Parita itseäsi ja muita kitisijöitä

[Keikaus]

No tykkäisitkö miehestä, joka käyttää sukkahousuja, ripsiväriä, hameita ja ajelee kaikki karvansa? Ne nyt vaan on sellaisia sukupuolisidonnaisia asioita. Nainen, joka haluaa olla kaunis ajelee säärikarvansa, koska säärikarvat itsessään eivät ole kauniita eivätkä tunnu kivalta käsissä. Ei miehelläkään mutta miehen ei pidä olla kaunis. Vaikka kyllähän nämä metrozeksuaalitkin ajelee säärensä.

Näin tavis ajattelun mallilla.

Voisin tykätäkin. Mutta säärikarvat vs. neljä perinteisen naisellista asiaa eivät ole tasaveroiset vertauskohteet. Säärikarvat ja ripsari taas olisivat. Ihan ok mun mielestä ja jopa hot, samoin kuin hame, esim. sellainen sarong-tyyppinen. No helkkari, hame kuin hame olisit kyllä hot miehellä. Ja kauniit miehet, lääh. Anteeksi, olen pervo ja outo.

[Lolita]

Lolita olisi kyllä järkevä&käytännöllinen mutta mä taidan olla sille "luonnevikainen",toi sana vain sattui silmiin tuolta toisesta ketjusta, kai mä sitten vaan olen vaikea/toivoton tapaus

Voi murunen, sä herätät mussa enemmän äidinvaistoja kuin mitään muita tuntemuksia. Ollaan vaan kavereita, jooko?

[Keikaus]

Jos on muuten fysiikaltaan luonnostaan hoikka, linnunluinen, tikkuranne, tms, niin onko lihaksiston kasvulle yläraja joka tulee vastaan vaikka miten ahkerasti ja oikein punttaisi? Muistan lukeneeni jostain että lihasten kasvu edellyttää myös tietynlaista luustoa, jossa on riittävän laajat kiinnityskohdat lihaksille. Bullshittiä vai totuudenkikkaretta?

Lihasten kasvulle ei ole mitään fysiologisia esteitä..

Luitko Aarne! Oikea ravinto ja treenaus ovat avaimet kestävään onneen!

[Jyrki73]

[quote="silsakenraali™"][/quote]

Johan tästä taas soppa tuli, kun 5 minuuttia katselin muualle. Tuo oli muuten hyvä puheen vuoro, mutta kuka vihjasi, etten muka olisi tyytyväinen omaan ulkomuotooni. Hä!?

En tosiaan onneksi näytä Testomaniltä tai Toni Halmeelta.

[Tiikeriankka]

Jos on muuten fysiikaltaan luonnostaan hoikka, linnunluinen, tikkuranne, tms, niin onko lihaksiston kasvulle yläraja joka tulee vastaan vaikka miten ahkerasti ja oikein punttaisi? Muistan lukeneeni jostain että lihasten kasvu edellyttää myös tietynlaista luustoa, jossa on riittävän laajat kiinnityskohdat lihaksille. Bullshittiä vai totuudenkikkaretta?

Lihasten kasvulle ei ole mitään fysiologisia esteitä. Reeni, lepo ja ravinto. Rakenne määrittelee tietenkin nykyistä ja tulevaa olemusta, mutta paljon on tehtävissä, jos vain halua ja tahtoa löytyy. Ei kannata miettiä kuin ihan perusasioita, joista ehdottomasti tärkein on ravinto. Väitän, että sen osuus on ainakin 80 prosenttia, ja vieläpä niin, että riittämätön/vääräntyyppinen ravinto on lähes aina se suurin jarru kehitykselle.

Jep, kyllä jokaiselle pullamahalle saadaan jonkinlainen lihaskehitys oikealla ravinnolla ja treenillä. Geneettiset ominaisuudet määräävät sitten kuinka helposti kehitys tulee ja missä vaiheessa kehitys hidastuu käytännössä pysähtymiseen asti.

[Keikaus]

Hohhoijaa. Ja samaa paska löytyy tietenkin mies-versiona... .

Koska en ole gattacaa ikinä nähnyt livenä, alan väkisinkin uskomaan että te olette yksi ja sama henkilö. Pakko olla.

Sä taas edustat ihan itseäsi, 35-vuotiasta tavisteiniä.

[nexie]

Hohhoijaa. Ja samaa paska löytyy tietenkin mies-versiona... .

Koska en ole gattacaa ikinä nähnyt livenä, alan väkisinkin uskomaan että te olette yksi ja sama henkilö. Pakko olla.

