Re: Hyviä podcasteja?
Lähetetty: 23.11.2020 14:58
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://kitina.net/
Toki. Jos on tarkoitus tehdä asiaohjelmaa, pitää mukana olla joku, joka oikeasti tietää käsiteltävästä asiasta pintaa syvemmältä.urpiainen kirjoitti: ↑23.11.2020 14:00kolmanneksi, vähän tuohon asiantuntijakeskustelupointtiisi (josta olen samaa mieltä) liittyen, he itse valitsevat käsittelemänsä aiheen ja kysymykset. Jos ei aiko hankkia mukaan asiantuntijaa, ei kannata valita sellaista kysymyksenasettelua, johon asiantuntijaa tarvittaisiin kun omat eväät ei riitä.
Mielenkiintoista. Eo. ei sisällä ironiaa.exsu kirjoitti: ↑23.11.2020 14:33
Sarasvuo on tosi kirjaimellisesti muuttanut mun elämän teininä. Luin Sisäisen sankarin varsin otollisessa iässä ja koin sen tason valaistumisen, että ei ole tarvinnut sen jälkeen hakea vastauksia uskosta eikä juuri muualtakaan. Itse hän taitaa suhtautua ko. kirjaan nykyään lähinnä huvittuneesti, enkä itsekään ole uskaltanut palata ettei taika raukea. Mutta uskon vakaasti että Sarasvuo on suurin syy siihen, miksi lähdin 16-vuotiaana tympeästä jyväskyläläislähiöstä itseäni parempaan lukioon Tampereelle ottamaan selvää, että kuka olen ja mihin minusta on.
Lähinnä sellanen pata kattilaa soimaa -välihuuto.
Sarasvuo on kyllä hankala. Mä olen sen verran vanhempi, että kasvoin täysi-ikäiseksi 90-luvun alkupuolella Hyvien, pahojen ja rumien mukana. Ohjelma oli selkeästi jotain uutta ja ennenkuulumatonta, joka ravisteli lama-Suomea uudella tavalla. Sarasvuo oli myös tosi hankala ohjelman toisena vetäjänä. Julkea, röyhkeä, itsevarma, ja ainakin kontrastina ohjelman toiseen juontajaan halusi esittää itsensä jonkinlaisena älykkönä. Kuitenkin oli selvää, että sarasvuolainen intellektuelli ei ollut sellainen malli, jota ainakaan itse halusin tavoitella. Kuitenkin Sarasvuon tv-persoona oli minusta yksi vaikuttava tekijä, kun Kekkosslovakia hitaasti nytkähdellen valui kohti länttä 90-luvulla.exsu kirjoitti: ↑23.11.2020 14:33 Joo, pidän itsekin tuota rikoskiinnostusta vähän epäilyttävänä touhuna, mutta jotain sieltä lähiöistäkin pitää ottaa mukaan.
Sarasvuo on tosi kirjaimellisesti muuttanut mun elämän teininä. Luin Sisäisen sankarin varsin otollisessa iässä ja koin sen tason valaistumisen, että ei ole tarvinnut sen jälkeen hakea vastauksia uskosta eikä juuri muualtakaan. Itse hän taitaa suhtautua ko. kirjaan nykyään lähinnä huvittuneesti, enkä itsekään ole uskaltanut palata ettei taika raukea. Mutta uskon vakaasti että Sarasvuo on suurin syy siihen, miksi lähdin 16-vuotiaana tympeästä jyväskyläläislähiöstä itseäni parempaan lukioon Tampereelle ottamaan selvää, että kuka olen ja mihin minusta on.
Oon kuullut joidenkin saaneen vaikutteita Tammisen kirjoista. Sehän oli jossain vaiheessa katu-uskottava ennen kuin heittäyty täysin pelleksi.sivustahuutaja kirjoitti: ↑23.11.2020 21:22 En tosiaan keksi ketään muuta hahmoa kuin Sarasvuon, joka olisi voinut viimeisen 30v aikana puhutella yläasteikäistä lähtemään "yrittämään". Saarinen ei nyt valitettavasti pärjää, vaikka jonkun mielestä olisi jotenkin uskottavampi.
