Re: Kotiväkivalta
Lähetetty: 31.01.2011 13:16
Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
Tsemppiä sulle! Hienoa että olet ottanut ensimmäiset askeleet. Älä myöskään pelkää hakea apua.sissus kirjoitti:Raju ketju ja rankka aihe. On helpottavaa lukea, kuinka kaikesta voi päästä noinkin yli.
Omat askeleeni pois väkivaltaisesta suhteesta ovat vielä niin tuoreita, etten tunne muuta kuin sekaista väsymystä. Kostonhimo? Sitä ei vain ole, ei ole koskaan ollut. Pelko ja häpeä? Löytyy.
Olen väkivaltaisten parisuhdevuosien aikana erakoitunut entisestään, ystäviltä suhteen ongelmien peitteleminen kävi helposti. Elämässäni oli vain yksi, joka tilanteen tajusi ja hän kyllä yritti puhua lähtemään. Kuunteli ja yritti takoa järkeä päähän, mutta vasta omalla esimerkillään lopulta sai minut ymmärtämään. Hän ei tyytynyt vain suhteesta lähtemiseen, vaan ikävä kyllä lakkasi elämästä kokonaan. Meni kuukausia ennen kuin tuli aamu, jolloin havahduin ajatukseen "minullekin käy niin".
sissus kirjoitti:Hän ei tyytynyt vain suhteesta lähtemiseen, vaan ikävä kyllä lakkasi elämästä kokonaan.
Minä luulen tajuavani mutta en tietystikään kovin syvällisesti kun en ole itse kokenut. Ymmärrän hyvin sen että vanhoja ei halua vatvoa ja eteenpäin pitää mennä. Harmittaa silti että moiset paskat ei saa rangaistusta.Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
No ei näitä tajua aina kokenutkaan. Silloin tuoreeltaan olisin mieluummin hypännyt parvekkeelta alas kuin käsitellyt niitä asioita julkisesti tai vähemmän julkisesti. Ei ollut henkistä kapasiteettia.Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
Mä taas jostain syystä tajuan erittäinkin hyvin, vaikken ole ko. touhusta kärsinyt. Ei sitä oikeasti vain halua takaisin käsittelemään paskoja ja traumaattisia asioita, vaan on huojentunut siitä että ne ovat ohi, jotenkin luulis että tällaisen käyttäytymismallin ymmärtäisi olevan aika itsestäänselvä tuollaisessa tilanteessa?Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
En mä oikeastaan näe mitään syytä alkaa tässä enempää ruotia mahdollisia parisuhteita tai henkilökohtaisia määritteitä eri asioille.annepa kirjoitti:Ok. No sit tietysti tuo parisuhdematskuongelma on ilmeinen. Meinastiko kehittyä asian kanssa mihinkään suuntaan? Ai ni ja määrittele paska pls.AngryBird kirjoitti:Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Toistaiseksi apua on haettu vain piiloutumiseen, mutta en pidä mahdottomana, että jonkinlaista muutakin vielä tulisi tarvitsemaan... Ehkä joskus. Nyt olen tyytyväinen kun saan nukkua rauhassa. Netissä vaikeuksista avautuminen on kai jo pieni askel sekin, tuskin kellekään tekee hyvää kerätä kaikkea sisälleen.RP kirjoitti:Tsemppiä sulle! Hienoa että olet ottanut ensimmäiset askeleet. Älä myöskään pelkää hakea apua.
Luenko mä nyt tätä kuin piru raamattua, mutta aikas rankalta tuntuu sun ehdot nykyään.AngryBird kirjoitti:En mä oikeastaan näe mitään syytä alkaa tässä enempää ruotia mahdollisia parisuhteita tai henkilökohtaisia määritteitä eri asioille.annepa kirjoitti:Ok. No sit tietysti tuo parisuhdematskuongelma on ilmeinen. Meinastiko kehittyä asian kanssa mihinkään suuntaan? Ai ni ja määrittele paska pls.AngryBird kirjoitti:
Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.
Mutta menköön. Paskaa = valehtelu - pienikin, sovituista asioista luistaminen - ovat ne sitten mitä tahansa, mikä tahansa väkivaltainen käytös, aiheeton mökötys ja rähjääminen, tekosyiden keksiminen, rikollinen toiminta... jne
AB kirjoitti:Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Huom. kohta jne.annepa kirjoitti:^ok. Sulla on väljemmät määrittelyt paskalle mitä mulla. En minäkään nuita sietäis mutta en siedä pienempääkään paskaa. Käsittelytavat on sit erit pienelle ja isolle paskalle.
