Kitinä

Makaroonilaatikon jälkeen hyppään syvään päätyyn. Viimeksi 30 vuotta sitten kävin laskettelerinteessä. Nyt sitten perillisten pyynnöstä Ylläksen kaltevalle. Tyttärille eka kerta. Jännittää kuin nuorta varasta. Eniten ehkä se, jos kaadun hississä tai teen jotain noloa, kuten kaadun, lasken lasten päälle tai en osaa painaa monoa siteeseen.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑03.03.2021 10:50 Makaroonilaatikon jälkeen hyppään syvään päätyyn. Viimeksi 30 vuotta sitten kävin laskettelerinteessä. Nyt sitten perillisten pyynnöstä Ylläksen kaltevalle. Tyttärille eka kerta. Jännittää kuin nuorta varasta. Eniten ehkä se, jos kaadun hississä tai teen jotain noloa, kuten kaadun, lasken lasten päälle tai en osaa painaa monoa siteeseen.

Seurataan tilannehuoneesta reissun etenemistä!

^ Systeemit oli muuttuneet ja hävetti vuokraamossa noobiuteni. Mut kolme tuntia tyttäriäni opettaen meni mukavasti. Lihasmuisti on jännä juttu. Eli tosi pitkänkin ajan päästä homma jatkui muutaman laskun jälkeen kuin ei olisi taukoa ollutkaan. En edes hississä möhlinyt. Tytöt tykkäsivät tosi paljon.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑03.03.2021 16:46 ^ Systeemit oli muuttuneet ja hävetti vuokraamossa noobiuteni. Mut kolme tuntia tyttäriäni opettaen meni mukavasti. Lihasmuisti on jännä juttu. Eli tosi pitkänkin ajan päästä homma jatkui muutaman laskun jälkeen kuin ei olisi taukoa ollutkaan. En edes hississä möhlinyt. Tytöt tykkäsivät tosi paljon.

Tukeakseni mieheni isähommia tilasin meille vaavisängyn. Hyvin rullaa, paljon kätevämpi kuin vaunut
https://vaavi.fi/tuote/vaavisanky/

Tilasin sängyn sunnuntaina ja merkkasin lähetyspäiväksi maanantain. Sänky tuotiin eilen kotiovelle ja nyt poika on ajellut sängyllä pitkin kämppää.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑12.03.2021 10:30

Sulla on vauvakuume!

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑12.03.2021 10:39

James Potkukelkka kirjoitti: ↑12.03.2021 10:30

Sulla on vauvakuume!

Voi olla!

James Potkukelkka kirjoitti: ↑12.03.2021 10:41 Voi olla!

It is not about you, it is about us. Eli onko myös vaimolla?

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑12.03.2021 10:47

James Potkukelkka kirjoitti: ↑12.03.2021 10:41 Voi olla!

It is not about you, it is about us. Eli onko myös vaimolla?

Mitä vaimo tähän liittyy???? Eikö James oo siinä iässä missä aloitetaan alusta nuoren tyttöystävän kanssa?

Vagabondo kirjoitti: ↑12.03.2021 10:50 Mitä vaimo tähän liittyy???? Eikö James oo siinä iässä missä aloitetaan alusta nuoren tyttöystävän kanssa?

En halua olla perheerikkoja. Edes yllyttää siihen.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑12.03.2021 10:51

Vagabondo kirjoitti: ↑12.03.2021 10:50 Mitä vaimo tähän liittyy???? Eikö James oo siinä iässä missä aloitetaan alusta nuoren tyttöystävän kanssa?

En halua olla perheerikkoja. Edes yllyttää siihen.

Eikö toi ollut enemmän uhkailua
Niin paljon kun pojastani pidän, niin en tosiaankaan haluaisi aloittaa enää alusta. Mä oon jo liian vanha nukkumaan huonosti.

Lapsenlapset ovat sosiaalisesti hyväksyttävä ja kaikinpuolin paras ratkaisu.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑12.03.2021 11:01 Lapsenlapset ovat sosiaalisesti hyväksyttävä ja kaikinpuolin paras ratkaisu.

