urpiainen kirjoitti:Ei alkanut. Se alkoi kuvauksella väiitteesi luonteesta, jonka perustelin seuraavissa virkkeissä.
Parhaiten keskustelu olisi edistynyt jättämällä tuon kuvauksen kokonaan pois ja sanomalla vain tämän:
Sä siis tosiaan väität, että näitä asioita (sääntöutilitarismin kommervenkkeja, egoismin ja altruismin yhdistämisen sudenkuoppia) vuosikymmeniä tai peräti -satoja ammatikseen pohtineet tyypit ovat päätyneet kielenkäyttötapaan, joka on selvästi huonompi kuin se, minkä vedät hatustasi?
...johon olisin voinut heti laittaa korjaukseni, että puhuin arkikielestä enkä filosofiatieteestä.
Sulla on tapana hutkia ennen tutkimista. Se on mun kannalta hankalaa.
Mitä hemmettiä sä sitten kohdistat tuon marinasi minuun? Mähän olen joku tuhat kertaa koettanut selittää, miksi sun puheesi näistä asioista on ammattinäkökulmasta tavattoman naiivia, ja miten voisit sitä parantaa. Enkä vain tapaasi ole ilmoittanut, että minun tapani on verrattomasti parempi, vaan perustellut, argumentoinut ja selittänyt.
Väittämääni koskeva vääristely merkitty punakynällä.
Mainitsin asiasta siksi, että sä käsittääkseni väität yleisimmän tulkinnan ja kuvauksen (tai sitten oman tulkintasi ja kuvauksesi?) olevan paras. Kutsut esimerkiksi joitakin tekemiäni, loogisen vastaavuuden saavuttamisen kannalta varsin ratkaisevia korjauksia ja tarkennuksia saivarteluksi, mitä ne arkikielen näkökulmasta ovatkin. Mä olen kuitenkin tästä eri mieltä siinä tapauksessa, että tosiaan haluat logiikan avulla kritisoida sanomisiani. Yleisin, arkikielinen, tulkinta/kuvaus on nimittäin usein liian epätarkka sellaisen logiikkamankelin läpi syötettäväksi, jolla olet kertonut mun ajatuksia käsitteleväsi. Esimerkkinä tuo mitä juuri äsken sanoin Davelle, ja mitä olen painottanut läpi koko ketjun sinullekin. Helposti ymmärrettävällä, epätarkalla arkikielellä on ilman muuta myös etunsa (eli en tietenkään väittänyt oman tapani olevan verrattomasti parempi), mutta tuohon analyyttis-loogiseen erittelyyn se ei sellaisenaan sovellu.
Viestini sävy oli aika jyrkkä, mutta toisaalta se liittyi sinun viestiisi, jossa esitit pahantahtoisia ja perusteettomia väittämiä minusta ja toiminnastani. Teit siis samaa, josta olet perusteetta syyttänyt minua. Tuplastandardit.
Jos me laitettaisiin vierekkäin kaikki sun asiattomuutesi (= solvaukset, huolimattomat yleistykset, maalailevat pahantahtoisilta vaikuttavat kuvailut, ylenmääräinen absolutismien viljely, sanojen laittaminen suuhuni väkipakolla, ja muu häiriköinti - yleisesti ottaen kaikki sellainen, joka ei sisällä keskustelun etenemisen kannalta olennaista informaatiota), ja mun vastaavat, sun litania olisi sanojen määrällä mitattuna perstuntumalta moninkertainen omaani nähden. Ero ei johdu siitä, että mä en keksisi sulle vastaavaa sanottavaa. Lisäksi mulle voi aina yksinkertaisesti huomauttaa, jos jokin sinua tai pyrkimyksiäsi koskeva väittämäni on väärä tai kuulostaa pahantahtoiselta, minkä jälkeen korjaan väittämääni oma-aloitteisesti. Kuten sanottu, itselläsi on kolmen vuoden ajalta aimo kasa vastaavia korjauksia vielä tekemättä.
Ymmärrän, että viestisi pääasiallisena tarkoituksena olis varmastikin tapasi mukaan vältellä itse asiasta puhumista...
