Ketjukolarikeskiviikko

[NuoriD]

annepa: kysyin jo aiemmin miksi tehdä vaikeasti jotain, jonka voi tehdä helposti? Miksi vaivata sopimusjuristeja, kun 2:n minuutin vierailu maistraatissa riittää?

[NuoriD]

Mitä jos ND:n vaimon äidillä olisi sama tilanne? Pitäisikö hoito kattaa yhteisistä rahoista?

Kukaan ei kommentoinut tähän! Mun mielestä mielenkiintoinen kysymys, mihin asti rahat on yhteisiä?

Pitää kysyä mieheltä maksettaisiinko me mun äidin hoidon ko. tapauksessa, luulen, että maksettaisiin.

Olin oikeassa. Se piti mua ihan kajahtaneena kun kyselen tuollaisia.

Jos anopin henki olisi kyseessä, niin kyllä se 10 ke pitäisi löytyä. Niillä olisi kyllä rahaa itsekin maksaa, eli kysymys ei ole aktuelli.

[annepa]

annepa: kysyin jo aiemmin miksi tehdä vaikeasti jotain, jonka voi tehdä helposti? Miksi vaivata sopimusjuristeja, kun 2:n minuutin vierailu maistraatissa riittää?

Ja minä sanoin että en tiedä miksi avioliitto on mulle niin vastenmielinen tai merkityksetön asia. Minusta isompi asia on yhteinen kämppä, se meillä jo on. Helpompi liitosta monesti on lähtiä käveleen kuin pistää kämppä lihoiksi.

Toisekseen, kyllä sitä joutuu paperisotaa käymään sen 2 minuutin lisäksikin, esim tekemällä avioehtopaperin. Onko se nyt sitten parempi käyttää juristia avioehdon tekemiseen kuin testamentin tekemiseen? Miksi?

[Kreitsu]

Meillä ei ole avioehtoa. Nyt juon siideriä - juokaa tekin!

[saira]

Periaatteen vuoksi? Siis meillä tässä nykyisessä suhteessa olemme puhuneet sitä, että avioliitto on tavallaan sellainen virallinen lupaus toisillemme oikeastaan vain. Solmiminen tapahtuisi maistraatissa, kaksi ihmistä todistamassa, juhlat olis käynti ravintolassa, eikä asiaa varmaan edes mainostettais muutenkaan. Se olisi vain tietynlainen seremonia, meidän kahden keskeinen asia.

Mahdollisessa kuolemantapauksessa (toinen osapuoli potkasee tyhjää) on kyllä omaisuuden kannalta helpompaa, jos ollaan aviossa. Samoin jos on lapsia, niin lasten etuja ajatellen on käsittääkseni parempi olla aviossa.

Virallinen tai ei, lupaus on lupaus. Me on luvattu toisillemme yrittää olla yhessä loppuelämämme ajan.

On se avio helpompaa omaisuuden kannalta, mutta ei välttämätöntä. Kyllä omaisuuden pystyy järjestelemään muutenkin siltä varalta että toinen kuolee. Avio on vain helpompaa, kuten aikaisemmin on jo todettu.

Miksi lasten kannalta on parempi olla aviossa, muun kuin tuon isän oikeuden lisäksi?

No siis lupaus on lupaus, tietysti, mutta tuo on meille ehkäpä seremonia sille. Pieni, meidän kahden välinen, mutta kuitenkin. Ja tähän ikään olemme toisillemme ensimmäiset, joiden kanssa voimme edes miettiä avioliittoa. Kihlatkin on molemmille ensimmäiset...

[nowaysis]

Mitä jos ND:n vaimon äidillä olisi sama tilanne? Pitäisikö hoito kattaa yhteisistä rahoista?

Kukaan ei kommentoinut tähän! Mun mielestä mielenkiintoinen kysymys, mihin asti rahat on yhteisiä?

Mun mielestä ilman muuta, ei tulis mieleenkään olla maksamatta moista ainakaan rakkaalle anopille, ellei se nyt olis pois oman lapsen hyvinvoinnista kuten em. tapauksessa ei missään nimessä olisi.