OK. Ehdin jo innostua.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑12.03.2021 10:51

Vagabondo kirjoitti: ↑12.03.2021 10:50 Mitä vaimo tähän liittyy???? Eikö James oo siinä iässä missä aloitetaan alusta nuoren tyttöystävän kanssa?

En halua olla perheerikkoja. Edes yllyttää siihen.

No älä pelkää, et sä voi synnyttää vaikka kuinka söisit soijaa.

Mies vähätteli pappailuaan eli tässä tapauksessa vauvahoitokykenevyyttään. Ihmettelin, että mitä se vauvan hoito nyt sitten on, varsinkin sellainen, mitä hän ei voi tehdä, kun mun mielestä se on syöttämistä, pesemistä, nukuttamista, vaipan vaihtoa ja seurustelua. Kaikkia näitä mies voi tehdä aivan hyvin ja tekeekin. Ehkä näin ymmärryksen pilkahduksen hänen silmissään. Vauvan siirtymät hoituu vaavisängyllä tai äiti-uberilla.

Isääni ei enää ole.

En tavoittanut häntä puhelimella muutamaan päivään toissa viikolla. En huolestunut erityisesti vielä tässä vaiheessa. Mies teki "katoamistempun" puolisen vuotta sitten, ilmoittautui kuitenkin lopulta. Siinä vaiheessa kun puhelimen akku kuivahti huolestuin toden teolla. Onnistuin löytämään yksinasuvan miehen naapurin. Kävi koputtelemassa. Valot päällä, auto pihassa, kukaan ei avaa. Nyt tuli jo oikeasti pahoja aavistuksia.
Hälykeskus lupasi laittaa partion vielä samana iltana. Valvoin oikeastaan koko yön puhelimen ääressä.

Seuraavana aamuna töissä ollessani vaimo soitti. Partio oli käynyt oven takana tuomassa suru-uutisen. Menin itkemään tyhjään kokoustilaan.

Mies oli ollut useita päiviä kuolleena. Verta valtava lammikko lattialla. Ilmeisesti kaatunut ja satuttanut vähän itseään. Kulkenut ympäri kämppää, vaihtanut vaatteitaan, verta oli joka puolella. Sitten lopulta olohuoneen suulle maallinen taivallus oli päättynyt ja sieltä valtavasta kuivuneesta verilammikosta poliisi hänet löysi. Kalmasiivoojan hälytin saman tien, ehtivät ajoissa. Osa muovimatosta ja joitakin huonekaluja oli poistettu, muuten ei olisi arvannut mitä tapahtunut. Betonilattiaan saakka veri ja ruumisnesteet eivät vielä ehtineet.

Viikonloppuna oltiin tyhjentämässä irtaimistoa. Aika karua hommaa. Miljoona asiaa ja byrokratiaa hoidettavana. Sisaruksen kanssa tähän asti yhteisymmärrys perinnönjaosta. Testamentin olemassaolosta ei ole tietoa vielä, kuolintodistusta odotellaan että päästään pankkiin.

Suru tulee aaltoina. Käyn töissä normaalisti, itken silloin kun itkettää.

Kaikista kamalinta on, miten yksin mies kuollessaan oli. Välimme olivat aina vaikeat, aikoinaan erittäin riitaisat, mutta molempien aikuistuttua muuttuivat - jos ei lämpimiksi niin asialliseksi. Vaikka lapsuudessani ei ollut aina läsnä, auttoi aina aikuisena missä vaan pystyi. Minäkin yritin hänen peräänsä katsoa ja auttaa siinä missä vain voin.

Arvoitus käärittynä mysteeriin oli tuo mies. Sitä sukupolvea joka ei puhunut tunteistaan vaan keskittyi toteuttamaan asioita.

Toivon niin että olisin saanut hänet hyvästellä. Tuntuu niin saatanan epäreilulta että koronan takia eristäytynyt vielä suht hyväkuntoinen mies viedään meiltä tuolla tavalla. Tunnen syyllisyyttä miksen soittanut useammin. Mutta kun ne puhelut olivat niin hiton vaikeita ja väkinäisiä. Kai hänellekin vaikeita.

