Kitinä

exPertti kirjoitti:No, vaalit on pidetty. Olin puoliksi oikeassa miten kävi. Tärkeämpi puolikas meni pieleen, mutta C'est la vie.

Mistä luulet, että kepuliskojen katastrofipudotus johtuu?

Vaalit pidetty ja jotain hyvää ja jotain huonoa. Elina ei päässyt läpi, vaan jäi varasijalle. Edellä olevalla kokoomuksen ehdokkaalla on 153 ääntä enemmän, joten ei se paljosta kiinni jäänyt. Kokoomus kuitenkin suurin puolue ja aloittaa hallitusneuvottelut niinkuin toivoinkin.

Keskusta liputti itsensä oppositioon, mikä keskustan neuvotteluasema huomioiden lienee järkevää. Vihreät otti kanssa kunnolla iskua ja asemoi myöskin itsensä oppositioon.

Nyt nähdään onko Persuista vastuuta kantamaan vai ärvättävätkö itsensä oppositioon. Riittävän enemmistö saa myös kasaan kokoonpanolla kok, sdp, rkp ja vas, johon voi poimia vielä muutaman lisäpaikan ottamalla myös kd:n mukaan.

Kepuleillahan oli ihan paska ohjelma ja vasta viimemetreillä yrittivät paremmalla taktiikalla. No, ei riittänyt.

Dave kirjoitti:Niin niin, mutta siis kuka niistä Kokoomuksen rahoittajista hyötyy niistä energiaverojen korottamisesta? Niitähän täytyy siis olla nettomaksajien enemmistö, jotta salaliitossa olisi järkeä.

Edelleenkään kyseessä ei ole mikään salaliitto. Jos lähdetään siitä, että jotain veroja pitää korottaa (kuten Kokoomuskin mitä ilmeisimmin ajattelee), energiaverojen korottamisesta on vähiten haittaa heidän nettomaksajilleen. Tuloihin ja liikevoittoihin kohdistuvat verot ovat pois erityisesti juuri heiltä, kun otetaan huomioon suomalainen ansiotuloverotusmalli. Alv ja energiaverot ovat pois kaikilta, mutta alvin osalta verotus on kevyemmin regressiivistä (suhteessa tuloihin) kuin energiaverojen osalta, koska tavaroihin kuluttamisen lisääminen on kovin paljon helpompaa kuin kotimaisen energian kulutuksen lisääminen. Pääosa kulutustuotteista tulee kuitenkin ulkomailta, eikä energiavero siten kohdistu niihin.

Lisäksi energiaverossa on sellainen mielenkiintoinen ominaisuus, että sen kiristäminen luo palkkojen inflaation, joka ei kohdistukaan pääomiin, koska palkkojen ostovoima heikkenee, mutta kansainvälisillä markkinoilla rahan arvo pysyy ennallaan. Sinänsä tätä voisi pitää nettorahoittajienkin näkökulmasta haittana, koska koko kansan ostovoima heikkenee, mutta jos siinä sovelletaan samaa logiikkaa kuin vaateissa ansiotuloverojen progression lieventämisestä, molemmat verotusmallit ovat samalla tavalla yhtä lyhytnäköisiä suurpääoman omistajien etujen ajamismalleja.

^ Tuo tarkastelu painottuu aika lailla tulonjakoon. Eräs viime aikojen verouudistusten motiivi on kuitenkin hyvinvointitappioiden pienentäminen, eli verotuksen kannustavuuden lisääminen. Verotuksen määrän tai sen tulonjaollisen vaikutuksen maksimointi ei voi olla valtion tavoite, vaan kyllä valtion pitää tarkastella myös kokonaishyvinvointia.

Haittaverot ja muut vähemmän hyvinvointitappioita sisältävät verotuksen muodot suosivat kyllä hyvätuloisia, mutta onko tuo nyt sitten niin huono asia, jos kokonaishyvinvointi kuitenkin lisääntyy? Eli jos köyhältä jää euro samatta ja dave saa satkun, niin onko tuo nyt niin kaamea asia?

sivustahuutaja kirjoitti:^ Tuo tarkastelu painottuu aika lailla tulonjakoon. Eräs viime aikojen verouudistusten motiivi on kuitenkin hyvinvointitappioiden pienentäminen, eli verotuksen kannustavuuden lisääminen. Verotuksen määrän tai sen tulonjaollisen vaikutuksen maksimointi ei voi olla valtion tavoite, vaan kyllä valtion pitää tarkastella myös kokonaishyvinvointia.