Jos logiikka on se, että Keikku on niinku Jekyll ja Gattaca on sit Hyde, niin sitten tää vois toki toimia.

[Kreitsu]

Mun täytyy kyllä vielä todeta, että en vain käsitä sitä tavisajattelua, jonka mukaan esim. säärikarvat miehellä ovat kivat, mutta naisella yököttävät.

Kiinnostaako naisia toisten naisten säärikarvat? Mua kiinnostaa vain omani ja se, ettei niitä ole. Jalkaa on ihana paijata ja voidella, kun ei ole karvoja ja se tuntuu silkinpehmoselta. Tosin olen ymmärtänyt, että jos ei ole kertaakaan ajanut karvojaan, karvat ovat pehmeämmät. En tiedä, onko tuo urbaani legenda vai taivahan tosi.

Käytän paljon hameita ja sukkahousuja. En tuntisi oloani hyväksi, jos karvatupsut pyrkisivät sukkisten läpi. Tiedä sitten, onko tämä kulttuurin luoma mukavuudentunne tai jotain muuta eikä sillä oikeastaan ole minulle väliä. Kukin tehköön karvoille, mitä haluaa - tai olkoon tekemättä. Ei saa kiusia kaljuja sääriäkään

[Tiikeriankka]

No tykkäisitkö miehestä, joka käyttää sukkahousuja, ripsiväriä, hameita ja ajelee kaikki karvansa? Ne nyt vaan on sellaisia sukupuolisidonnaisia asioita. Nainen, joka haluaa olla kaunis ajelee säärikarvansa, koska säärikarvat itsessään eivät ole kauniita eivätkä tunnu kivalta käsissä. Ei miehelläkään mutta miehen ei pidä olla kaunis. Vaikka kyllähän nämä metrozeksuaalitkin ajelee säärensä.

Näin tavis ajattelun mallilla.

Voisin tykätäkin. Mutta säärikarvat vs. neljä perinteisen naisellista asiaa eivät ole tasaveroiset vertauskohteet. Säärikarvat ja ripsari taas olisivat. Ihan ok mun mielestä ja jopa hot, samoin kuin hame, esim. sellainen sarong-tyyppinen. No helkkari, hame kuin hame olisit kyllä hot miehellä. Ja kauniit miehet, lääh. Anteeksi, olen pervo ja outo.

Juu oikeassa olet, eivät ihan vertailtavissa. Mutta ymmärrät idean, näin valtavirta ajattelee.

[silsakenraali™]

Voi hyvänen aika, kun en voi ymmärtää tuota lihasten pakkomielteistä ihannointia, paitsi tietenkin omien, ihanien lihaksieni, joita mielelläni harjoitan. No, ehkä voin vähän ymmärtää teidänkin. Mut hei, muistakaa, että joku saattaa pitää teitä viehättävänä, vaikka ette olisikaan köntsikkäitä.

Saliharrastuksen voi tietysti kukin nähdä miten haluaa. Itse kannustan kaikkia salille. Ihan vaikka terveydellisistä syistä. Mulla raja salitouhun menemisestä yli on se, kun salilla hankittu lihasmassa vaikeuttaa muuta urheilua, lähinnä aerobisia lajeja. Enkä edes pidä lihaskimppulookista, vaan sopusuhtaisesta vartalosta.

Ei mulla ainakaan ole kyse riittämättömyyden tunteista, vaan hyvästä olosta jota sali ja muu urheilu tuottaa sekä tyytyväisyydestä omaan ulkonäkööni.

[AarneAnkka]

Luitko Aarne! Oikea ravinto ja treenaus ovat avaimet kestävään onneen!

... tarkoittanet onneen jota on jatkuvasti ylläpidettävä, ja joka haukkaa paljon aikaa ja vaatii kalliita investointeja. Yksi työkaverini oli aika ruikkurömpötti ja sitten rupesi käymään salilla, ja nyt se on semmoinen omahyväinen epäsuhtainen lihasmöhkö, joten en epäile yhtään etteikö homma toimi. Se kaveri ei vaan puhu mistään muusta kuin bodaamisesta ja nyppii pekoninpalat pois pizzastaan. Mut ei kai niin pitkälle tarvi mennä. Eiköhän raejuusto, halpiskreatiini ja amatööriähinä riitä että saa ainakin ryhtinsä vähän paremmaksi.