Huomaa tosin täälläkin, että ihmisten suhtautuminen rahaan vaihtelee kovasti. Toisille valitus siitä, ettei ole rahaa johonkin, tarkoittaa että tili on kirjaimellisesti nollilla, toisille sitä, että käyttää sen yhden ylimääräisen tonnin/satasen/kympin mieluummin johonkin muuhun.

Parisuhteessa raha ei imo ole riitelemisen arvoinen asia, ainakaan ei ole toistaiseksi ollut, ja vaikea sitä on sellaiseksi omalla kohdalla kuvitellakaan. Raha kuitenkin mahdollistaa asioita, ja oletuksena on ollut aina molemmilla, että rahaa on; sitä hankitaan ja käytetään ja joskus tuhlataankin mutta sitten säästetään jostain muusta turhasta.

Toisaalta, enää koskaan en jättäydy miehestä niin taloudellisesti riippuvaiseksi kuin olin lapsen vauva-aikana, mutta enpä siihen elämäntilanteeseen voi palata enää muiltakaan osin, koska olen vanhempi, kauniimpi ja viisaampi


-----

Itsekin olen sitä mieltä, että Masa hieman kärkkään oloisesti esittää kantojaan siitä, minkälainen isyys on juuri parasta. Varmaan isyys on muuttanut hänen elämänsä täysin ja kerta heitolla, ja hän haluaisi muidenkin saavan osansa tästä "autuudesta". Tämä on kuitenkin helppo tulkita niin, että Masan mielestä lapsettomien elämä on jotenkin vajaata, mitä se ei missään mielessä ole, jos lapsettomuus on oma valinta tai vanhemmuutta ei nähdä välttämättömänä hyvän elämän kannalta.

Ajan myötä varmaan huomaa, että hyvää isyyttä kuten äitiyttäkin on monenlaista, ja ehkäpä toisen lapsen puuroaamiaisen mollaaminen yms. jää pois. Ymmärrän toki pointtisi tuossakin, mutta esitys oli kyllä melko "lapsellinen". Puuro ja marjat tai hedelmät ovat aivan mainio aamupala pienelle. Ehkä vanhemmuuskokemuksen karttuessa oppii pitämään toisten tapojen dissailut oman pään sisällä, koska vanhemmuus jos mikä on sellainen alue, millä toista ja toisen arvostelukykyä on todella helppo satuttaa. Omien vanhemmuustaitojen kehuminen on pidemmän päälle aika tarpeetonta itsetehostusta. Joku onnistuu jossain paremmin, toinen toisessa. Itse koen, että parhainta ystävien kesken jaetuissa vanhemmuuden iloissa on juuri se, että yhdessä tuetaan, kehutaan ja vuoroin autetaan. Kyllä vanhemmuus on tarpeeksi rankkaa ihan itsessäänkin Pienten lasten vanhemmuus on btw hyvin erilaista kuin isompien. Eri tavalla rankkaa.

Ehkäpä tässä nyt lähes tarpeeksi tätä lajia. Itse olen hirveän onnellinen siitä, että ystäväpiirissäni on lapsettomia pareja jotka eivät mene naimisiin ihan periaatteesta vaan matkustelevat vapaina loppuelämänsä, pareja jotka menevät naimisiin toivottavasti jo 11.11.2011 ja pitävät kivoja hääjuhlia tai "yllätyshääjuhlia" jonne tulee sitten vieneeksi häälahjaksi oliiveja ja pähkinöitä luulleen menevänsä ihan vaan illanistujaisiin, ja niitä jotka saavat lapsia ja joiden kanssa voi jakaa vanhemmuuskokemuksiaan.

Tiettyssä elämäntilanteessa voi olla hyvin vaikea eläytyä toisenlaisessa elävien ihmisten maailmaan, mutta mielestäni on myös epäkohteliasta tyrkyttää omaa tapaansa ainoana oikeana, kun se ei sitä kuitenkaan ole. Isompien lasten kanssa vanhemmuus ei ole koko elämä, paitsi amerikkalaisille hurmosäideille jotka ovat kotona siihen asti, että lapsi täyttää 18, tai U S of A:n ollessa kyseessä 21 tukahduttaen jälkikasvunsa ylenpalttisella huolenpidolla, treeneihin kuskaamisella ja imelillä hillopähkinäleivillä. Aamen.

