamaineisista ghetoista Tampereen paratiisiin, on katsottava tiukemmin itseensä ja trimmattava itsestään vielä parempaa suorittajaa. Katse ei helposti kohdistu rakenteisiin ja epätasa-arvoisia lähtökohtia tuottaviin tekijöihin, vaan aina vain yksilön velvollisuuteen ponnistella kovemmin.

Ymmärrän, että ei varmaan ole yksilölle edullista jäädä ihan gattacana voivottelemaan elämänsä ulkoisia ja annettuja puitteita ottamatta itse vastuuta mistään, mutta on tämä kuitenkin potentiaalisesti armoton näkökulma ihmisiin. Hienoa, että Sinulla riitti voimavaroja nostaa itsesi eteenpäin, mutta on tällainen perspektiivi kuitenkin niiden voittajapuolelle syntyneiden ideaali: huonossa asemassa olevien ei koskaan pidä syyttää rakenteita tai olosuhteita, aina voi katsoa, miten itse voisi toimia näissä rakenteissa paremmin - ei muuttaakseen rakenteita, vaan noustakseen sinne voittajien vankkureihin huutelemaan katuojan jääneille, että tsempatkaa enemmän ja purkaa hammasta, niin joku päivä tekin voitte päästä tänne.

En ole lukenut Sarasvuon kirjoja, eli ehkä tällainen kritiikki on vastoin hänen intentioitaan tai juttujaan niissä kirjoissa, mutta tämä rooli hänelle yhteiskunnassa ainakin osin tuli. Ja tämäntapaisen kovuuden hedelmiä ehkä nyt osin korjaamme.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21125
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^ kyllä jokaisen kannattaa itse pitää ne turvavälit ja maski naamalla. Rokote tulee sitten aikanaan, jos tulee. Ja sama homma lukion suhteen.
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja exsu »

Mä oon lukenut Sarasvuon pitkän oppimäärän, niin en osaa nähdä häntä enää tämä päivänä amerikkalaisen unelman koulukuntalaisena. Toki nuorempana on ehkä ollutkin.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että syntyjään vähintään keskiluokkaisten on helpompi ylenkatsoa sitä röyhkeyttä ja riskinottoa, jota moni muutoin kun akateemisen koulutuksen kautta luokkanousua yrittävä käyttää vipuvartena. Kun oikeasti joutuu olemaan oppilaana ihan joka areenalla, niin siinä vaaditaan ihan toisella tavalla esikuvia pitämään suunta kirkkaana.

Ongelma on se välitila kun ei kuulu mihinkään. Esimerkiksi itsellä jo pelkkä lukioon meneminen oli niin radikaali irtiotto heimokulttuurista, että tämän tästä sai kuulla, miten se kuvittelee itseään paremmaksi. Toisaalta taas lukiokavereiksi osui tyyppejä joiden vanhemmat oli paikallisten verolistojen kärjessä, ja ne maailmat olikin sitten hyvin erilaisia kun oma. Tätä ristiriitaa mä kampitin sen sarasvuoni voimin.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

^ Kuten Dave jo sanoikin, tosiaan mielenkiintoista. Ehkä mä olen käsitellyt Sarasvuota väärin, jonkinlaisena teoriaa soveltavana tutkijana.

Muistan 90-luvulla ajatelleeni, että toisesta sen ajan näkyvästä yrityskoutsaajasta ja onnistumisvalmentajasta, Esa Saarisesta, sain sentään jotenkin otteen, kun hänen versionsa sisäisyydestään ammentavasta sankarista rakensi minusta suoraan hänen aiemmalle Sartre-kirjalleen, vaikka en oikein Saarisenkaan touhuista syttynyt. Ajattelin kuitenkin, että Saarisen projekti oli sentään jotenkin älyllisesti kunnianarvoisa, kun taas Sarasvuo on pelkkää amerikkalaisten self help -kirjojen lämmittelyä periferiassa vailla ajatellumpaa substanssia taustalla.