[OperaDuudson]

Lolita olisi kyllä järkevä&käytännöllinen mutta mä taidan olla sille "luonnevikainen",toi sana vain sattui silmiin tuolta toisesta ketjusta, kai mä sitten vaan olen vaikea/toivoton tapaus

Voi murunen, sä herätät mussa enemmän äidinvaistoja kuin mitään muita tuntemuksia. Ollaan vaan kavereita, jooko?

Jep tota samaa mä kelasin itekin,miksi uhrata hyvää kaveruutta

[Keikaus]

Nyt mä haluan vain kirjoittaa, että lääh puuh pentti. Vähän väsyttää.

[Lolita]

Nainen, joka haluaa olla kaunis ajelee säärikarvansa, koska säärikarvat itsessään eivät ole kauniita eivätkä tunnu kivalta käsissä. Ei miehelläkään mutta miehen ei pidä olla kaunis.

Kyllä mä veikkaisin karvojen poistoa enemmän tottumukseen ja "niin vaan kuuluu tehdä" perustuvaksi. Kun jossain vaiheessa on keksitty, että karvat pitää poistaa ollakseen nätti, niin siihen se silmä ja käsi on tottunut, karvattomaan naiseen. Meneehän karvatrendi miesten kohdallakin koko ajan karvattomampaan suuntaan. 80-luvulla piti vielä olla pörheä rinta, nykyään ei taida kukaan kehdata sellaista ulkoiluttaa uimarannalla.

Että jospa sitä katsoisi sinne tottumuksen ja keksityn kauneusihanteen taakse ja miettisi, että onko siinä todellakin jotain vikaa, että naisella on karvaiset sääret. Kuinka usein niitä tulee siliteltyä ja tuntuuko ne karvat edes rakastellessa miehen karvaisia sääriä vasten. Ne on vain ihokarvoja ja voihan niitä sääriä silittää myötäkarvaan.

[silsakenraali™]

Luitko Aarne! Oikea ravinto ja treenaus ovat avaimet kestävään onneen!

... tarkoittanet onneen jota on jatkuvasti ylläpidettävä, ja joka haukkaa paljon aikaa ja vaatii kalliita investointeja. Yksi työkaverini oli aika ruikkurömpötti ja sitten rupesi käymään salilla, ja nyt se on semmoinen omahyväinen epäsuhtainen lihasmöhkö, joten en epäile yhtään etteikö homma toimi. Se kaveri ei vaan puhu mistään muusta kuin bodaamisesta ja nyppii pekoninpalat pois pizzastaan. Mut ei kai niin pitkälle tarvi mennä. Eiköhän raejuusto, halpiskreatiini ja amatööriähinä riitä että saa ainakin ryhtinsä vähän paremmaksi.

Kai te itsekin huomaatte asenteellisen kirjoitustapanne? Ei hemmetti! Liikunta on hauska ja hyödyllinen juttu - minulla elämäntapa - ja siitä tulisi voida keskustella ilman näitä lapsellisen kärjistettyjä esimerkkejä ja kommentteja. Ei mua haittaa yhtään, jos ihminen ei harrasta liikuntaa, mutta kun huomaan, ette usein juuri he ovat niitä kaikkein asenteellisempia ja onnettomimpia.

[Vadim]

Mut , oma panokseni paritukseen: Vadim ja Superior! Superiorissa on ulkonäön ja älyn puolesta ainesta juuri sellaiseksi tasokkaaksi edustusvaimoksi, jonka Vadimin kaltainen diplomaattipiireissä liikuskeleva maailmanmies tarvitsee.

Olen tavattoman kiitollinen tästä erinomaisesta ehdotuksesta, Aitojii. Samalla kuitenkin mieleeni hiipii kysymys: what's in it for her?

Terveisiä muuten Kabulista, rakkaat runkut!

[Gattaca]

En loukkaannu, jatkomasennnun vain, että tämä ei ole minun maailmani, ja minua ei huvita tehdä maailman kanssa mitään,.

Mikä ihmeen sinun maailmasi. Missä helvetin fantasiamaalmassa sä oikein elät?