Tämmöisen sanominen ei auta mitään eikä ketään.
...ja kääntää huomio siitä, miten juttusi on taas kerran osoitettu epäpäteviksi.
Tässä vielä kaksi paikkansapitämätöntä ja tarpeetonta väittämää lisää; olisit voinut jättää nuo kaikki pois.
Ei tietenkään. Parhaan tietosi, taitosi ja mahdollisuuksiesi mukaan kitinään kirjoittaminen oli juuri siinä tilanteessa optimaalisin tapa vähentää maailman kärsimystä, joka sinulle oli mahdollista toteuttaa.
Niin. Parhaan tietoni mukaan, ei siis faktisesti, vaan parhaan tietoni mukaan. Ja siinä tilanteessa, huomioiden sen että sen tilanteen toimintani ja valintani vaikuttaa seuraaviin tilanteisiin. En voi rajata tarkastelua pelkästään yhden tilanteen sisälle, koska tämä johtaisi varmasti laajempaa tarkastelua huonompaan lopputulokseen.
Vielä toisella tavalla sanottuna: minulle ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa maailmanlaajuista optimointia jokaisen tilanteen sisällä erikseen. Sellainen ei ole kenellekään ihmiselle ollenkaan mahdollista, koska tällöin jokaisessa tilanteessa täytyisi tehdä jotakin sellaista, joka rajusti vähentäisi mahdollisuuksia toimia seuraavassa tilanteessa (esim. lähettää kaikki rahansa, vaatteensa ja silmälasinsa Afrikkaan). Se, mikä on mahdollista, on yrittää optimoida toimintaa pitkällä aikavälillä toisiaan seuraavien ja toisiinsa vaikuttavien tilanteiden kokonaisuuden huomioon ottaen. Ja siinäkään ei voi täydellisesti onnistua, vaikka yrittäisikin.
Siis parhaan tietosi jne mukaan "rivikin vähemmän...", koska jos olisit tehnyt mitä tahansa muuta, parhaan tietosi jne mukaan maailman kärsimys olisi ollut suurempi, koska juuri kitinäkirjoittelu parhaan tietosi jne mukaan optimoi kärsimyksen vähentämisen. MOT.
Jos tarkastellaan toteutuneita tapahtumia (toisin kuin yllä, jossa tarkasteltiin sitä periaatetta jota pyrin noudattamaan), niin aivan varmasti käytännön optimoinnissani on yhden ja useammankin kitinärivin heittoja suuntaan jos toiseenkin. Toteutuneet tapahtumat ovat siis eri asia kuin sääntö, jota pyrin noudattamaan, koska tällaisessa pyrkimyksessä ei käytännössä voi täydellisesti onnistua.
Esim. tämä viimeaikainen keskustelu on vienyt enemmän aikaa kuin olisin halunnut, koska jouduin tilanteeseen jossa en voinut mielipahan johdosta työskennellä tehokkaasti. Tehokkain tiedossani oleva tapa päästä yli mielipahasta on käsitellä sitä mielipahaa aiheuttaneeseen hässäkkään osaa ottaneiden tahojen kanssa, mutta tällöin joutuu säätelemään ajankäyttöä mielialansa mukaan eikä työsuorituksen optimoinnin tai muun normaaliperiatteensa mukaan. Se, kannattaako tällaiseen satsata, riippuu aika olennaisesti siitä, sujuuko selvitystyö hyvin vai huonosti. Mietin edelleen, olisiko vain kannattanut jättää koko homma sikseen, tai jopa ylipäänsä olla aloittamatta koko keskustelua, ja olisinko voinut jollakin keinolla onnistua myös käytännössä arvioimaan tilannetta paremmin jo lähtökuopista käsin. Toisin sanoen epäilen (joskaan en ole varma), että olen tehnyt huonoja valintoja, ja nyt yritän eritellä tilannetta jotta pystyisin jatkossa hoitamaan vastaavat keissit aiempaa paremmin. Tällaisiin prosesseihin viittaan, kun sanon "pyrin optimoimaan toimintaani".