Tavaroita peratessamme sisarus oli löytänyt nipun ruutupapereita, joissa oli kaikkia tarvittavia verkkopankkitunnuksia ym. Vanhan miehen vapisevala käsialalla kirjoittamia. Paperit aivan kuivuneen veren tahraamia. Ikäänkuin vainaja olisi tajunnut että lähtö tulee mutta viimeisillä voimillaan hoiperrellut asiakirjakaapille ottamaan tärkeät paperit esiin.

Tuntuu niin saatanan pahalta. Ainoa valopilkku tässä kaikessa on, että en voi eikä tarvitse hukuttaa murheitaan viinaan. Minulla on pienen pieni epäilys että ruumiinavaus paljastaa vainajan veressä olleen reippaasti alkoholia. Vaatekaapista löytyi 20 tyhjää konkkupulloa, jääkaapissa olevasta kolmen vartin brandypullosta oli vain sormenleveys jäljellä. Jos kuolinsyytä on ollut viina avustamassa, olikin vasta kolmas mies lähipiiristä jonka grogi kaatoi. Enkä epäile hetkeäkään etten lopulta olisi itsekin mennyt samaa tietä jos sama ralli olisi jatkunut.

Kotimatkalla ajelin murhemielin yksin pimeää maantietä ja räpläsin tapani mukaan radiota kanavalta toiselle. En pysty selittämään miksi palasin iskelmäkanavalle koska en ikinä kuuntele sitä. Kuulin biisin lopun. Juonnon perusteella vainaan lempiartisti lopetteli kaihoisaa tangoa ja juontaja luki perään jonkun kuulijan lähettämät terveiset joissa todettiin suunnilleen näin: "vaikka elämä meitä välillä kaltoin kohtelee, onneksi Radio Iskelmä soittaa aina hyvää musiikkia. Terveisin tyttö Karjalasta". Sieltä oli faijakin kotoisin.

Aika hemmetinmoinen sattuma minusta.

Tiedän että suru on prosessi ja ikävä hellittää joku päivä. On vaan niin saatanan monta asiaa joita olisin halunnut kysyä ja joita hänelle lausua.

Otan osaa

^^Otan osaa

Itse pelkään, että poika taas alkanut pelaamaan. Jos on, niin se oli sitten siinä. Enää ei tule euroakaan rahaa ja en usko mitään. Mutta nostetaan tänään kissa pöydälle.

Edelleen aion sanoa, että rakastamme häntä aina ja siihen tämä
ei vaikuta. Mutta rahaa ei tule ja en usko mitään, jos on pelannut.

Mutta selvitetään asia tänään.

Osanotot KKK:lle ja myötätuntoa myös Davelle hankaluuksissa.

Osanotto KKK


Ja Davelle tsempit. Nuo on tilanteita jossa ei ole helppoja ratkaisuja. Suunnitelma kuulostaa minusta hyvältä. Tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta ihminen sen takana tarvitsee teitä paljon juuri nyt.

Lämmin osanotto KKK

Sattuuko kellään olemaan tietoa:
- isävainajalta jäi velaton asunto, joka vaatii pintaremontin ennen myymistä. Suunnittelin ensin tekeväni itse mutta ei taida aika ja voimavarat riittää
- ainoa tapa remontin rahoittamiseen on ilmeisesti se että perilliset kaivavat kuvettaan, vai voiko pesän varoja käyttää tähän?

KKK kirjoitti: ↑25.04.2021 20:49 Sattuuko kellään olemaan tietoa:
- isävainajalta jäi velaton asunto, joka vaatii pintaremontin ennen myymistä. Suunnittelin ensin tekeväni itse mutta ei taida aika ja voimavarat riittää
- ainoa tapa remontin rahoittamiseen on ilmeisesti se että perilliset kaivavat kuvettaan, vai voiko pesän varoja käyttää tähän?

Jos pankki myöntää kuolinpesälle lainan, kyllä osakkaat voivat ottaa yksissä tuumin pesän nimiin remppalainan. Samoin jos pesässä on rahnaa tai osakkeita, perilliset voivat yksissä tuumin käyttää niitä.