Kitinä

^ Aw. <3

Kaikki yksityiset vonkauksetkin kadonneet.

Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän vituttaa.

Olipahan halpamainen, raukkamainen ja itsekäs teko ajattelematta lainkaan lapsia. Kusipää.


masa

salanikki kirjoitti:Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän vituttaa.

Olipahan halpamainen, raukkamainen ja itsekäs teko ajattelematta lainkaan lapsia. Kusipää.


masa

Eiköhän ukkokin olis voinut tehdä osansa keventääkseen taakkaa sen sijaan että lisäsi sitä. Onnellisen perheen illuusiota on vähän helvetin raskasta pitää yksin yllä, varsinkin jos samalla menettää sekä lähisukulaisensa että uskon itseensä.

Mä olen hyvin pahoillani Jennin lasten puolesta.

par-sky kirjoitti:Mä olen hyvin pahoillani Jennin lasten puolesta.

///pahoittelee ruodintaa///

Ehkäpä lapsilla on lähitulevaisuudessa enemmän sitä tasapainoisuutta elämässä.

salanikki kirjoitti:Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän vituttaa.

Olipahan halpamainen, raukkamainen ja itsekäs teko ajattelematta lainkaan lapsia. Kusipää.

Se mitä omien edesmenneiden irl-tuttujeni kohdalla olen huomannut, niin tuossa tilanteessa ei enää ajatella muita, koska oma paha olo on niin suurta. Pitäisi ajatella, tietysti. Tuo on sellainen asia, joka olisi hyvä tuoda jo koulussa esille, sieltä se joillekin samantapaiseen tilanteeseen ajautuneille tulisi mieleen ennen aikeen toteutusta.

Manaaja kirjoitti: Eiköhän ukkokin olis voinut tehdä osansa keventääkseen taakkaa sen sijaan että lisäsi sitä. Onnellisen perheen illuusiota on vähän helvetin raskasta pitää yksin yllä, varsinkin jos samalla menettää sekä lähisukulaisensa että uskon itseensä.

Varmasti olisi, mutta en voi mitenkään ymmärtää että äiti kääntää selkänsä ja hylkää omat lapsensa jonkun kusipäisen äijän takia. Niitä kusipäitä on maailma täynnä, mutta omia lapsia vain ne ainoat.

masa

Masa on oikeassa.


Mä olen yksin totaalisen paskamiehen pojan kanssa, ja "kaksin" tyttären hyvän isän kanssa, vaikka kärhämää onkin toki.

Useita kertoja tehnyt mieli loikata parvekkeelta ja kuolla, mutta katsahdus lapsiin riittää. Ei. Ei näin. Vaikka tässä murhetta riittää muutenkin. Ei ei ja ei. Lapsiani en hylkää.

Kaksi serkuistani jäivät pieninä ilman äitiään (kuoli kolmikymppisenä) ja jäivät isälleen. Nuorempi heistä löysi vuosia myöhemmin isänsä hirttäytyneenä kotoota koulusta tullessaan.

EI NÄIN.

Ette sitten tunnu tajuavan että tässä on mennyt yksi ihminen täysin hajalle ja teki ratkaisun...kun ei enään ilmeisesti muuta keksinyt. Sen arvosteleminen yhtään millään tavalla on kohtuu munatonta käytöstä.

1108

salanikki kirjoitti:Ette sitten tunnu tajuavan että tässä on mennyt yksi ihminen täysin hajalle ja teki ratkaisun...kun ei enään ilmeisesti muuta keksinyt.

1108

Kiitos tästä itsestäänselvyydestä. Niin kuin se ei olisi ollut jo todettavissa.

Minä käsittelen asiaa näin, käsittele sinä kuten haluat.

masa

Pulkannaru kirjoitti:

salanikki kirjoitti:Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän vituttaa.

Olipahan halpamainen, raukkamainen ja itsekäs teko ajattelematta lainkaan lapsia. Kusipää.

Se mitä omien edesmenneiden irl-tuttujeni kohdalla olen huomannut, niin tuossa tilanteessa ei enää ajatella muita, koska oma paha olo on niin suurta. Pitäisi ajatella, tietysti. Tuo on sellainen asia, joka olisi hyvä tuoda jo koulussa esille, sieltä se joillekin samantapaiseen tilanteeseen ajautuneille tulisi mieleen ennen aikeen toteutusta.

Varmaan nyt tuollaisen ratkaisun edessä - tai sitä ennenkään on varsinaisesti ollut kaikki nopat kupissa.