Oon jotenkin aika varma, että Annepasta tulis hyvä ja topakka äiti jos moinen lipsahdus joskus olisi sattuakseen. Halusin vaan sanoa, saanko papukaijamerkin?

[Kreitsu]

^Multa saat, Nowa, iiiison papukaijamerkin!

[annepa]

Oon jotenkin aika varma, että Annepasta tulis hyvä ja topakka äiti jos moinen lipsahdus joskus olisi sattuakseen. Halusin vaan sanoa, saanko papukaijamerkin?

Et oo ainoa joka noin on sanonu. En usko että epäonnistuisin täysin, harjoittelenhan juuri koiran kanssa ja siitäkin on tullut suhteellisen täyspäinen olento. Tosin murrosikä on vielä edessä.

Ei mua ajatus kauhistuta mut en vaan halua. Ei kait lapsia yritetä saada vain sen takia että "ajatus ei suoranaisesti kauhistuta". Parempi se ois haluta lapsia ja sit yrittää. Enihuu jos vahinko sattuu niin se ei ole katastrofi, mutta vältelkäämme silti kaikki vahinkoja elämissämme

Saat papukaijamerkin, vaikka kaks jos siltä tuntuu

EDIT ja muuten oli sulla aika täyspäistä tekstiä tuo edellinen.

[So Hard]

Ei voi taas lukea lehtiä pariin päivään. On hyvä ja hieno uutinen, että chileläiset kaivosmiehet saadaan pelastettua. Mutta on huono ja typerä juttu ryhtyä rakentemaan henkilökulttia ja elämäkertaa jokaisesta pelastuneesta. Samalla niiden tuhansien onnettomien perheet ympäri maailmaa joiden miehet murskaantuvat ja hukkuvat kaivoksissa ympäri maailmaa jäävät sivuhuomautuksen varaan pikku-uutisessa.

On se kumma miten media onnistuu kääntämään hyvänkin jutun vitutukseksi. Vika on varmaan vastaanottimessa, mutta siltikin.

[annepa]

Miksi avioliitto olisi parempi kuin avo pitkällä aikavälillä?

Leskeneläke..?

Joo se mainittiin ja mietin sitä. On se hyvä etu, mutta jos suunnittelee taloutensa jonkun leskeneläkkeen mukaan niin mitä tekee sitten jos toinen lähteekin latomaan eläissään? Eli on se etu, mutta ei semmoinen minkä takia ehdottomasti kannattaisi mennä naimisiin ja minkä varaan kannattaa laskea taloussuunnitelmat siltä varalta että toinen lähtee, kun se lähtö ei välttämättä ole se kuolema.

[prosessi]

Kitisijät, miksi avioliitto on parempi kuin avoliitto? Perintöasiat ei kelpaa, ne voi hoitaa testamentilla. Avoerossa tyhjänpäälle jääminen ei kelpaa, ne voi hoitaa etukäteen varautumalla. Jne. Mutta miksi sii OIKEASTI avio on parempi kuin avo?

Ehkä siksi, että oikeassa elämässä joutuu solmimaan vinon pinon sopimuksia, jotta pääsisi samalla tavalla turvattuun asemaan kuin solmimalla sen avioliiton. Välttämättä sitä ei edes tiedä, mistä kaikesta kannattaa sopia. Testamentti on vain yksi, toinen jo mainitsemasi isyyden tunnustamisrumban poisjääminen, kolmantena tulee säädelty omaisuuden jako liiton päättyessä joko kuolemaan tai eroon, mitä avioehto vielä helpottaa, neljäntenä päätäntävalta kumppanin elämän suhteen esim. jos toinen osapuoli onnettomuuden jälkeen jää kasviksi (avoliitossa ilman erillistä sopimusta kasvin vanhemmat ovat käsittääkseni päätäntävaltaiset lähiomaiset, ei kumppani), leskeneläke, verotusta yksinkertaistava lainsäädäntö, oikeus asua yhteisessä kodissa uuden asunnon löytämiseen asti, vaikka asunnon omistava kumppani 50-villityksessä löytäisi nuoren blondin ja haluaisi heittää rupsahtaneen vaimon pihalle, oikeus elatukseen sairauden tms. erityistarpeen aikana, asuntolainoja myöntävät pankit pitävät avioliittoa lainanmyöntämistä pariskunnalle helpottavana kriteerinä jne. Avioliiton turhana pitäminen on tietämättömyyttä.