Aiemmin laitoin tähän dissaukseeni sen varauksen, että en siis tosiaan ole Sarasvuota kirjamitassa lukenut, joten voi olla, että kuvani hänestä on vähän yksipuolinen. Mutta kun luen Sinun viestiäsi, ehkä suurempi ongelma on tuo Sarasvuon näkeminen jonkinlaisena Saarisen helppoheikkiversiona. Ehkä Sarasvuota pitää siis lukea bildungsroman-kirjailijana tai voimabiisi-laulajana, joka saattaa inspiroida vähän kuin itseä koskettava kaunokirjallisuus tai musiikki, eikä teoriaa soveltavana oppineena?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21125
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^ Sarasvuon Trainers House oli kova firma vuosituhannen vaihteessa ennen Sataman diiliä. Vähän hankala nähdä tuon ajan Sarasvuota ensisijaisesti jonain wannabeteoreetikkona.

Ymmärtääkseni asiakkaat saivat TH:lta jotain sellaista, mitä muilta eivät saaneet ja olivat valmiita maksamaan aika kivasti kotimaisella mittapuulla. Joku toimari oli todennut, että toimiston ämmien kaakatus vain yltyy kuukaudesta toiseen, kunnes on taas pakko ottaa TH vetämään joku proggis. Sitten on vähän aikaa rauha. Maksoi kuulemma ihan helvetisti, mutta oli joka sentin väärti. Oma fiilis oli, että Sarasvuon ja seuraajien karisma auttoi heitä tekemään normaaleja konsultointi ja valmennuskeikkoja paremmin tuloksin. Tuosta pystyi pyytämään hyvän hinnan.
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja exsu »

Täytyy myös muistaa, että mä olin yläasteikäinen, ja mun yh-äiti hankki elämänsä ekan amistutkinnon samoihin aikoihin kun itsellä oli edessä haku 2. asteelle. Toki mä oon HPR:t katsonut kans, mutta siitä omasta perspektiivistäni käsin. Saarisesta tuskin olin kuullut. En olis varmaan Jariakaan löytänyt ilman HPR:n katsomista. Muistan valinneeni sen lahjakirjaksi, jonka sai maksutta kirjakerhoon liittyessä. Toinen taisi olla Lokki Joonatan, hyvä kirja sekin.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21125
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^

En tosiaan keksi ketään muuta hahmoa kuin Sarasvuon, joka olisi voinut viimeisen 30v aikana puhutella yläasteikäistä lähtemään "yrittämään". Saarinen ei nyt valitettavasti pärjää, vaikka jonkun mielestä olisi jotenkin uskottavampi.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9342
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

sivustahuutaja kirjoitti: 23.11.2020 21:22 En tosiaan keksi ketään muuta hahmoa kuin Sarasvuon, joka olisi voinut viimeisen 30v aikana puhutella yläasteikäistä lähtemään "yrittämään". Saarinen ei nyt valitettavasti pärjää, vaikka jonkun mielestä olisi jotenkin uskottavampi.
Oon kuullut joidenkin saaneen vaikutteita Tammisen kirjoista. Sehän oli jossain vaiheessa katu-uskottava ennen kuin heittäyty täysin pelleksi.

Ei ole Sarasvuota tai Tammista tullut luettua, mutta mulle on jäänyt käsitys, että ihan asiaa siellä on vouhotuksen ja tunnelmanluonnin lomassa. Itse käytin muita lähteitä valmennustaidon tueksi. Omakohtainen kokemukseni on, että itsensä kehittäminen toimii.

Mitä Trainers Houseen tulee, niin tietojeni mukaan putiikki ei toiminut niin kuin opetti, mikä näkyi työntekijöiden tyytyväisyydessä ja hyvinvoinnissa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

sivustahuutaja kirjoitti: 23.11.2020 20:37 ^ Sarasvuon Trainers House oli kova firma vuosituhannen vaihteessa ennen Sataman diiliä. Vähän hankala nähdä tuon ajan Sarasvuota ensisijaisesti jonain wannabeteoreetikkona.

