Iss:ssä on kyl ihme laitos. Hakee netissä koko ajan uutta sakkia ja laittaa entistä ulos.
"Tehkää pari kuukautta paskapalkalla ja sitten nostetaan liksaa" (8,5 on minulle ollut ihan riittävä kuitenkin tuosta seisoskelusta) Ihme työttömien juoksutusta, kun ilmoitus on mollin sivuilla ja entistä äijää laitetaan syrjään
Kamalan työlään tuntunen päivä, vaikka vapaapäivä onki. Tai ehkä just siks.
Kaikki tuntuu että tulee tehtyä jotenki pakolla, muttaku ei oikein ois hyvä vaan maatakaan. Katotaan, kui tää tästä etenee....
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
ComeBack kirjoitti:Mä olen kateellinen kaikille niille ihmisille, joiden mielestä toisten ihmisten tapailu kannattaa. Voi kun saisi itsessään moisen optimismin syntymään. Tsemppiä
Eiköhän kevätaurinko viimeistään hoida tuon asian.
nowaysis kirjoitti:Serkullani on munuaiset lakanneet toimimasta ja kuolee todennäköisesti parin viikon sisään. Elämä taas on. Ja oma elämä taas tuntuu kevyeltä.
Olen pahoillani. Oikeasti. osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu. Itselläni suruaika päällä. Kovasti voimia.
Sitten on topic. palautin opinnäytteeni tänään ja joulukuussa saan paperit ulos. Tilasin jo kaksi isoa täytskäriä: yhden töihin ja yhden kotiin.
Lolita kirjoitti:Kultanen, mitä on tapahtunut? Onko isotkin asiat solmussa?
Asiat meinas mennä todelliseen umpisolmuun. Olo alkaa olla fyysisesti ja psyykkisesti parempi. Hieman voimat pois on vielä, ja aikalailla pelästynyt olo kans.
Itku meinaa tulla joka toinen hetki. Tosi skitso olo.
millivanilli kirjoitti:Asiat meinas mennä todelliseen umpisolmuun. Olo alkaa olla fyysisesti ja psyykkisesti parempi. Hieman voimat pois on vielä, ja aikalailla pelästynyt olo kans.
Itku meinaa tulla joka toinen hetki. Tosi skitso olo.
Hyvä, että homma alkaa selkeytyä. Itke pois vaan, jos itkettää, vaikka itkettäis koko ajan. Mulla se ainakin helpottaa, jos itkee niin kauan ettei enää jaksa. Itse asiassa oon melkein kade, itkeminen saattais auttaa tässä omassa keississä. No, keskiviikkona on aika psykiatrian polille, jospa siellä sais ulos jotain mitä ei tutuille halua/kykene näyttää. Uh ja huomenna Pasilaan viralliseen kuulusteluun. Toivottavasti se polliisi on ruma.
Miten nyt onkin iskemässä päälle sellainen lamaannus? Vittu, mä en jaksa työtä, jota vihaan, niitä pieniä vastoinkäymisiä arjessa ja ihmissuhteissa. Tekisi meili vaan käpertyä peiton alle ja olla.
Mutta ei vittu! Katson rumaa pärstääni, joka aamu peilistä ja lyön pari litsaria naamalleni. Nyt kiukulla eteenpäin. Se lohduttaa, että tiedän tulevani tekemään pian jotain ihan muuta. En vielä tiedä mitä, mutta jotain...
ja nämä muut pikku vastoinkäymiset. No, ne menevät ohi ja suurimmalle osalle nauran pian. Nyt ei tosin naurata yhtään tieto, siitä että tulen olemaan kuukauden ilman suihkua.
Ai niin olenko ainoa ja ensimmäinen joka on jo ostanut joululahjoja. Siskon tytölle ostin vuoden lasten peliksi valitun " build a burger" -lautapelin. Muita en ole vielä ostanut...
Minäpä kerron teille murheen murtamille jotain, mikä pistää ajattelemaan:
Olen kuulunut 12 vuotta luuytimenluovuttajarekisteriin ja tänään tuli kirje, että saattaisin olla sopiva luovuttaja eräälle, jonka sukulaisista ei ole sopivaa löytynyt. Veripalvelu haluaa minulta vielä verinäytteen tarkempia tutkimuksia varten ja se olisi sitten menoa, jos mätsää.
Ei tämä ole oikeasti niin helppo juttu. Mulla on pari kuukautta vanhat lävistykset ja uusi seksikumppani. Luultavasti en saa luovuttaa, vaikka yhteensopisinkin.
Lolita kirjoitti:Olen kuulunut 12 vuotta luuytimenluovuttajarekisteriin ja tänään tuli kirje, että saattaisin olla sopiva luovuttaja eräälle, jonka sukulaisista ei ole sopivaa löytynyt.
Kai laitoit takas, että sopii sitten vain tulla itse se noutamaan. From my cold dead hands!
Tää ilta menny pesukonetta työllistäessä ja kiinankellosammakoitten elämään tutustuessa. Semmosia olis kuulemma tulossa meille asumaan tossa alkuvuodesta.... Tarttis hiukka sisustaa.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
ihanat veriset nilkat... piti käydä ostaan rakkolaastareita, että huomenna ei tarvis kävellä ku ois joku vika... jep, ihan jees päivä vaikka väsyttääki jo valmiiksi tämä viikko ku on niin kiirettä...
Vaola kirjoitti:Entä jos olet tyyliin ainoa mahdollinen pelastaja? Ei kai silloin voi moiset jutut vaikuttaa niin paljoa?
Luin tarkemmin niitä lappuja ja nyt testataan useampia sopivia, että löytyy parhaiten sopiva. Koko prosessi myös vaikutti niin hitaalta, että tuskin nuo vaikuttavat, kun voivat testailla mua vielä moneen kertaan, jos olen sopivin.
Lolita kirjoitti:Olen kuulunut 12 vuotta luuytimenluovuttajarekisteriin ja tänään tuli kirje, että saattaisin olla sopiva luovuttaja eräälle, jonka sukulaisista ei ole sopivaa löytynyt.
Pakko nostaa hattua. En itse uskaltaisi kuin pakon edessä. En halua pelotella tai maalata piruja seinälle, mutta sattuu kuulemma ihan vitusti. Mutsin selkää kerran piikitetty, ja valui jotain selkäydinnestettä ulos jonka seurauksena äiti on toimintakyvytön kuukauden tai kahden välein. Kai ne nykyään jotenkin puuduttaa ja tekee tarkemmin tota hommaa kuin ennen vanhaan. Joka tapauksessa olet mielestäni rohkea. Toivottavasti myös sairastelevan kannalta tärppää.