SINÄ elät fantasiamaailmassa kuin Petri FB.
Minun maailmani on se, jossa muilla eläinlajeilla on tietoisuus ja tunteet, ja niitä kunnioitetaan. Minun maailmani on se, jossa jokainen ei ole jupahtava karvansa ajeleva trendipelle jonka elämän tarkoitus on osakesalkku. Minun maailmani on se, jossa poliittinen päätöksenteko perustuu aatteisiin ja myötätuntoon eikä sitä redusoida talouselämään. Minun maailmani on se, jossa "maan etu" ei ole se, että rikkaat ja keskituloiset rikastuvat niin, että köyhiä kurjistetaan, vaan varallisuutta jaetaan varallisuuden kasvaessa myös nimenomaan varallisuuden kasvutavan takia syrjäytetyille. Minun maailmani on se, kossa kuulennot olivat maailman tekniikan kovin juttu eikä I-pod. Minun maailmani ei ole se, jossa ihmisten suurin mielenkiinto on Dow Jones-yhtiöt ja niiden omistussuhteet tai tuotemerkit, vaan avaruus, villi luonto, muut eläinlajit, meret ja vuoret. Minun maailmani on se, jossa kaikki eivät ole urbaanijuppeja jotka pilkkaavat maaseutua. Minun maailmani on se, jossa länsimainen uskonto ja filosofiakin tajutaan halveksittavaksi tyhmyydeksi. Minun maailmani on se, jossa naiset eivät ole lutkia ja jossa ei nussita toisten nähden kuin kitinäläiset. Ja minun maailmani on se, missä Kate Bush on maailman paras taiteilija ja aika jolloin AC/DC on olemassa, on maailman parasta aikaa. (viimeiseen siis hymiö vaikka Angus onkin Jumala )

Supliikkia olisi minulla, mutta siinäkin on tavisrajat: saa puhua omana itsenään vain asioista, jotka ovat tavisten rajoissa.

Ei supliikki ole sitä mistä puhuu, vaan sitä miten puhuu.

Paskapuhetta.
Minä saatoin vaikka miten innokkaasti selitää Kyypposilla kuulennoista tai Sikamikalle teoriastani eläinten tietoisuudesta, mutta ne vain haukottelee tai naureskelee. MINUN sensijaan täytyy "sosiaalisesti" olla "innostunut" kaikista heiän jutuistaan. Muut syntyvät ja kasvavat samojen kiinnostusten ryhmissä, joten ei ole mikään konsti puhua asioista itsevarmasti ja tulla kuulluksi. En usko, että muut joutuvat koko ajan sensuroimaan aiheitaan, olemaan sordino päällä. Minä joudun.

Voidaanhan kokeilla. Kun tavataan, puhun haltioituneena positivismin ja konventionalismin ristiriidan näennäisyydestä tai mitä zeniläinen satori on ja miksei siinä pysy tai vaikka maanviljelystä. Merkkaako MITEN puhun siitä?

Jos "itsevarmuus" olisi sitä, että poistaisin sen "sordinon" parantaisiko se muka karismaani vai pidettäisiinkä minua vain entistäkin kummallisempana? On helppo olla hyvä ja itsevarma, kunhan se hyvyys pysyy läsnäolevan ryhmän käsittämissä rajoissa. Vaikea olla itsevarma kun kuitenkin koko ajan joutuu tarkkailemaan muiden reaktioita. Siis jos ei ole aivan piuha-pois-päästä -hullu.

Viimeksi kun tavattiin, selitin kysyessäsi jotain itsestäänselvää perustietoa miksi Kreikka on rappeutunut antiikin ajoista. Mitä minä siitä sain ? Senkö että siinä on Aarneankan kilomäärän verran hmistä lähellä, lihaa, ihanaa, ihmisiä, ihanaa?

Ensinnäkin, ei ole olemassa mitään "miinus ikärasismi" -mahdollisuutta. Et ole 20. Olet 43. Et näytä 20-vuotiaalta. 20 vuotias nainen haluaa keskimäärin mielummien 20-30 -vuotiaan miehen, ei esimerkiksi 30-60 -vuotiasta. Poikkeuksia toki on, mutta juu, paikassa jonka keski-ikä on 25 ja enemmistö urbaaneja opiskelijoita tai työssäkävijöitä, et oikein muutenkaan sovi paritteluprofiiliin. Ihmiset tuppaavat pariutumaan samankaltaisten kanssa.

Niin, tragediani on, että olen aina ollut liian NUOREN näköinen, ja sitten äkkiä liian vanha naimaikäisille naisille. Koska sitten olin aikuisen mutten vanhan näköinen? Kuusi kuukautta jossain välissä?

Mutta kaikki vanhenevat. Miltähän teistä nyt 2-3 -kymppisistä sitten tuntuu nelikymppisinä (ihan kohta!) , kun myöhemmät "nuoret aikuiset" pitävät teitä vanhoina, sanovat että ette saa katsoakaan kuin menopaussin ohittaneita naisia.. ja silti teitä panettaa menopaussia nuoremmatkin naiset ja vaimoväkikin (exien jätettyä) olisi tarpeen?