Haittaverot ja muut vähemmän hyvinvointitappioita sisältävät verotuksen muodot suosivat kyllä hyvätuloisia, mutta onko tuo nyt sitten niin huono asia, jos kokonaishyvinvointi kuitenkin lisääntyy? Eli jos köyhältä jää euro samatta ja dave saa satkun, niin onko tuo nyt niin kaamea asia?

Ongelma muodostuu Suomessa siitä, että kun meitä on niin vähän, riittävän ostovoiman kasvattaminen on välttämätöntä, sillä yhdenkään suomalaisen etu ei ole, jos yrityksemme voivat hyvin, mutta joutuvat keskittämään myyntinsä kokonaan ulkomaille, koska kotimaasta ei löyty riittävää asiakaspotentiaalia. Jo nyt Suomesta on vaikea löytää hyvää tuotevalikoimaa, ja yksityishenkilönkin täytyy ostaa tuotteita ulkomailta joko turistina tai netin kautta, ja sehän tappaa näitä kotimaisia yrityksiämme. Huonotuloiset käyttävät joka ikisen euronsa, kun taas dave ei välttämättä käytäkään sitä satkuaan kulutukseen.

prosessi kirjoitti:Ongelma muodostuu Suomessa siitä, että kun meitä on niin vähän, riittävän ostovoiman kasvattaminen on välttämätöntä, sillä yhdenkään suomalaisen etu ei ole, jos yrityksemme voivat hyvin, mutta joutuvat keskittämään myyntinsä kokonaan ulkomaille, koska kotimaasta ei löyty riittävää asiakaspotentiaalia.

Ei sillä ole suurta merkitystä myydäänkö suomalaisen työn ja pääoman tuotoksia ulkomaille vai kotimaahan.

Teoriassa viennillä on kuitenkin suurempi potentiaali tuottaa hyvinvointia kuin kotimaahan suuntautuvalla tuotannolla. Tuo siis siksi, että suuremmilla markkinoilla saavutetaan vaihdannalla suurempi hyöty kuin suljetulla markkinalla. Jos pitäisi valita 0% tuonnin 100% tuonnin välillä, niin 100% tuonti olisi ehdottomasti parempi suomelle. Ilman tuontia täällä ei ole eletty satoihin vuosiin.

prosessi kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:^ Tuo tarkastelu painottuu aika lailla tulonjakoon. Eräs viime aikojen verouudistusten motiivi on kuitenkin hyvinvointitappioiden pienentäminen, eli verotuksen kannustavuuden lisääminen. Verotuksen määrän tai sen tulonjaollisen vaikutuksen maksimointi ei voi olla valtion tavoite, vaan kyllä valtion pitää tarkastella myös kokonaishyvinvointia.

Haittaverot ja muut vähemmän hyvinvointitappioita sisältävät verotuksen muodot suosivat kyllä hyvätuloisia, mutta onko tuo nyt sitten niin huono asia, jos kokonaishyvinvointi kuitenkin lisääntyy? Eli jos köyhältä jää euro samatta ja dave saa satkun, niin onko tuo nyt niin kaamea asia?

Ongelma muodostuu Suomessa siitä, että kun meitä on niin vähän, riittävän ostovoiman kasvattaminen on välttämätöntä, sillä yhdenkään suomalaisen etu ei ole, jos yrityksemme voivat hyvin, mutta joutuvat keskittämään myyntinsä kokonaan ulkomaille, koska kotimaasta ei löyty riittävää asiakaspotentiaalia. Jo nyt Suomesta on vaikea löytää hyvää tuotevalikoimaa, ja yksityishenkilönkin täytyy ostaa tuotteita ulkomailta joko turistina tai netin kautta, ja sehän tappaa näitä kotimaisia yrityksiämme. Huonotuloiset käyttävät joka ikisen euronsa, kun taas dave ei välttämättä käytäkään sitä satkuaan kulutukseen.

Meinaat tosissasi että suomalaiset yritykset eivät osaa kehittää markkinoille sopivia tuotteita? Kiinassahan kaikki pienituloisten ostamat tuotteet tehdään poislukien osa ruoasta. Todellisuudessa Dave joka rakennuttaa kämpän, käyttää palveluja, syö ulkona jne. tukee paremmin kotimaista työllisyyttä kuin pienituloinen joka ostaa Ikeasta huonekalut, Henkkamaukalta vaatteet ja Lidlistä sapuskat.

