HellBell kirjoitti:"Pikkukoirat sitä ja tätä.." "Vihreähiuksiset sitä ja tätä.." "Potrat on lepposia ja lutusii ja muut ihan kurttusia.."
Joo joo.
Eläimetkin ovat (yllätys ?) yksilöitä ja niillä on oma persoonansa. Voi olla että joillain pienikokoisilla koirilla on sitten koon puolesta johtuvaa pelkoräksytystä yms enemmän kuin muun kokoisilla koirilla, mutta joka tapauksessa..
Itse asiassa koirilla itsellään tuntuu olevan aika tavallista tuollainen ennakkoluuloisuus. Molli kun pelkäsi kaikkia muita pikkukoiria, paitsi sitä tipsua, erään vanhan ystävän koira taas inhosi tummaihoisia, toisen taas alkoholisteja. Se samainen tummaihoinen ei myöskään päästänyt vieraita (putkimiestä) sisälle jos perheen aikuisia ei ollut kotona. Yhden kaverin koira taas inhoaa lapsia. Erityisen yleistä on se, että muut koirat inhoavat mustia koiria, minkä on arveltu johtuvan siitä, että mustan koiran ruumiinkieltä on vaikeampaa tulkita. Itse asiassa meidän Noonimme on tavannut Mollin vain kerran, ja sen ensireaktio oli TAPAN-TAPAN-TAPAN. Ja Molli seisoi paikallaan tyhmänä eikä edes tajunnut että sen kimppuun oli käyty, vaikka Noonikin on iso.
Minulla itselläni ei siis ole mitään pieniä koiria vastaan, pidän niistä ja haikailenkin välillä pikkukoiran perään, Mollin elämä vain on ollut niin vaikeaa, koska se haluaa olla kaikkien ystävä, jopa kissojen. Lähinnä omat kissamme ovatkin olleet se syy, miksi koiramme ovat isoja. Kaikki koirat kun kuitenkin jossain määrin leikkivät kissojen kanssa, eikä koskaan voi olla varma siitä, ettei leikki muutu todeksi. Kissat ovat kuitenkin niin paljon ketterämpiä kuin isot köntyskoirat, joten siksi niiden seura on turvallisempaa. Toisaalta meidän Kultu-kissamme muutti kotiin, missä on chihuahua, ja ne ovat kuulemma ylimmät ystävät, ystävystyivät heti ensimmäisenä iltana, joten sellaisen hankkimista ehkä jopa uskaltaisi harkita.
HellBell kirjoitti:Ja jos joku kaappikokoinen Murre siitä ärrinmörrin-tervehdyksestä sitten saa klaustrofobiaa ja araknofobiaa ja niin edelleen, niin.. Enpä usko. Koiratkin on joskus tuhmia ja koiratkin völjyy eri juttujen läpi. Joskus kaikki "Heit" eivät vain ole niin vaaleanpunaisia.)
Mollin heit ovat vaaleanpunaisia, mikä tekeekin siitä niin surkuhupaisan. Varmasti sen yksinkertaisuus on suurin syy sille, että se on kehittänyt noita ennakkoluuloja.
HellBell kirjoitti:Ei ole mitään itua "ylikouluttaa" koiraa "epäkoiramaiseksi" aivopestyksi robotiksi, joka ei osaa enää käyttäytyä luontevasti missään tilanteessa, kun odottaa silmät pyöreinä käskyä ihmiseltä että joskos saisi kirsua nuolaista ennen tahi jälkeen päiväunien.
Samaa mieltä, ainuttakaan koiristamme ei edes ole varsinaisesti koulutettu, lähinnä kasvatettu tulemaan toimeen sekä keskenään että vieraiden kanssa. Joten Molli ryhtyi robotiksi ihan oma-aloitteisesti, eikä liene yllättävää, että minulle ei enää ikinä mitään nöffejä tule. Pidän enemmän kissamaisista, itsenäisyyteen kykenevistä koirista, joita ei edes pysty kouluttamaan robotiksi vaikka parhaansa yrittäisi. Siksipä Duuri ja Nooni ovatkin alunperin itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettuja vuoristokoiria.