[NuoriD]

Kitisijät, miksi avioliitto on parempi kuin avoliitto? Perintöasiat ei kelpaa, ne voi hoitaa testamentilla. Avoerossa tyhjänpäälle jääminen ei kelpaa, ne voi hoitaa etukäteen varautumalla. Jne. Mutta miksi sii OIKEASTI avio on parempi kuin avo?

Ehkä siksi, että oikeassa elämässä joutuu solmimaan vinon pinon sopimuksia, jotta pääsisi samalla tavalla turvattuun asemaan kuin solmimalla sen avioliiton. Välttämättä sitä ei edes tiedä, mistä kaikesta kannattaa sopia. Testamentti on vain yksi, toinen jo mainitsemasi isyyden tunnustamisrumban poisjääminen, kolmantena tulee säädelty omaisuuden jako liiton päättyessä joko kuolemaan tai eroon, mitä avioehto vielä helpottaa, neljäntenä päätäntävalta kumppanin elämän suhteen esim. jos toinen osapuoli onnettomuuden jälkeen jää kasviksi (avoliitossa ilman erillistä sopimusta kasvin vanhemmat ovat käsittääkseni päätäntävaltaiset lähiomaiset, ei kumppani), leskeneläke, verotusta yksinkertaistava lainsäädäntö, oikeus asua yhteisessä kodissa uuden asunnon löytämiseen asti, vaikka asunnon omistava kumppani 50-villityksessä löytäisi nuoren blondin ja haluaisi heittää rupsahtaneen vaimon pihalle, oikeus elatukseen sairauden tms. erityistarpeen aikana, asuntolainoja myöntävät pankit pitävät avioliittoa lainanmyöntämistä pariskunnalle helpottavana kriteerinä jne. Avioliiton turhana pitäminen on tietämättömyyttä.

Olisi sittenkin pitänyt miettiä kaksi kertaa. Not.

[elco]

Onko kaikilla tällä palstalla miljonäärieno? Paitsi mulla siis?

[nowaysis]

On se kumma miten media onnistuu kääntämään hyvänkin jutun vitutukseksi. Vika on varmaan vastaanottimessa, mutta siltikin.

Muakin vituttaa median korppikotkamainen toiminta tässä, mutta aattelen että ovat siellä luolassa kökkiessään nämäkin ennen köyhät miehet mediapennosensa ja siten väljemmän elämänsä perheilleen ansainneet.

Ainoa mitä pelkään, on että koko juttu paljastuu vielä joksikin Hola! -kanavan realityteeveeksi.. Siis en nyt ihan oikeesti. Mutta käväs mielessä.

[nowaysis]

Onko kaikilla tällä palstalla miljonäärieno? Paitsi mulla siis?

Mullei oo enoa ollenkaan. Tai olis mutta se kuoli jo parivuotiaana.

[annepa]

Kitisijät, miksi avioliitto on parempi kuin avoliitto? Perintöasiat ei kelpaa, ne voi hoitaa testamentilla. Avoerossa tyhjänpäälle jääminen ei kelpaa, ne voi hoitaa etukäteen varautumalla. Jne. Mutta miksi sii OIKEASTI avio on parempi kuin avo?

Avioliiton turhana pitäminen on tietämättömyyttä.

Kiitos tiedoista, tuossa olikin jo hyvä lista, mutta ei mitään sellaista kait jota ei voisi muutenkin hoitaa. Tämän olisi voinut esittää siinä lehtijutussa mistä homma lähti liikkeelle.

