Ilmoitan olevani elossa, paikalla ja kesätunnelmassa. Olis vaan lomaa, koko kesä! Nooh, elokuussa sitten. Vieläkin jokin kumma stressi nakertaa mielenpohjaa, sais hellittää jo. Tympeä olla koko ajan vähän ahdistunut ja pahantuulinen.
Juhannus ok, hyvää ruokaa ja päihdyttävää juomaa, inhottavia lapsia yökyökyök. Irmeliannelia ikävä
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Luoja kun väsyttää... En kuitenkaan viitsi jäädä makoilemaan sänkyyn vaikka mihinkään ei olekaan kiire vaan painelen pikku lenkille. Rankaistaan nyt itseä hieman Juhannuksesta ja kesäkuun tissutteluista. Kuinkakohan paljon sitten pitää rankaista, kun Diners lasku saapuu?
Turussa sataa kaatamalla, oli ihanaa herätä sateen ropinaan! Mulla on vapaapäivä tänään ja shoppailureissu tiedossa myöhemmin. Olen vaan edelleenkin vähän kipeänä, yskä repii keuhkot riekaleiksi. Ja hitto kun piti mennä tässä ketjussa mainitsemaan "suklaa" - TAHTOO!
Kylli. Pitää kompata, notta todella koskettava tarina. Järkyttävän paksu trilogia uppos kyllä henkilökohtaisella sivua/minuutti -ennätyksellä.
Hieman vaan nolotti kun vasta aivan kriittisillä hetkillä tajusin Koskelan vanhimman pojan olevan Tuntemattoman Ville Vaitelias. Tearjerker.
killkill kirjoitti:Juu, ei tuo mullakaan ensimmäisellä lukukerralla kytkenyt.. eikös "Tuntemattomassa" vilahtanut muitakin samoja hahmoja? Pappilan Ilmari?
Mahtaavatkohan muuten luetuttaa tuota koulussa? Olis meinaan sellainen teos, että tuon tunteminen kuuluis mielestäni yleissivistykseen..
Muista hahmoista paha sanoa, Täällä Pohjantähden alla omaa niin pirun laajan henkilögallerian etten minä pysy yhtään perässä Koskelan perhettä kauemmas mentäessä.
Kouluun minäkin tuon laittaisin luettavaksi. Varmasti loistava ajankuvaus ajasta, jolloin Suomessa nimenomaan tapahtui paljon.
90-luvulla ei yläasteella luettu yhtään mitään, mutta jonneen lukioon mää tuota tyrkyttäisinkin.
Okei, alkaa se väsymys vähän jo painaa kahden pätkäksi jääneen yön jälkeen. Viime yönä sentään uni tuli tunteja pyöriskelemättä. Eihän mulla virkeyden kustannuksella lakanoissa pyöriskelyä vastaan tällä hetkellä olisi mitään, mutta yksin se on kuitenkin jotenkin turhauttavaa. *haukotus* Kolme aamua.
Olen kyllä lukenut nuo joskus nuorempana samaan syssyyn Tuntemattoman kanssa.
Joskus voisi ottaa uusiksi kun ne jossain tuolla laatikoissa pölyttymässä ovat.
Oli todellinen lukunautinto ja ahmin ne nopsaan loppuun.
Lenkillä käyty. Hikinen ja hyvä olo vaikka juoksin todella pienen lenkin. Niin rapakuntoon olen päässyt, mutta pikku hiljaa se tästä lähtee.
Muistan kuuleeni, että tyhjällä vatsalla tehty lenkki polttaa rasvaa parhaiten ja rasvan palaminen jatkuu vielä jonkin aikaa (puolisen tuntia) sen jälkeen. Pitäkööhän paikkaansa vai onko vaan bodareiden urbaanilegenda?
Ebola kirjoitti:Oli todellinen lukunautinto ja ahmin ne nopsaan loppuun.
[Tarkan] ajankuvan lisäksi itse diggailen "Pohjantähdessä" eniten henkilöiden kieltä ja puheenparsia. Murreilmaisut ovat rikkaita ja luonnollisen tuntuisia. Linnalla on ollut selvästi tarkka korva, onhan noita herkullisia vääntäjiä-lohkaisijoita "Tuntemattomassakin" vaikka millä mitalla, Hietanen ja Lahtinen noin niinkuin alkajaisiksi.
Tämän harvinaisen taidon panna roolihahmot puhumaan rikasta ja elävää murrekieltä taitaa myös Heikki Turunen. Esimerkiksi "Joensuun Elli" on niin muhevaa tekstiä, että sillä lannoittaisi parisataa hehtaaria helposti
Mulla on näköjään menossa joku ihmeen "kaipaan takaisin maalle, jossa en ole koskaan asunutkaan". Mitenkäs tämä on selitettävissä?
Toosa meinas äsken revetä. AU!! Onneksi en ole mies, toi olisi voinut sattua ja paljon. Liukkaat ovat lattia ja vielä liukkaampia ovat näemmä nämä suojamatot.
Haaaaaaaaaaiiiiiiist itte
Tällä hetkellä tuo tuntuu Erittäin Epätodennäköiseltä... jos kohta pian tauluun kilahtavat 37 veetä pistävät kyllä miettimään a) mitä on saavuttanut b) mitä haluaa saavuttaa. Varmaan siksikin, kun viikonloppuna vierailin faijan mökillä. Ukko ei ole sairaseläkkeelläkään jäänyt peukoloitaan pyörittelemään, vaan rakentanut komian mökin ulkorakennuksineen, perannut rannan jne jne jne. Sillä on koko ajan joku rakennusprojekti menossa. Itsellä kun ei vasara kädessä pysy, niin tuntee itsensä kohtuullisen tumpeloksi. Olisi kiva luoda jotain PYSYVÄÄ näiden it-juttujen sijaan..
Hopsan. Olikin vähän duunia tänään. Jos menisin ostarille palloilemaan? Tekisi mieli syödä jotain hyvää eikä sitä ainaista Unicafe-mönjää. Tai on se ihan kelvollista hintaan nähden, jos kuvittelee että on auto joka tankataan opiskelijasafkalla.
Aamupala syäty, kaverin varpajauisista eilen illalla palailtu kotia. Pelottavan monella on jo pentu, ehkä tässä kasvaa kohta aikuiseksi itekin. Mietin just avaisko wowin vai siivoisko, kun on hiukka tylsää.
TPK MK IV.
Appivanhuksien luona huonosti nukutun yön jälkeen matkasin julkisilla kampukselle palauttamaan harkaktyön tulosteet. Saas nyt nähä mitä tulee tuomioksi tuosta.
Työmotivaatio ja vireystila jälleen kerran negatiivisen puolella.