Se, ettei Suomessa ole markkinoita luksustuotteille johtuu siitä että kokonaishyvinvoinnin taso on alhaalla ja vanhaa rahaa vähän.

Suomessa rahaa saa kyllä olla, mutta se ei saisi juurikaan näkyä. Rikkaalta "näyttävät" ovatkin sitten tuolta itänaapurista. Tai lännestä

So Hard kirjoitti:Meinaat tosissasi että suomalaiset yritykset eivät osaa kehittää markkinoille sopivia tuotteita? Kiinassahan kaikki pienituloisten ostamat tuotteet tehdään poislukien osa ruoasta. Todellisuudessa Dave joka rakennuttaa kämpän, käyttää palveluja, syö ulkona jne. tukee paremmin kotimaista työllisyyttä kuin pienituloinen joka ostaa Ikeasta huonekalut, Henkkamaukalta vaatteet ja Lidlistä sapuskat.

Kyllä niistä Kiinassa valmistetuista tuotteistakin suurin osa arvonlisästä menee suomalaisille yrityksille, olipa kyseessä sitten kuljetus, varastointi, markkinointi tai jakelu. Esim. osan niistä rahoista jotka dave käyttää sijoitukseen voisi aivan hyvin jakaa pienituloisempien kulutukseen, sillä yritykselle on mennen tullen enemmän hyötyä asiakkaista kuin sijoittajista, vaikka jälkimmäisiäkin tietenkin riittävässä määrin tarvitaan. Esim. elcon elämäntapa on huomattavasti hyödyllisempi kuin vaikka daven, koska hän kuluttaa huomattavasti davea avokätisemmin. Jos kaikki hyvätuloiset olisivat elcoja, ei tulonjaosta tarvitsisi olla yhtä huolissaan.

Se, ettei Suomessa ole markkinoita luksustuotteille johtuu siitä että kokonaishyvinvoinnin taso on alhaalla ja vanhaa rahaa vähän.

Minä en puhunut pelkästään luksustuotteista, vaan siitä, että ihan peruskäyttötuotteidenkin osalta valikoimat ovat todella heikkoja, kun edullisemmissakin tuotteissa maahantuonti on keskittynyt muutamalle yritykselle. Ei tarvitse mennä Tukholmaa kauemmaksi, niin valikoimat ovat todella paljon monipuolisempia.

En kyllä ymmärrä miksi pitäisi olla kymmenen erilaista saippuaa kun kahdellakin erilaisella pärjää ihan hyvin?

prosessi kirjoitti:Kyllä niistä Kiinassa valmistetuista tuotteistakin suurin osa arvonlisästä menee suomalaisille yrityksille, olipa kyseessä sitten kuljetus, varastointi, markkinointi tai jakelu. Esim. osan niistä rahoista jotka dave käyttää sijoitukseen voisi aivan hyvin jakaa pienituloisempien kulutukseen

Kuluttaja voi vain kuluttaa rahansa tai säästää ne myöhempään kulutukseen. Jos kuluttaja säästää rahansa, niin hän tyypillisesti joko lainaa ne muiden käyttöön tai sijoittaa ne pääomana muiden käyttöön. Säästämisaste saattaa heilahdella, mutta pitkällä aikavälillä en keksi miksi rahan kuluttaminen olisi parempi vaihtoehto kuin sen sijoittaminen investointeihin. Säästämisaste suomessa on ollut viime vuosikymmeninä varsin alhainen, joten en pitäisi säästämistä suomen ongelmana. Liian suuri säästämisaste suhteessa investointitarpeisiin tietenkin johtaa kaikenlaiseen perseilyyn, kuten saksalaisen rahan syytämiseen PIIGSeille.

Tehokkailla markkinoilla muuten leijonanosa tuotteiden arvonlisästä päätyy kuluttajalle. Eli on kokonaishyvinvoinnin kannalta parempi, jos suomalaiset saavat valita kamansa koko maailman valikoimasta kuin se, että suomalaisilla olisi käytössään vain suomessa tuotettava kama.

sivustahuutaja kirjoitti:Jos kuluttaja säästää rahansa, niin hän tyypillisesti joko lainaa ne muiden käyttöön tai sijoittaa ne pääomana muiden käyttöön. Säästämisaste saattaa heilahdella, mutta pitkällä aikavälillä en keksi miksi rahan kuluttaminen olisi parempi vaihtoehto kuin sen sijoittaminen investointeihin.