Ymmärtääkseni asiakkaat saivat TH:lta jotain sellaista, mitä muilta eivät saaneet ja olivat valmiita maksamaan aika kivasti kotimaisella mittapuulla. Joku toimari oli todennut, että toimiston ämmien kaakatus vain yltyy kuukaudesta toiseen, kunnes on taas pakko ottaa TH vetämään joku proggis. Sitten on vähän aikaa rauha. Maksoi kuulemma ihan helvetisti, mutta oli joka sentin väärti. Oma fiilis oli, että Sarasvuon ja seuraajien karisma auttoi heitä tekemään normaaleja konsultointi ja valmennuskeikkoja paremmin tuloksin. Tuosta pystyi pyytämään hyvän hinnan.
Niin, meinaat, että Sarasvuon bisnestä pitäisi ymmärtää nimenomaan bisnes-kehikossa. Kuinka vulgaaria!

Vakavammin, voi olla, että puhumme vähän eri vaiheesta. Sarasvuo oli mun tutkalla jotain 1993-1996, sitten se katosi näkyvistä. Mutta käsittääkseni tuo kertomasi anekdootti vastaa aika täsmälleen yritystutkijoiden käsitystä valmennuksesta: näiden konsulttien motivointisessioilla voidaan saada lyhytaikainen vaikutus, joka kuitenkin haalenee nopeasti, ja kohta tarvitaan uutta annosta (jos ei sitten tehdä oikeita uudistuksia näiden buranamiesten palveluiden ostamisen sijaan). Voisikin ehkä sanoa, että siinä missä uskonto on oopiumia kansalle (Marxin aikaan oopiumi oli kai vielä ennen muuta kipulääke), nämä valovoimaisten valmentajagurujen kevytherätysliikkeet ovat buranaa työläisille. Toisaalta Exsun esimerkki osoitta, että oikea-aikaisesti annettu annos voi olla ratkaiseva yksilölle.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21125
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^ Sarasvuo teki hyvää bisnestä sen verran pitkään, että kyllä siinä täytyi substanssinkin olla ihan normaalia konsulttitasoa. Tuohan juuri erotti Sarasvuon näistä muista puhujista.

Firma ajoi karille yrittäessään skaalautua, kuten monet tuollaiset asiantuntijafirmat muutenkin. Ilman skaalaamista partnereiden tulot jäävät helposti vain satoihin tuhansiin. Kuka sellaista jaksaa? Pörssiin ja rahat tilille!
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

exsu kirjoitti: 23.11.2020 18:24

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että syntyjään vähintään keskiluokkaisten on helpompi ylenkatsoa sitä röyhkeyttä ja riskinottoa, jota moni muutoin kun akateemisen koulutuksen kautta luokkanousua yrittävä käyttää vipuvartena. Kun oikeasti joutuu olemaan oppilaana ihan joka areenalla, niin siinä vaaditaan ihan toisella tavalla esikuvia pitämään suunta kirkkaana.

Ongelma on se välitila kun ei kuulu mihinkään. Esimerkiksi itsellä jo pelkkä lukioon meneminen oli niin radikaali irtiotto heimokulttuurista, että tämän tästä sai kuulla, miten se kuvittelee itseään paremmaksi. Toisaalta taas lukiokavereiksi osui tyyppejä joiden vanhemmat oli paikallisten verolistojen kärjessä, ja ne maailmat olikin sitten hyvin erilaisia kun oma. Tätä ristiriitaa mä kampitin sen sarasvuoni voimin.
Tuot tätä toistuvasti esiin ja mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina. En missään tapauksessa väitä, etteikö näin kokevia ihmisiä ole. Uskon sinua, kun näin kerrot. Mutta silti tuntuu mulle todella vieraalta.

