Hehheh, mitä putkiaivopäättelyä. Jos älykkyydestä on hyötyä rahan saamisessa, niin älykkyysosamäärältään korkeimpien pitäisi olla korkeaakin korkeammin palkatuissa ammateissa? Ja koska näin ei poikkeuksetta ole, voidaan julistaa ettei älykkyydestä ole mitään hyötyä?NuoriDaavid kirjoitti:Näinhän se on, että jos itsereflektiosta on automaagista hyötyä, niin toki yhdeksännen danin mustan vyön itsereflektoijien pitäisi olla onnellistakin onnellisimmassa parisuhteessa.
Oikeesti. Ihmisen elämän sujumiseen vaikuttavat aika monet muutkin asiat kuin itsereflektiokyky. Kuvitteellinen esimerkkihenkilö, joka tuli toistuvasti isänsä raiskaamaksi pienenä ja jonka veli kuoli huumeidenkäyttöön kuukausi sitten voi hyvin olla verrokkiansa huonommassa jamassa tarkasteluhetkellä, vaikka olisi kuinka harjaantunut itsereflektiossa. Ainoa järkevä asetelma olisi verrata keskenään kahta täsmälleen samanlaista ja samassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä, joista toinen ei käsittele kohtaamaansa ongelmaa ja toinen käsittelee.
Oikeastaan asia on niin itsestäänselvä, että kummastelen miksi siitä edes tulee kysymyksiä. On kuin joku yhtäkkiä esittäisi, että vaikkapa auton toimintamekanismien tuntemisesta ei ole mitään apua vaativista ajosuorituksista ja yllättävistä rikkoutumisista selviytymisessä. Varmaan joku ajopeleistä mahdollisimman epäkiinnostunut blondiini, joka ei erota kaasua jarrusta, pärjää rallin erikoiskokeessa ihan yhtä hyvin kuin Ari Vatanen? Näinhän sen täytyy olla?
Hulluja nuo kitinäläiset.
(En tajua, miksi ND mainitsee tuossa nimenomaan parisuhteet - itsereflektio kun on olennaista ihan elämässä yleensä - mutta sen sanon että aika vaikea täällä varmaan keskimäärin on arvioida ihmisten parisuhteiden onnellisuutta/onnettomuutta.)