Pitkällä aikavälillä taitamaton sijoittaminen on ongelma. Kun ihmisillä on liikaa rahaa, he alkavat kuvitella, että meissä kaikissa asuu pieni sijoittaja, ja kun taitamattomia sijoittajia alkaa olla paljon, syntyy mm. kaikenlaisia kummallisia kuplia. On aika kuvaavaa, että B. Obaman valinnan jälkeen isäni tienasi hyvin sillä, että hän seurasi mistä aiheista Obama aikoi seuraavaksi puhua ja osti kyseisten toimialojen osakkeita ennen puheita. Taitava puhuja puhui aloista sitten niin taitavasti, että osakkeiden arvo nousi huomattavasti muutamassa päivässä, eikä arvonnousulla ollut mitään yhteyttä alojen todelliseen menestymiseen. Myöhemmin, kun Obamaan oli jo totuttu, ei vaikutus enää ole ollut vastaava kuin silloin alkuaikoina. Mielestäni on aika huolestuttavaa, kun psykologian tuntemuksesta on sijoittamisessa kovin merkittävää hyötyä, eikä sitä ohjaakaan talouselämän säännöt. Sen sijaan kulutus toimii aina täsmälleen talouselämän sääntöjen mukaan, jokainen ihminen pyrkii aina omassa elämässään optimoimaan hinta-laatusuhteen ja sopeuttamaan vaatimuksensa tulotasoonsa, eikä sitä tosiasiaa muuta sekään, että eri yksilöt kokevat eri asioita laadukkaina, sillä markkinoiden ideana on tarjota erilaisia tuotteita erilaisille ihmisille, ja oman asiakaskunnan tarpeiden tunnistaminen on menestyvän liiketoiminnan elinehto. Kulutettaessa rahat päätyvät niille yrityksille, jotka palvelevat asiakaskuntaansa parhaiten, sijoitettaessa siitä ei voi olla ollenkaan niin varma.

Tehokkailla markkinoilla muuten leijonanosa tuotteiden arvonlisästä päätyy kuluttajalle. Eli on kokonaishyvinvoinnin kannalta parempi, jos suomalaiset saavat valita kamansa koko maailman valikoimasta kuin se, että suomalaisilla olisi käytössään vain suomessa tuotettava kama.

En ole tästä mitenkään eri mieltä.

prosessi kirjoitti:

Tehokkailla markkinoilla muuten leijonanosa tuotteiden arvonlisästä päätyy kuluttajalle. Eli on kokonaishyvinvoinnin kannalta parempi, jos suomalaiset saavat valita kamansa koko maailman valikoimasta kuin se, että suomalaisilla olisi käytössään vain suomessa tuotettava kama.

En ole tästä mitenkään eri mieltä.

Miksi sitten haluaisit, että suomessa tuotettaisiin enemmän juuri suomalaisille? Tuohan tarkoittaisi ulkomaankaupan vähenemistä, mikäli oletamme, että tuo suomalaisille suunnattu tuotanto ei synny tyhjästä?

prosessi kirjoitti:Mielestäni on aika huolestuttavaa, kun psykologian tuntemuksesta on sijoittamisessa kovin merkittävää hyötyä, eikä sitä ohjaakaan talouselämän säännöt.

Tässä on nyt kyllä jotenkin kertakaikkisen perustavaa laatua oleva väärä dikotomia. Tai sitten olet nielaissut ideologisen talousmetafysiikan koukkuineen päivineen.

urpiainen kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Mielestäni on aika huolestuttavaa, kun psykologian tuntemuksesta on sijoittamisessa kovin merkittävää hyötyä, eikä sitä ohjaakaan talouselämän säännöt.

Tässä on nyt kyllä jotenkin kertakaikkisen perustavaa laatua oleva väärä dikotomia. Tai sitten olet nielaissut ideologisen talousmetafysiikan koukkuineen päivineen.

Sijoittajat koostuvat suuresta massasta, ja massojen psykologia on tyhmää ja tunteenomaista. Siispä keskiarvoisesti sijoitusten arvoon vaikuttavat tunteet vähän liikaakin. Talouselämää tuntemattakin niitä emootioita arvaamalla voi pärjäillä. En tiedä varmasti oliko merkitystä, mutta minä spekuloin aikoinaan, että USA:n romahdellessa sikäläiset eivät tajua siirtää sijoituksiaan Latinalaista Amerikkaa pitemmälle. Ja hyvin kävi.