Se, että sinä et "kelpaa" on pääosin oma sisäinen tuntemuksesi, joka näkyy ulos huonona itsetuntona. Sinut tavanneet ihmiset kuvailevat sinua ujoksi, araksi, pälyileväksi

No totta kai, perusteluja edellä. Sordino täytyy olla päällä. Muiden lailla avoin ollessani vaikuttaisin vielä kahjommalta enkä kelpaisi sittenkään. Täytyisi olla vielä teitäkin suurempi superlaskukone, miten kalkuloida olla yhtäaikaa oma itsensä, esiintyä sinä muille, ja silti pysyä sen ryhmän kulttuurin rajoissa, ja silti olla tarkkailematta itseään epävarmana koko ajan. Et sinäkään osaisi, jos olisit minun asemassani.

Enkä tarkoita että minä (matikkavajakki ) olisin joku vitun nero, mutta olen ULKOPUOLELLA ihan luonnostaan, ponnistelematta tai diivailematta. Veikkaan että muiden ei tarvitse PONNISTELLA ollakseen seurapiirinsä "sisäpuolella".

ja ryhdyt puhumaan vasta siinä vaiheessa kun olet tukevassa humalassa, silloinkin yleensä jonkinasteisia törkeyksiä. Se ei ole erityisen hyvä strategia viehettää ketään.

Puhut nyt kitinämiiteistä, ja ne ovat vain kitinämiittejä. Cityssä/Kitinässä olen nimittäin jo City/Kitinäläisten silmissä erottunut ja häpäissyt itseni niin, että olisi turha yrittääkään miellyttää. Niin vieraanoloisia ihmisiä sitäpaitsi, että miksi haluaisin edes tavata?

Ei mitään strategiaa siis niinkuin muussa maailmassa, jossa minua pidetään yleensä hyvinkin miellyttävänä

Viimeisissä Kitymiitteissä aggreni herätti liian läheinen törmääminen käveleviin Kitinäkliseisiin. Voi olla, että muuta maailmaa ei enää ole olemassakaan, ja sitten minun on parempi eristäytyä muusta maailmasta, mihin voinkin niitä rahojani käyttää jos ei niillä pilluakaan saa.

Suuri suru on myös ollut, että (HOMO? ) rakkauteni Turbohaltijaan on sammunut, koska hän on yksi "teistä" ja pitää ihanina ihmisinä jotain Angitaa, ehkä SikaMikaakin ja haluaisi juosta iljettävän Huimankin kanssa Kitinä on siis pilannut ihmissuhteenikin. En tiennyt tarpeeksi ihmisistä, mitä vähemmän tiedän, sen paremmin siedän. Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.

Oma tyylikään (flanellipaita ) ei kelpaa, ei saa ollakaan oma tyyli vaan sen pitää olla tavisten säätämissä rajoissa "oma" tyyli.

Melko kuvaavaa itsetunnostasi on se, että jaksat yhä puhua parin vuoden takaisesta kommentista.

Se ehkä liittyy siihen, että muut jaksavat asiasta vuosi vuoden jälkeen muistutella.

Oma tyyli voi toki olla epäsovinnainenkin, mutta silloin pitää varautua siihen, että se ei miellytä kaikkia ja olla sellainen itseluottamus, että kantaa sen tyylinsä välittämättä siitä mitä muut ajattelevat. Vrt. herminen, joka tuskin on kovinkaan massatrendikäs, mutta selkeästi tunnistettavissa rohkeasti omaksi itsekseen ja vielä enemmän sellaiseksi joka kantaa tyylinsä ylpeydellä. Jos pääset herminen kanssa pään sisällössäsi samalla planeetalle, flanellipaidalla ei ole merkitystä.

Paskapuhetta.
Ensinnäkin tuossa erottuu sana "tyyli" jota toki itsekin käytin yrittäessäni kommunikoida tämän ryhmän kanssa. Itse asiassa ostan halpoja vaatteita, jotka ovat käytännöllisiä (ne taskut ) ja jotka miellytäävät värisilmääni. Se ei vastanne Kitinän yliolentojen "tyyliä".

Pois teidän tajunnastanne on se, että joku vaan pitää mielestään kivanvärisiä vaatteita, miettimättä "tyylisuuntaa".

Sispä kun mainitset HERMINEN, hänet nähdessäsi heti rekisteröit: tuo on "viherpiipertäjähippityyliä". Jos näkisit minut, et huomaisi minkään "rekisteröidyn" LAHKON tyyliä, vaan näkisit että jätkä pitää halpoja vaatteita joissa on mihinkään nykystandardiin sopimattomat hui!! Rintataskut!