Omasta suvustani molempien vanhempien vanhemmat olivat maanviljelöitä. Äidin vanhemmat pienviljelöitä, isän vanhammilla jonkin verran enemmän maata, mutta ei missään tapauksessa mitään suurtilallisia. Isäni oli merkonomi ja toimi myyntiedustajana, äiti oli ylioppilasmerkonomi ja toimi osastonsihteerinä. Olen itse siis hyvin peruskeskiluokkaisesta perheestä.
Viimeksi muokannut James Potkukelkka, 24.11.2020 10:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

urpiainen kirjoitti: 23.11.2020 15:51
Sarasvuo on kyllä hankala. Mä olen sen verran vanhempi, että kasvoin täysi-ikäiseksi 90-luvun alkupuolella Hyvien, pahojen ja rumien mukana. Ohjelma oli selkeästi jotain uutta ja ennenkuulumatonta, joka ravisteli lama-Suomea uudella tavalla. Sarasvuo oli myös tosi hankala ohjelman toisena vetäjänä. Julkea, röyhkeä, itsevarma, ja ainakin kontrastina ohjelman toiseen juontajaan halusi esittää itsensä jonkinlaisena älykkönä. Kuitenkin oli selvää, että sarasvuolainen intellektuelli ei ollut sellainen malli, jota ainakaan itse halusin tavoitella. Kuitenkin Sarasvuon tv-persoona oli minusta yksi vaikuttava tekijä, kun Kekkosslovakia hitaasti nytkähdellen valui kohti länttä 90-luvulla.
Olen itsekin tutustunut Sarasvuohon juuri HPR:n kautta ja sen takia Sarasvuo on mulle edelleen eräänlainen laulava missi. Lisäksi muistan hänen hybris-kautensa ja sekin vaikuttaa mielikuvaan.

Eo. siis kertoo nimenomaan musta. Ei Sarasvuosta.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21125
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 10:01

Tuot tätä toistuvasti esiin ja mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Kysehän on pitkälti omista vanhemmista. Esim. Tätini perheessä esiintyi avointa herravihaa, joten ylläri pylläri, kumpikaan lapsista ei päätynyt yliopistotasolle.

Omat vanhempani olivat pienituloisia työssäkäyviä viljelijäperheistä. Meillä ei kuitenkaan avoimesti dissattu koulutusta tai paremmin pärjääviä. Isä oli aika punainen demari ja uskoi muutaman vuoden kommunismiinkin (kunnes näki todellisuudennrajan takana projektihommissa käydessä). Äiti oli isommalta tilalta ja enemmän porvarilinjalla. Mitään tukea en saanut vanhemmilta tai koulusta koulutussuunnan valintaan. Vanhemmat eivät aiheesta mitään ymmärtäneet ja koulun opo esitteli koulutuksen buffettina: parturit, metsurit ja muut iloisesti rinnakkain.

Suomessa on ainakin männävuosina hukattu uskomattoman paljon potentiaalia ihan vain kelvottoman oppilaanohjauksen takia. Menestystä dissaavat vanhemmat ovat tietty vielä hirveämpi ilmiö. Nämä vanhemmat ovat niin pohjattoman tyhmiä, että he eivät ymmärrä menestyjien dissaamisen ohjaavan heidän omia lapsiaan välttelemään menestystä.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 10:01 mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Jos sulla on joskus aikaa, voit lukaista jonkun Mari Käyhkön laadullisen tutkimuksen työläistaustaisten naisten kokemuksesta yliopistossa. Tosi vahva se kokemus siitä, että on vieraana aivan väärissä juhlissa. Aika liikuttavaakin se haastatteluaineisto.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

urpiainen kirjoitti: 24.11.2020 11:14
James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 10:01 mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Jos sulla on joskus aikaa, voit lukaista jonkun Mari Käyhkön laadullisen tutkimuksen työläistaustaisten naisten kokemuksesta yliopistossa. Tosi vahva se kokemus siitä, että on vieraana aivan väärissä juhlissa. Aika liikuttavaakin se haastatteluaineisto.
Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi. Ne rikkaat tehtaanomistajat tietysti olivat amispohjalta tai käyneet kiertokoulua väärään suuntaan.
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja exsu »

James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan. Itseasiassa mulla oli verrattain hyvin rahaa käytössä, koska pyöritin varsin menestyksekästä koiranulkoilutusbisnestä 12-vuotiaasta saakka, ja tienasin sillä helposti 500mk kuussa, loma-aikoina enemmänkin.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25343
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

exsu kirjoitti: 24.11.2020 11:27
James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan.
Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.