Gat kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Mielestäni on aika huolestuttavaa, kun psykologian tuntemuksesta on sijoittamisessa kovin merkittävää hyötyä, eikä sitä ohjaakaan talouselämän säännöt.

Tässä on nyt kyllä jotenkin kertakaikkisen perustavaa laatua oleva väärä dikotomia. Tai sitten olet nielaissut ideologisen talousmetafysiikan koukkuineen päivineen.

Sijoittajat koostuvat suuresta massasta, ja massojen psykologia on tyhmää ja tunteenomaista. Siispä keskiarvoisesti sijoitusten arvoon vaikuttavat tunteet vähän liikaakin. Talouselämää tuntemattakin niitä emootioita arvaamalla voi pärjäillä. En tiedä varmasti oliko merkitystä, mutta minä spekuloin aikoinaan, että USA:n romahdellessa sikäläiset eivät tajua siirtää sijoituksiaan Latinalaista Amerikkaa pitemmälle. Ja hyvin kävi.

Etkös sinä tiukalla psykologisella silmälläsi sijoittanut niin, että alkuvaiheessa sijoitustesi arvo suorastaan romahti? Missä vaiheessa se on muuttunut sijoituspsykologisen silmän sankaritarinaksi?

So Hard kirjoitti:

Gat kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Tässä on nyt kyllä jotenkin kertakaikkisen perustavaa laatua oleva väärä dikotomia. Tai sitten olet nielaissut ideologisen talousmetafysiikan koukkuineen päivineen.

Sijoittajat koostuvat suuresta massasta, ja massojen psykologia on tyhmää ja tunteenomaista. Siispä keskiarvoisesti sijoitusten arvoon vaikuttavat tunteet vähän liikaakin. Talouselämää tuntemattakin niitä emootioita arvaamalla voi pärjäillä. En tiedä varmasti oliko merkitystä, mutta minä spekuloin aikoinaan, että USA:n romahdellessa sikäläiset eivät tajua siirtää sijoituksiaan Latinalaista Amerikkaa pitemmälle. Ja hyvin kävi.

Etkös sinä tiukalla psykologisella silmälläsi sijoittanut niin, että alkuvaiheessa sijoitustesi arvo suorastaan romahti? Missä vaiheessa se on muuttunut sijoituspsykologisen silmän sankaritarinaksi?

Sijoittamiseenhan pätee yksi perussääntö: jos menee huonosti, se oli odottamattoman huonoa tuuria, jos menee hyvin, se oli omaa ansiota, ei missään tapauksessa sattumaa.

So Hard kirjoitti: Etkös sinä tiukalla psykologisella silmälläsi sijoittanut niin, että alkuvaiheessa sijoitustesi arvo suorastaan romahti? Missä vaiheessa se on muuttunut sijoituspsykologisen silmän sankaritarinaksi?

Joo minä mokasin. Hätäilin mihin sijoittaa. Pankit soitteli perään
Jos olisin malttanut odottaa puoli vuotta Suuren Romahduksen yli, olisin jo tuplannut rahani..

Seliselinä siitä päätellen, ja siitä, että sitkeimmin pitivät pintansa laman alussa ja että nyt ovat nousseet eniten, nuo omat valintani olivat viisaita. Mutta ajoitus siis tyhmä. Suurin mokani ikinä, pilluttelujen jälkeen. Mut on ne nyt melkein, siis melkein missä aloitin ja nousussa. Joka tapauksessa parempi kuin just niillä jo lahoavilla metsälohkoilla. Onneksi jäi tilillekin samanverran etten sitä rahaa vielä tarvitse. Ja reippaasti mehtää pystyssä.

Sekin virhe, että vaikka sanelin itse mitä ostan, nuori pukujuppi myi mulle jotain kympillä Balkania (!) päälle. Silloin kattelin käppyröitä ettei hääviltä näytä, mutta se huijari hölpätti ammattjargoniaan. Ne tuli "hieman" kiire vaihtaa ennen kuin kokonaan sulivat. Viimeisen kerran luotin kaupalliseen omaa etuaaan ajavaan neuvojaan. Sen omilla neuvoilla jotka sivuutin olisin kai ostanut Nokiaa Mun käynnin jälkeen nulikka sai ylennyksen.

^Kukaan ei voi ennustaa pörssikurssien kehitystä.

Mutta möitkö sä siis välillä, vai vain ostit ja pidit?

Dave kirjoitti:^Kukaan ei voi ennustaa pörssikurssien kehitystä.