Ja minä kuin olen luullut, että itseä miellyttäviä vaatteita, joita kaupoissa myydään (hmm.. kukahan juu niitä ostaa, olisiko maailmaa sittenkin Kitinän ulkopuolella? ), saa käyttää. Ei saa. "Yksilöllinen" saa olla vaan jos noudattaa jotain massojen genreä. Ja pitää olla "tyyli" ei vain saa olla vaatteet päällä.

Aivan kuvottavaa että tuollaista nykyään tarkkaillaan. Isäni sanoi, että ei olisi ennen tullut mieleenkään kommentoida toisen vaatteita edes "hyvää tarkoittavasti", turpiinsa siitä olisi saanut.

Siispä juttunne "omasta tyylistä" on samanlaista paskaa kuin Petrin lahkolaisjutut. Leikkii että on moderni ja vapaa, vaikka on ohjelmoitu kone.

Ja tosiaan, ei minulla ole ollut epävarmuutta tulla Kitymiitteihin niissä kuteissa kuin tulin. Jälkeenpäin on aivan yllättäen pilkattu. Olisiko pitänyt kovalla äänellä julistaa: "tää on mun itsevarma oma tyyli" ?

Siis kuka homo sellaisia edes katsoo saati huomauttelee?

Pariutumisaikeissa kohderyhmän preferensseillä on kuiten merkitystä, "kelpaamisessa" yleisellä tasolla ei. Jos pariutumismenestykseen tähtäävät neuvot ovat kaikki mielestäsi tyylisi haukkumista, homoutta tai jotain muuta, niin silloin kieltäydyt vain hyväksymästä sitä realitettiä, että tavoitekohderyhmän mieltymyksillä on väliä - ihan samoin kuin ikäkysymyksessä.

No Kitinäläisten persoonallisuustyyppi ei tietenkään ole tavoiteryhmäni vaimoväen haussa. Pahempi juttu, jos muunlaisia ihmisiä ei enää ole olemassakaan. Parisuhteeseen ei Kitinäläisten "neuvojien" henkinen tyyppi kelpaa. (Marttaa voisin kuluttaa (väljentää) vuoden verran)

"There´s only one girl that I will ever love, and that was so many years ago" -Meatloaf . Vastaavaa ei taida olla olemassakaan.

Kitinän naisiin mielelläni työntäisin kyrpäni, mutta saahan sitä pillua rahallakin.

Huoliteltuna olo on joo homoutta, ainakin nykyajan vaatimuksin.

Ei nykyajan vaatimus ole mitään homoutta. Kukaan ei edellytä sinulta nahkahousuja, korvakoruja, kaulakäätyjä, sormuksia, meikkiä. Perushygienia sen sijaan on partnerin kunnioittamista, kuten kunnosta huolehtiminenkin. En minä lähtisi koskaan treffeille ilman deodoranttia, siistiä partaa, siistejä hiuksia, puhtaita vaatteita ja puhtaita hampaita. Jos nämä vaatimukset ovat homoutta, niin kyllä aika alas on homouden raja vedetty.

Paskapuhetta.
Totta kai peseydyn (varsinkin esinahan alta ) ja pesen hampaat (nyt ne on melkein valkaistut) ennen treffeille menoa.

Mutta nykypellevaatimustaso ei kuitenkaan ole tuo noin helppo mitä sanot.
Kitinätyylin misu huomioi heti ovatko vaatteeni HÄNEN normiensa mukaiset, huomioi että tukkani on vähän korvien päälle, geelitön, jakaus eikä päivän trendin mukainen, huomioi 70-luvulla oikaisemattomattomat hampaani, huomioi kammottavat tuntureilla tuhoutuneet ukkovarpaankynteni = ei pillua. Plus tietty yleinen hyönteismäinen kynäniskamaisuuteni. Johon ei kuntoilukaan auta, ei ruumiinsuhteitaan voi muuttaa. Eikä pienileukaista naamaa.

Siitä mieleen, että nykyään kaikki käyvät salilla, ULKONÄKÖSYiSTÄ. Kun minä olin pieni,kuntoiltiin vain kunnon vuoksi. Ja vaikka olen nyt kohtuukunnossa, en koskaan kelpaa nallekarhumaista persjalkaista ja vielä bodannutta jässikkää etsivälle naiselle.