Niin, meinaat, että Sarasvuon bisnestä pitäisi ymmärtää nimenomaan bisnes-kehikossa. Kuinka vulgaaria!sivustahuutaja kirjoitti: ↑23.11.2020 20:37 ^ Sarasvuon Trainers House oli kova firma vuosituhannen vaihteessa ennen Sataman diiliä. Vähän hankala nähdä tuon ajan Sarasvuota ensisijaisesti jonain wannabeteoreetikkona.
Ymmärtääkseni asiakkaat saivat TH:lta jotain sellaista, mitä muilta eivät saaneet ja olivat valmiita maksamaan aika kivasti kotimaisella mittapuulla. Joku toimari oli todennut, että toimiston ämmien kaakatus vain yltyy kuukaudesta toiseen, kunnes on taas pakko ottaa TH vetämään joku proggis. Sitten on vähän aikaa rauha. Maksoi kuulemma ihan helvetisti, mutta oli joka sentin väärti. Oma fiilis oli, että Sarasvuon ja seuraajien karisma auttoi heitä tekemään normaaleja konsultointi ja valmennuskeikkoja paremmin tuloksin. Tuosta pystyi pyytämään hyvän hinnan.
Tuot tätä toistuvasti esiin ja mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina. En missään tapauksessa väitä, etteikö näin kokevia ihmisiä ole. Uskon sinua, kun näin kerrot. Mutta silti tuntuu mulle todella vieraalta.exsu kirjoitti: ↑23.11.2020 18:24
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että syntyjään vähintään keskiluokkaisten on helpompi ylenkatsoa sitä röyhkeyttä ja riskinottoa, jota moni muutoin kun akateemisen koulutuksen kautta luokkanousua yrittävä käyttää vipuvartena. Kun oikeasti joutuu olemaan oppilaana ihan joka areenalla, niin siinä vaaditaan ihan toisella tavalla esikuvia pitämään suunta kirkkaana.
Ongelma on se välitila kun ei kuulu mihinkään. Esimerkiksi itsellä jo pelkkä lukioon meneminen oli niin radikaali irtiotto heimokulttuurista, että tämän tästä sai kuulla, miten se kuvittelee itseään paremmaksi. Toisaalta taas lukiokavereiksi osui tyyppejä joiden vanhemmat oli paikallisten verolistojen kärjessä, ja ne maailmat olikin sitten hyvin erilaisia kun oma. Tätä ristiriitaa mä kampitin sen sarasvuoni voimin.
Olen itsekin tutustunut Sarasvuohon juuri HPR:n kautta ja sen takia Sarasvuo on mulle edelleen eräänlainen laulava missi. Lisäksi muistan hänen hybris-kautensa ja sekin vaikuttaa mielikuvaan.urpiainen kirjoitti: ↑23.11.2020 15:51
Sarasvuo on kyllä hankala. Mä olen sen verran vanhempi, että kasvoin täysi-ikäiseksi 90-luvun alkupuolella Hyvien, pahojen ja rumien mukana. Ohjelma oli selkeästi jotain uutta ja ennenkuulumatonta, joka ravisteli lama-Suomea uudella tavalla. Sarasvuo oli myös tosi hankala ohjelman toisena vetäjänä. Julkea, röyhkeä, itsevarma, ja ainakin kontrastina ohjelman toiseen juontajaan halusi esittää itsensä jonkinlaisena älykkönä. Kuitenkin oli selvää, että sarasvuolainen intellektuelli ei ollut sellainen malli, jota ainakaan itse halusin tavoitella. Kuitenkin Sarasvuon tv-persoona oli minusta yksi vaikuttava tekijä, kun Kekkosslovakia hitaasti nytkähdellen valui kohti länttä 90-luvulla.
Kysehän on pitkälti omista vanhemmista. Esim. Tätini perheessä esiintyi avointa herravihaa, joten ylläri pylläri, kumpikaan lapsista ei päätynyt yliopistotasolle.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 10:01
Tuot tätä toistuvasti esiin ja mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Jos sulla on joskus aikaa, voit lukaista jonkun Mari Käyhkön laadullisen tutkimuksen työläistaustaisten naisten kokemuksesta yliopistossa. Tosi vahva se kokemus siitä, että on vieraana aivan väärissä juhlissa. Aika liikuttavaakin se haastatteluaineisto.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 10:01 mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi. Ne rikkaat tehtaanomistajat tietysti olivat amispohjalta tai käyneet kiertokoulua väärään suuntaan.urpiainen kirjoitti: ↑24.11.2020 11:14Jos sulla on joskus aikaa, voit lukaista jonkun Mari Käyhkön laadullisen tutkimuksen työläistaustaisten naisten kokemuksesta yliopistossa. Tosi vahva se kokemus siitä, että on vieraana aivan väärissä juhlissa. Aika liikuttavaakin se haastatteluaineisto.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 10:01 mulle tuntuu tosi vieraalta ajatus, että Suomessa olisi ihmisiä, joille lukioon meno on radikaali irtiotto ja samaten ihmisiä, jotka kokevat lukion ja yliopiston eri yhteiskuntaluokkaa edustavien ihmisten paikkoina.
Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan. Itseasiassa mulla oli verrattain hyvin rahaa käytössä, koska pyöritin varsin menestyksekästä koiranulkoilutusbisnestä 12-vuotiaasta saakka, ja tienasin sillä helposti 500mk kuussa, loma-aikoina enemmänkin.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.exsu kirjoitti: ↑24.11.2020 11:27Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
Voi olla totakin. Lisäksi suomalainen tasapäistävä demarilandia toimi ainakin minun lapsuudessani sikäli hyvin, että en esim. kouluikäisenä oikein tunnistanut sellaisia luokkaeroja, jotka jälkikäteen analysoituna ovat aika ilmeisiä, vaan olin aika täydellisen sokea niille. Tietysti mä elin keskiluokkaisessa perheessä Töölössä, eli en joutunut kohtaamaan luokkaeroja sillä lailla henkilökohtaisesti kuin toisessa asemassa oleva. En ehkä jälkikäteenkään tunnista juuri sellaisia luokka-asetelmassa selvästi minun yläpuolellani olleita tyyppejä, mutta alapuolella hyvinkin. Tämä on toki aika erilainen perspektiivi kuin Exsulla.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 11:30Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.exsu kirjoitti: ↑24.11.2020 11:27Mä olin lukiossa ekaa kertaa samalla luokalla sellaisen ihmisen kanssa joka asui omakotitalossa. Sen sijaan mun luokalla oli useita, joilla toinen vanhemmista oli kuollut, vankilassa tai laitoshoidossa. Mä tajusin vasta lukiossa että me oltiin köyhiä, koska lähiössä kaikki oli, ei me sen enempää kun muutkaan.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 11:18 Juu. Mä uskon. Mutta mä en tunnetasolla pysty ymmärtämään. Itselläni on mielikuva 80-luvusta, että persejönsterissä kaikki asuivat samanlaisissa omakotitaloissa ja ajoivat samanlaisilla autoilla. En kokenut,että olisi ollut muita köyhempiä tai rikkaampia. Tietysti joku yksi tai kaksi yksittäistä tehtaanomistajaa oli, mutta se oli se yksi tai kaksi.
En tiedä, voisiko olla, että äärikepulaisessa pikkukunnassa, jossa kaikkien isovanhemmat olivat olleet maanviljelijöitä, yhteiskuntarakenne oli homogeenisempi?
Mun on kanssa tosi vaikea saada kiinni tuosta vierauden tunteesta. Omat vanhemmat ammattikoulun käyneitä virkamiehiä ihan normituloilla. Merkittävä seutukunnan varakkaiden ryhmä muodostui paperiduunareista. Toki joitakin yrittäjiä ja johtoporrasta oli myös, mutta ei ne mitenkään merkittävästi erottunut. Joitakin köyhiä oli myös, mutta yleensä kaikissa tapauksissa köyhyyden tiedettiin johtuvan vanhempien alkoholismista, enkä muista kavereiden joutuneen sen takia kiusatuksi tai syrjityksi koulussa. Samalla viivalla me lapset oltiin ainakin minun mielestä, eikä lukiota pidetty minään ihmeellisenä juttuna. Jatko-opintoihin valmistava koulu niille ketkä ei halunneet suuntautua ammattikouluun tai jotka ei päässeet haluamalleen linjalle sisään.James Potkukelkka kirjoitti: ↑24.11.2020 11:30 Tämä on tosi avartava keskustelu. Ongelma vain, että olen jo niin vanha jäärä, että mun on vaikea saada aivoja kytkettyä uuteen asentoon. Mutta kiitos tästä.
En tiedä, voisiko olla, että äärikepulaisessa pikkukunnassa, jossa kaikkien isovanhemmat olivat olleet maanviljelijöitä, yhteiskuntarakenne oli homogeenisempi?