En ole pitänyt käsittääkseni avioliittoa turhana, koska se HELPOTTAA elämää. Jos kuitenkin haluaa mennä vaikeimman kautta, niin ei ole pakko mennä naimisiin turvatakseen elämänsä.

Minkäslainen sopimus tuohon kasvinhoitamiseen pitää tehä?

Toistaiseksi, näilläkään tiedoilla, mun ei tarvi mennä naimisiin. Siitä ei ole mitään hyötyä. Jos esim vanhanpojan/-piianvero ois vielä olemassa niin avioliitosta ois välitöntä hyötyä mitä avoliitossa ei pysty saamaan.

Kait tämä että avioliitto on se ja sama on jotenki sidoksissa johonkin ajatukseen että ei meidän tarvi maailmalle julistamalla julistaa että nyt ollaan yhdessä, kyllä ihmiset sen näkee ja mulle ja meille riittää se että me on asia keskenämme sovittu. Kaikenlisäksi mulle henkilökohtaisesti avioliitto toisi kuvioihin semmoisia asioita mitä en edes halua ja taas pitäisi paperisotailla noiden asioiden kumoamiseksi.

[annepa]

Onko kaikilla tällä palstalla miljonäärieno? Paitsi mulla siis?

Mullei oo enoa ollenkaan. Tai olis mutta se kuoli jo parivuotiaana.

Ei oo ollu enoa ensinkään.

[elco]

Mullei oo enoa ollenkaan. Tai olis mutta se kuoli jo parivuotiaana.

Sama juttu. Eno kuoli hemofiliaan; omat 75% oddsit pitivät ja mulle ei sitten tullut.

EDIT: Onko täällä ketään, jolla on eno, joka ei ole miljonääri?

[Bluntly]

o/

Puuseppä ja absolutisti, hartiapankissa enemmän omaisuutta kuin tilillä.

[So Hard]

Mullei oo enoa ollenkaan. Tai olis mutta se kuoli jo parivuotiaana.

Sama juttu. Eno kuoli hemofiliaan; omat 75% oddsit pitivät ja mulle ei sitten tullut.

EDIT: Onko täällä ketään, jolla on eno, joka ei ole miljonääri?

Mulla on kaks. Tosin toinen on maajussi. On sekin varmaan joku tukiaismiljönääri salaa.

[RP]

Mulla on eno, mutta se on Iso Herra ei tavan tallaaja. Ei kyl olla hirveän läheisissä väleissä.

[exsu]

.. aattelen että ovat siellä luolassa kökkiessään nämäkin ennen köyhät miehet mediapennosensa ja siten väljemmän elämänsä perheilleen ansainneet.

Mä mietin tänään tätä salilla, kun seurasin sitä nostohässäkkää stepperin pienestä telkkarista. Olin vähän jopa liikuttunut aiheesta, varmaan joku hormoonihäiriö.

Ja asiasta enoon: mulla on kaksi, ei mainittavaa varakkuutta.

[Ylermi Ylihankala]

Yleisesti keskustelutyyliasiaan...Palstalla on muutama tyyppi, joiden osallistuminen keskusteluun useimmiten sisältää kohdan, jossa he ensin lainaavat ja dissaavat jotakin, josta joku aiemmin ketjuun kirjoittanut on pitänyt ja sitten esittävät oman arvatekin parhaan vaihtoehtonsa.

Suurin osa muista keskustelijoista kertoo vain oman mielipiteensä, esittelee oman ratkaisunsa tai vaihtoehtonsa, eivätkä pyri nostamaan profiiliaan.

Itseänsä tehostamalla saa toki keskustelua aikaiseksi, mutta eipä juuri muuta.

[Bluntly]

No jos ei kelpaa niin voi voi.

[Vesper]

EDIT: Onko täällä ketään, jolla on eno, joka ei ole miljonääri?

Mun eno oli bussikuski. Ja se on joutunut tänään sairaalaan ja leikattu, koska ilmeisesti aivoinfarktia pukkaa. Ja rytmihäiriöitä :/