Äiteeni kerran sanoi, että helvetti sodan jälkeen kelpasi mies, jolla oli sotilastakista tehty puvuntakki eikä toista JALKAA ollenkaan!

Alan käydä hysteeriseksi. Siitä harjukuvastani joku MIES sanoi, että jospa ostaisit vaatteita, jotka istuvat eivätkä roiku päälläsi.

Kun katsoin AARNEANKAN Ahvenanmaakuvaa, niin enpä ilkeäisi olla missään sellaisessa villapaidassa ja niin ryppyisissä farkuissa. Mutta Aarnelle ei sanota mitään. Hänen villatakkinsa ja farkkujensa merkki ja rypyt vastaavat siis nykyvaatimuksia, niitä minulle aivan salatieteellisiä!

Jos minä laittaisin vastaavat kuteet päälle, niin oi oi, taas meni pimpparauta pieleen, ei kelpaa, miettisit nyt mitä päälles panet.

Supliikkia olisi minulla, mutta siinäkin on tavisrajat: saa puhua omana itsenään vain asioista, jotka ovat tavisten rajoissa. Ei ongelma jotka ovat syntyneet ja siinä harmaassa massassa ovat.

Avainsana "olisi." Olisi, mutta kun ei ole, syy vain vaihtelee. Puhuisit, jos <insert x here> ei olisi sitä tai jos <insest y here> olisi tätä. Taas - kohderyhmän mieltymyksillä ei ole mitään väliä? Sinäkin varmasti kiinnostuisit helpommin ulkonäöllisesti ei-ihan-niin-makuusi olevasta neitokaisesta, joka tulla rallattaisi juttelemaan ulkoavaruuden ihmeistä ja eläinsuojelusta. Mutta kun ei. Kyky normaaliin vastavuoroiseen keskusteluun josta kumpikin osapuoli saa jotain on aika hel-ve-tin tärkeä kyky parinmuodostuksessa.

No mutku ne joille joutuisin liikaa soveltamaan "vastavuoroista keskustelua" EI kelpaa mulle vakavaan parinmuodostukseen enkä minä heille. Nussittavaksi kelpaisivat minulle kyllä. Minä en taas heille edes nussittavaksi, koska en teeskentelemättä (en osaa) kelpaa heille vastavuoroiseksi keskustelijaksi ja pidä heitä ihmisinä ihanina, vaikka hoikkia pystytisumisuja olsivatkin.

Tuota ongelmaa ei ole, jos on automaattisesti samalla vastavuoroisella taajuudella parisuhteiluun. Irtopillua taas saa jos on teeskentelemättä samoissa jutuissa ja ei näytä minulta. No can do.

Varmaankin kilpailussa 50-vuotiaiden leskimaalaisemäntien suosiosta löisit tämänkertaisen verrokkisi hämiksen kirkkaasti laudalta. Kohderyhmän preferenssit, junous.

Heitä homo voltti. Minun kohderyhmäni on lisääntymisikäinen fiksu nainen, ei vanha maalaisjuntti jolla jo on lapsia. Miksi yrittää muita kuin kohderyhmääni? Ei vaimoväeksi eikä pelkän seksin takia, pelkkä reikä, yhtä hyvin voisin sitten panna sika-emakkoa kuin kuvailemaasi naista.

[AarneAnkka]

Kai te itsekin huomaatte asenteellisen kirjoitustapanne?

No voi vittu. Mähän teen tota jo. Lue vaikka Urheiluosastolta. Mä käyn salilla, uin, pelaan sählyä, harrastan hyötyliikuntaa juoksemalla aina portaat ylös himaan (7.kerros) ja viikonloppuisin juoksen lenkillä ja nostelen pölkkjä ja vetelen leukoja. Ryhtini on parantunut, olen jopa peräti hieman skrodeentunut, ja yleiskuntoni on vallan hyvä, vaikken ihan sormiani varpaisiin saakaan. Viime aikoina olen huomannut oloni paljon energisemmäksi liikunnan ansiosta, ja olen edistynyt hyvin.

Oliks ihan pakko luetella toi kaikki jotta tajuatte että mulla ei ole mitään ongelmaa tällä saralla, paitsi ehkä amatöörimäisyys (josta en välitä)? Mä vaan tykkään kirjoittaa värikkäästi, jookopoks?

[nexie]

Ei hitto. Tästä scrollaamisestahan saa jännetupintulehduksen

Paritan itseni heti parempien elämäntapojen kanssa ja lähden koiran kanssa lenkille. Jösses.

[AarneAnkka]

what's in it for her?