Mutta möitkö sä siis välillä, vai vain ostit ja pidit?

En lunastanut, tein oikeita strategisia siirtoja. Virhe sekin, etten alkuun ajatellut ajallista hajautusta. Lähdin "ammu ja unohda"-mielellä, mutta pitihän sitä sitten korjailla.

Nyt hyvä, että pienensin silloin Intiaa, kumma kyllä se ei oikein skulaa. Se kaduttaa, etten ostanut fyysistä kultaa juuri silloin kun yleistieto oli ettei kannata. Nyt varmasti oikeasti ei.

Edit: Parhaiten tienaisi varmaan reippaasti hajautetulla päivätreidauksella. Mutta sitten pitäisi tietääkin jotain ja toimia valveilla joka päivä.

Te jäbät voisitte ottaa minusta mallia: karvan alle 20% omaisuudesta Autossa. Jos seuraisitte esimerkkiä niin poikuus ajaisi Lamborghini Murcielagolla ja Davekin varmaan jollain Aston Martinilla sun muulla Bentleyllä. Ei teidän elämänne kyrväkkäillä sijoituspäätöksillä ainakaan heikkenisi!

Gat kirjoitti:Edit: Parhaiten tienaisi varmaan reippaasti hajautetulla päivätreidauksella. Mutta sitten pitäisi tietääkin jotain ja toimia valveilla joka päivä.

Ei tienaisi. Se ei käytännössä onnistu. Aivan yhtä hyvin voit mennä kasinolle veikkaamaan, tuleeko punainen vai musta. Siinäkin voittaa, jos tietää etukäteen, kumpi tulee.

elco kirjoitti:Te jäbät voisitte ottaa minusta mallia: karvan alle 20% omaisuudesta Autossa. Jos seuraisitte esimerkkiä niin poikuus ajaisi Lamborghini Murcielagolla ja Davekin varmaan jollain Aston Martinilla sun muulla Bentleyllä. Ei teidän elämänne kyrväkkäillä sijoituspäätöksillä ainakaan heikkenisi!

Hollolan Land Rover-huollon pojilla on jo vuosia ollut pukilla Rolls Royce Silver Shadow. Joskus vielä kysyn, tuleeko valmista, onko myynnissä ja mitä pyytävät. Olisi siinä maalaisilla ihmettelemistä.

Dave kirjoitti:

Gat kirjoitti:Edit: Parhaiten tienaisi varmaan reippaasti hajautetulla päivätreidauksella. Mutta sitten pitäisi tietääkin jotain ja toimia valveilla joka päivä.

Ei tienaisi. Se ei käytännössä onnistu. Aivan yhtä hyvin voit mennä kasinolle veikkaamaan, tuleeko punainen vai musta. Siinäkin voittaa, jos tietää etukäteen, kumpi tulee.

Entäs tilanteessa jossa ei ole aavistettavissa yleistä pörssiromahdusta, reippaasti hajautettuna ostaisi päivittäin niitä jotka halpenee ihan tavallisessa sahalaita-pikkuheilunnassa ja myisi pois ihan heti kun nousee ostohinnan yli?(vero huomioiden toki) Siin kyllä pitäisi tunti tunnilta kytätä koneen ääressä.

Gat kirjoitti:Entäs tilanteessa jossa ei ole aavistettavissa yleistä pörssiromahdusta, reippaasti hajautettuna ostaisi päivittäin niitä jotka halpenee ihan tavallisessa pikkuheilunnassa ja myisi pois ihan heti kun nousee ostohinnan yli?(vero huomioiden toki) Siin kyllä pitäisi tunti tunnilta kytätä koneen ääressä.

Se vaan ei käytännössä onnistu. Maailma on täynnä tyyppejä, jotka tuota yrittää ja suurin osa tekee tappiota. Tottakai joku onnistuu sattumalta. Ihan kuin jos yrittäisit arvata, tuleeko kruuna vai klaava.

Sä et voi koskaan tietää, koska kurssit romahtaa. Voi olla, että teet ensin vuoden pientä voittoa hiljalleen ja sitten tulee yksi päivä, joka vie kaiken.

Jos se olisikin noin yksinkertaista, niin eihän rikkaaksi tuloa voisi estää. Ostaa vain halvalla ja myy kallilla. Mikäs sen helpompaa...
Kun se on random walk. Sä et koskaan tiedä, onko osake minuutin päästä kalliimpi vai halvempi nyt.