Vaatii vähän enemmän psyykkistä vauriota kuin kosteasilmäisiä palstaexitejä ennen kuin oikeasti lopettaa itsensä.

Jos työ oikeasti kuvittelette että tää nyt on muuten henkisesti terveen ihmisen valitettava päähänpisto mikä on tullut siitä et meni bänks niin pieleen menee. Kyllä niitä ongelmia on ollut varmaan aika reippaasti. Eikä ne alkaneet just toissapäivänä.

Enkä esitä nyt mitään balstabsykologia - viittaan vaan siihen että jos eElämä oli ihQ ja kaikki oli ruususta niin ei ihan nyt osu kohdalleen.

salanikki kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:Eiköhän ukkokin olis voinut tehdä osansa keventääkseen taakkaa sen sijaan että lisäsi sitä. Onnellisen perheen illuusiota on vähän helvetin raskasta pitää yksin yllä, varsinkin jos samalla menettää sekä lähisukulaisensa että uskon itseensä.

Varmasti olisi, mutta en voi mitenkään ymmärtää että äiti kääntää selkänsä ja hylkää omat lapsensa jonkun kusipäisen äijän takia. Niitä kusipäitä on maailma täynnä, mutta omia lapsia vain ne ainoat.

masa

Joo, mutta kun ihmiseltä yksi kerrallaan lyhyen ajan sisään putoaa pois koko tukiverkko, ja se viimeinenkin jäljellejäävä kaikkein lähimpää vetää maton totaalisesti jalkojen alta, niin aika vaikea siinä on yrittää laittaa itseään samaan tilanteeseen ja miettiä että miten paljon fiksumpi ja vahvempi sitä itse olisi. Tai voisi ollakin, koska mä luulen että sivusta seuraavan peruskönsikkään voi olla aika vaikea päästä jyvälle herkän naisen sielunelämästä, joka menettää kaiken itselleen tärkeän.

Totta helvetissä lapsien etu pitäisi aina mennä edelle ja itsensä säästää niiden vuoksi, mutta toisaalta kuinka paljon ihmiselle voi kaataa sitä paskaa niskaan, ilman että Oikeasti Läheinen ihminen on tukemassa, eikä vain vetämässä mattoa pois jalkojen alta? Kyllä se raja tulee meillä jokaisella vastaan jossain vaiheessa, kun yksinkertaisesti sattuu vaan liikaa ja liian kauan ettei enää usko parempaan. Ei masentunut ihminen ajattele rationaalisesti ja pysty sisäistämään sitä että parempaa on vielä luvassa, vaikka sen jollain tilastotietoisella tavalla muka tajuaisikin.

Eiköhän tyttö yrittänyt omalle kapasiteetilleen tarpeeksi, ja sen jälkeen vielä aika paljon lisääkin. Jos henki ei olisi mennyt, mielenterveys olisi. Ei sellainenkaan ihminen oikein lapsia pysty kasvattamaan.

Manaaja kirjoitti:Kyllä nyt jännittää että kumpi tän osaakaan lopettaa.

Sen kyllä huomaa. Et tullut siihen väliin yhtään provosoimaan ainakaan. Menes nyt siitä sinne muistoketjuun jeesustelemaan.

Manaaja kirjoitti:joka menettää kaiken itselleen tärkeän.

Kaiken? Lapsetko eivät ole tärkeitä, tai sisko?

En jaksa palstapsygoloogata enempää ja turha sinun on yrittää minun mieltäni asiassa valaista. Kaikki mitä yrität kertoa on jo itsestään selvää minullekin. Silti en voi kuin halveksua tehtyä tekoa.

masa

Manaaja kirjoitti:Eiköhän tyttö yrittänyt omalle kapasiteetilleen tarpeeksi, ja sen jälkeen vielä aika paljon lisääkin. Jos henki ei olisi mennyt, mielenterveys olisi. Ei sellainenkaan ihminen oikein lapsia pysty kasvattamaan.

Sie vissiin kävit geetzin kans kahvilla ja lasten kanssa linnanmäellä? Tunnet perhepsykologin ja käytte golfaamassa?

Edelleen, kuka on oikeasti tavannut geetzun. Kuka tietää siitä yhtään mitään muuta kuin mitä se on kirjoittanut nettiin tai puhunut randomisti puhelimessa?

Mistä vitusta kukaan teistä tietää minkälainen ihminen se oli? Vai surraanko tässä nyt nimimerkin poistumista?