Paljon jänniä nähtävyyksiä ja juonenkäänteitä.

[Keikaus]

Nainen, joka haluaa olla kaunis ajelee säärikarvansa, koska säärikarvat itsessään eivät ole kauniita eivätkä tunnu kivalta käsissä. Ei miehelläkään mutta miehen ei pidä olla kaunis.

Kyllä mä veikkaisin karvojen poistoa enemmän tottumukseen ja "niin vaan kuuluu tehdä" perustuvaksi...

Karvattomuuden ihannoinnilla naisten kohdalla on kyllä joku linkki hedelmällisyyteen, joka taas on yhteyksissä naiskauneuteen. Joskus karvaisuushan voi olla merkki siitä, että naisen hormonitasot ovat sellaiset, että raskaaksi tuleminen voi olla mahdotonta tai vähintäänkin hankalaa. Toisaalta, äitini esim. on varmaan ihan yhtä karvainen kuin minäkin ja hän on kyllä pyöräyttänyt neljä lasta.. Samoin tiedän aika monta ns. maskuliinispiirteisiä (akne, keskivartalolihavuus, karvaisuus) naisia, joilla on lapsia, joten karvaisuuskaan tuskin on mikään mielettömän vahva indikaattori hedelmällisyydestä tai hedelmättömyydestä. Näitä hedelmällisyydestä kieliviä kauniina pidettyjä piirteitähän on monia, esim. vyötärö-lantiosuhde n. 0.7 (mulla 0,73! heruttakaa mua än yy tee nyt!), nuoruus (nainen hedelmällisimmillään 23,5-vuotiaana), kaunis iho (merkki terveydestä) jne. Ja miehillä tietenkin omansa..

[Geetzu]

Miten lasketaan vyötärö-lantio-suhde?

[Keikaus]

Kai te itsekin huomaatte asenteellisen kirjoitustapanne? Ei hemmetti! Liikunta on hauska ja hyödyllinen juttu - minulla elämäntapa - ja siitä tulisi voida keskustella ilman näitä lapsellisen kärjistettyjä esimerkkejä ja kommentteja. Ei mua haittaa yhtään, jos ihminen ei harrasta liikuntaa, mutta kun huomaan, ette usein juuri he ovat niitä kaikkein asenteellisempia ja onnettomimpia.

Höpsis pöpsis, jumppakärpänen! Minä ainakin nautin liikunnasta ja sen vaikutuksista ihan mielettömästi. Meikäläinen kun taivuttaa rautaa niin siitä on oksat pois.

[Lilo]

Rokotettiinko sut lapsena gramofonineulalla?

[Flipperix]

Aloin käydä salilla ja se jatkuu vieläkin, koska työn tulokset miellyttivät minua. Salilla käynti itsessään on myös mukavaa ja pitää mun pään edes jotenkin koossa.

Vielä nykyäänkin välillä ahdan ruokaa, jottei salireeni menisi täysin hukkaan.

Mä en ainakaan ole saanut mitään ilmaiseksi, en ole koskaan syyttänyt rakennettani, kuten jotkut täällä itsepetosmaisesti tekevät.

Voittajat eivät ole katkeria, eivätkä syytä muita.

No mulla oli oma salikauteni, kun halusin nähdä miltä rotevampi kroppa tuntuis kantaa. Aluks se oli ihan kivaakin, kun tulokset nous kohisten ja ehkä vähän näkyikin, mutta mullakin tuli ongelmaksi toi ruoan ahtaminen ja sitten se säännöllisyys mitä se vaati tuli melko lailla samaan aikaan 50-60 -tuntisen työviikon kanssa - vitutti aina vähän kun oli sali-ilta, kun ties että se aika mikä ei mee salilla, menee venyttelyyn, tankkaamiseen ja toipumiseen.

Kuitenkin mulla on ollut useampi ihana nainen jotka on rakastanut mun vinkuheinä kroppaa sellaisena kuin se on. Ryhdyin kelaamaan että ei tuo salitouhu nyt nosta mun elämänlaatua mitenkään. Ja siirryin takas lentikseen, sulikseen ja lenkkeilyyn ilman että mieliala, kiireet tai muu elämä saa harrasteen tuntumaan stressaavalta. Niinku sanoin, kaikki kunnioitus niille jotka jaksaa itteään salilla kohennella, mun valinta on elää tällä kropalla mitkä geenit, normaali syöminen ja musta kiva liikunta tuo.

Jos se sit on kropasta kiinni että joku daami jää väliin, niin eipä se ole mun menetys