Naimisiin, omistusasunto, koira ja kaksi lasta. Sitten koittaa onni. Väärin. Jos tavoittelee suurinta mahdollista onnellisuutta, lapset kannattaa jättää tekemättä.
lapsia hankkineet ovat masentuneempia kuin lapsettomat riippumatta lapsien määrästä.
Harvardin yliopiston psykologian professori Daniel Gilbert summaa tutkimustuloksia kirjassaan Stumbling on Happiness. Hän toteaa kaikkien tutkimusten osoittavan suunnilleen samaa: pariskunnat ovat onnellisimpia ennen lapsia, ja seuraava onnen hetki koittaa lasten muuttaessa kotoa pois omilleen.
Vielä kun löytäisin naisen, joka uskoo tuon olevan totta. en halua odottaa 20v vuotta, että syntymättömät lapseni kasvavat aikuiseksi ja muuttavat pois kotoa ennen kuin se onni lopulta koittaa.
Olen mieluummin vihreä ja vähennän omalta osaltani väestön liika kasvua. Ja joku sitten vielä nimittää tätä itsekkyydeksi.
Jaa. Helppo uskoa. Ainakin mun vanhemmat ois ollu onnellisempia ilman mua, faija ainaski. Se ois kyl ollu onnellisempi ilman mutsiaki. Siis ilman perhettä. Mutsia taas en ole vieläkään tajunnu. Luultavasti seki ois ollu onnellisempi ilman lasta, tai ainaki jos se ois pyöräyttäny jonku toisen lapsen ku mut tähän maailmaan. Tiedä sitte, ei tästä yksittäistapauksesta voi yleislinjoja päätellä.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.