Manaaja kirjoitti: Ei masentunut ihminen ajattele rationaalisesti ja pysty sisäistämään sitä että parempaa on vielä luvassa, vaikka sen jollain tilastotietoisella tavalla muka tajuaisikin.

Kun olin masentunut niin ainoa asia mikä piti mut hengissä oli ajatus siitä että tämän paskan saa kyllä loppumaan jos sitä ei enää kestä. Ristiriitaista, mutta niin vain oli. Kömmin ylös ennen rajan vastaan tuloa, mutta en yksin. Tuon kokemuksen jälkeen en yhtään ihmettele masentuneiden itsemurhia.

En tiedä mitä on tapahtunut, kuka lähti tai kuka menetti kenet. Voihan olla että Geetzu ajatteli että on lapsille parempi että hän tekee näin kuin että ei tee. Mistä sitä tietää. Ikävää että tilanne meni tuohon.

Toivottavasti teko tapahtui sellaisella tavalla että ei ehtinyt katua aloittamaansa.

Ann kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:Kyllä nyt jännittää että kumpi tän osaakaan lopettaa.

Sen kyllä huomaa. Et tullut siihen väliin yhtään provosoimaan ainakaan. Menes nyt siitä sinne muistoketjuun jeesustelemaan.

Kiitos valaisevammasta vastauksesta kuin mitä olisit yrittämällä osannutkaan.

salanikki kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:joka menettää kaiken itselleen tärkeän.

Kaiken? Lapsetko eivät ole tärkeitä, tai sisko?

Tottakai on, mutta masentuneena mieli ei toimi ihan tuolla tavalla. Pienemmätkin vastoinkäymiset alkaa näkemään suurempina ja ne loput tärkeät asiat mitä on enää jäljellä, hukkuu helposti siihen mustaan pilveen.

Mylwin kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:Eiköhän tyttö yrittänyt omalle kapasiteetilleen tarpeeksi, ja sen jälkeen vielä aika paljon lisääkin. Jos henki ei olisi mennyt, mielenterveys olisi. Ei sellainenkaan ihminen oikein lapsia pysty kasvattamaan.

Sie vissiin kävit geetzin kans kahvilla ja lasten kanssa linnanmäellä? Tunnet perhepsykologin ja käytte golfaamassa?

Kyllähän siitä ihmisestä nyt näki jo pitkään että että se kärsi aika isolla kädellä. Kyllä mä sen verran väittäisin oppineeni tuntemaan vaikka ei käytykään lintsillä.

Oliskohan aika vetää kitinän töpseli irti seinästä ja deletoida kaikki vuosien varrella kerääntynyt tuska ja roska. Tuskin tämä mesta kenenkään mielenterveyttä on edistämässä..

masa

salanikki kirjoitti:töpseli irti seinästä

Mie en yletä, mut jos sie koittaisit vaik ite. Ota koneesta kaikki johdot irti niin osut oikeaan.

Tuskin tämä mesta kenenkään mielenterveyttä on edistämässä..

Sitä vartenhan tää tääl on. Mitä vittua.

salanikki kirjoitti:Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän vituttaa.

Olipahan halpamainen, raukkamainen ja itsekäs teko ajattelematta lainkaan lapsia. Kusipää.


masa

Menikö empatia väärään kurkkuun?

elco kirjoitti: Menikö empatia väärään kurkkuun?

Lapsia kohtaan vai? Ei. Muuta empatiaa ei ole ollutkaan.

masa

J pääsi vasta yli siitä vihasta, minkä isänsä itsemurha jätti ja masan tavoin pitänyt sitä pakotietä aina raukkamaisena.. siis koko ikänsä. Siksi kai tämä niin shokkina minullekin tuli.
Itse yritän selvitä vihastani suhteen toista osapuolta kohtaan.. lasten vuoksi. Vaikeaa se tulee olemaan mut pakko siihen on pystyä kaikkien lähipiirissä.
Kyllä vituttaa nyt kun ensimmäistä kertaa yrittää pukeutua sanoihin näiden vuorokausien jälkeen, ei riitä ymmärrys!
Mitä enemmän viime kuukausia miettii niin sitä huonommaksi olo muuttuu. Oisin tehnyt jotain muuta kuin tarjonnut viinaa! Tuin miten osasin mutta mä vaan nauroin niille puheilleen kun piti miestä täydellisenä isänä ja itseään tulevaan kahden kodin elämään mahdottomana..
'Antakaa sille anteeks, mä en pysty', kunpa se olis edes pystynyt katoomaan kuukausiksi kauas. Iljettää kun siihen ei siitä äitinä ollut.