Njoo. Voisihan siinä käydä tosiaan niin, että tulisi vielä lisänöyryytys siitä, että joutuisi kuuntelemaan syytetyn valehtelua ja hänen asianajajansa ahdistelua ja lopulta eksä ei saisi mitään tuomiota (jos kunnon todisteita ei ole) ja itselle jää vastapuolen oikeudenkäyntikulutkin.Kottarainen kirjoitti:Mä ajattelen tän niin, etten tosiaan tekisi ilmoitusta jos ei olisi mitään realistista mahdollisuutta saada myös tuomiota oikeudessa. Miksi käydä läpi sellainen paska uudelleen päästäkseen vain kuulemaan oikeudessa mikä mielenvikainen hullu on kun valehtelee tuollaista ja on vain katkera eksälleen kun suhde loppui tms. Ja vastata kysymyksiin, että mikset ilmoittanut aiemmin jos tämä kerran on totta, ja että mikset muka lähtenyt tuosta väkivaltaiseksi väittämästäsi suhteesta jne. Ja katsoa sitten kun toinen pääsee kuin koira veräjästä.Dave kirjoitti:Tarkoitin, että miksei myöhemmin rikosilmoitusta, koska tuohan varmaankin menee törkeän pahoinpitelyn piiriin, joka ei aivan heti vanhene. Kakkua ei tietenkään tule kun ei ole todisteita, mutta silti.
Sitten ehkä tekisin ilmoituksen jos uskoisin tuomion mahdollisuuteen. En osaa sanoa kun en ole tuossa tilanteessa itse ollut. Jossain aika samansukuisessa kylläkin, muttei siitä sen enempää.
Kannattaisi jos pääsisi.Dave kirjoitti: Kannattaa mennä heti lääkäriin pahoinpitelyvammojen kirjaamista varten, vaikka sitten poliisin luo ei heti menisikään.
Joo-o.AngryBird kirjoitti:Kannattaisi jos pääsisi.Dave kirjoitti: Kannattaa mennä heti lääkäriin pahoinpitelyvammojen kirjaamista varten, vaikka sitten poliisin luo ei heti menisikään.
Ihan oikeasti, se pahoinpitelijä voi olla niin "mukava", että se ei päästä lääkäriin. Ja jos se takavarikoi (nykypäivänä) puhelimen ja avaimet niin eipä siinä paljon karatakaan.
Kyllä kysymyksen oikea muoto kuuluu että onko kukaan oikeasti edes suhteellisen täysijärkinen? Eiköhän kaikista löydy jotain, joka tietyllä mittarilla tiputtaa osoittimen sinne " Ei suhteellisen täysijärkinen" osastolle.Riemumieli kirjoitti: Taas täytyy heittää ilmoille kysymys, onko netissä yhtään edes suhteellisen täysjärkistä ihmistä?
Kiitos. Terapia ja mömmöt eivät tehonneet paskakriittisyyteenRiemumieli kirjoitti:tarvitaan terapiaa ja mömmöjä
...
Taas täytyy heittää ilmoille kysymys, onko netissä yhtään edes suhteellisen täysjärkistä ihmistä?
Pösilö saa olla mutta ei tyhymä. Isä opettiHaemaeraemies kirjoitti: Kyllä kysymyksen oikea muoto kuuluu että onko kukaan oikeasti edes suhteellisen täysijärkinen? Eiköhän kaikista löydy jotain, joka tietyllä mittarilla tiputtaa osoittimen sinne " Ei suhteellisen täysijärkinen" osastolle.
Tarkoitin lähinnä muita kuin syystä tai toisesta/syyttä muuten vain henkisesti traumatisoituneita, kummajaisia ja friikkejä.AngryBird kirjoitti:Kysymys b: Kyllä on, jopa tällä palstalla on useita.
Tekeekö pahoinpidellyksi joutuminen mielestäsi ihmisestä jotenkin vajaan/ei-täysijärkisen?
Mun isukki taas että tyhmä saa, mutta ei tykkimies :Dannepa kirjoitti: Pösilö saa olla mutta ei tyhymä. Isä opetti :]
Nooh, jotkut meistä on vaan tarkoitettu hieman viallisiksi yksilöiksi. En ota siitä stressiä, miksi sinäkään.Riemumieli kirjoitti:Tarkoitin lähinnä muita kuin syystä tai toisesta/syyttä muuten vain henkisesti traumatisoituneita, kummajaisia ja friikkejä.
Voin vakuuttaa, että otan. Joo-o tarkoitti vain kuittausta siitä, että olen lukenut ja ymmärtänyt.AngryBird kirjoitti:^Ihan kuin et oikein ottaisi todesta näitä.
Ei se mitään. Niitä tapahtuu silti.
Hatuttaa vain aina olla hullujen ympäröimänä.RP kirjoitti:Nooh, jotkut meistä on vaan tarkoitettu hieman viallisiksi yksilöiksi. En ota siitä stressiä, miksi sinäkään.
Ei aina niin vakavasti tarvi ottaa, pieni pääpipi päivässä pitää naisen tiellä.
Hullu hullun tunnistaa. Kummasti helpottaa kun myöntää tosiasiat.Riemumieli kirjoitti:Hatuttaa vain aina olla hullujen ympäröimänä.RP kirjoitti:Nooh, jotkut meistä on vaan tarkoitettu hieman viallisiksi yksilöiksi. En ota siitä stressiä, miksi sinäkään.
Ei aina niin vakavasti tarvi ottaa, pieni pääpipi päivässä pitää naisen tiellä.