En tiedä, voisiko olla, että äärikepulaisessa pikkukunnassa, jossa kaikkien isovanhemmat olivat olleet maanviljelijöitä, yhteiskuntarakenne oli homogeenisempi?
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16547
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 11:30
exsu kirjoitti: 24.11.2020 11:27
James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan.
Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.

En tiedä, voisiko olla, että äärikepulaisessa pikkukunnassa, jossa kaikkien isovanhemmat olivat olleet maanviljelijöitä, yhteiskuntarakenne oli homogeenisempi?
Voi olla totakin. Lisäksi suomalainen tasapäistävä demarilandia toimi ainakin minun lapsuudessani sikäli hyvin, että en esim. kouluikäisenä oikein tunnistanut sellaisia luokkaeroja, jotka jälkikäteen analysoituna ovat aika ilmeisiä, vaan olin aika täydellisen sokea niille. Tietysti mä elin keskiluokkaisessa perheessä Töölössä, eli en joutunut kohtaamaan luokkaeroja sillä lailla henkilökohtaisesti kuin toisessa asemassa oleva. En ehkä jälkikäteenkään tunnista juuri sellaisia luokka-asetelmassa selvästi minun yläpuolellani olleita tyyppejä, mutta alapuolella hyvinkin. Tämä on toki aika erilainen perspektiivi kuin Exsulla.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja exsu »

Mun ex- puoliso kuvitteli vielä mut tavatessaan, että olivat köyhiä kun hän oli lapsi. Silloin olivat siis aika perus keskiluokkainen lapsiperhe, ja rahaa satoi reilummin vasta myöhemmin. Hänen suosikkitarinansa heidän köyhyydestään oli, että "rahaa oli niin vähän että äiti joutui tekemään myslitkin itse". Tämä oli minusta täysin hulvaton kertomus, mutta olen huomannut että sille nauravat kippurassa vain kaltaiseni.

Edit. Hän siis kertoi tuota lähes kyynel silmäkulmassa liikuttuen siitä, miten alkeellista elämä ennen kultasuoneen osumista oli. Se oli hänelle tragedia, mikä tekee siitä niin huvittavaa. En tiedä paraneeko vitsi selittämällä, mutta yritin nyt kuitenkin.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 9342
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Hyviä podcasteja?

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

James Potkukelkka kirjoitti: 24.11.2020 11:30 Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.

En tiedä, voisiko olla, että äärikepulaisessa pikkukunnassa, jossa kaikkien isovanhemmat olivat olleet maanviljelijöitä, yhteiskuntarakenne oli homogeenisempi?
Mun on kanssa tosi vaikea saada kiinni tuosta vierauden tunteesta. Omat vanhemmat ammattikoulun käyneitä virkamiehiä ihan normituloilla. Merkittävä seutukunnan varakkaiden ryhmä muodostui paperiduunareista. Toki joitakin yrittäjiä ja johtoporrasta oli myös, mutta ei ne mitenkään merkittävästi erottunut. Joitakin köyhiä oli myös, mutta yleensä kaikissa tapauksissa köyhyyden tiedettiin johtuvan vanhempien alkoholismista, enkä muista kavereiden joutuneen sen takia kiusatuksi tai syrjityksi koulussa. Samalla viivalla me lapset oltiin ainakin minun mielestä, eikä lukiota pidetty minään ihmeellisenä juttuna. Jatko-opintoihin valmistava koulu niille ketkä ei halunneet suuntautua ammattikouluun tai jotka ei päässeet haluamalleen linjalle sisään.

Ehkä se oli sitä että akateeminen sivistyneisyys loisti poissaolollaan ja oltiin kaikki sellaisia metsäläisiä. Kaikki korkeampaa koulutusta kaipaavat luonnollisesti muutti opintojen perässä muualle ja käsittääkseni suurin osa jäi sille tielleen. Nyt satunnaisesti kotiseudulla käydessään ei voi välttyä tunteelta, että on kasvanut ulos kotiseudusta, eikä ole minkäänlaista halua palata siihen maailmaan.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Vastaa Viestiin