Mitä sä tähän Manalaa sekoitat, pitääkö mun tulla henkilökohtaisesti sun koneelle, kirjautua sisään ja todistaa kuka olen ? Manala ja minä ollaan fyysisesti kaksi eri henkilöä tai sitten en tajunnut pointtia näin äkkiä koska olen kännissä enkä jaksa ajatella syvemmin vaikka kykenen siihenkin mutten täällä Kitinässä vaan jaksa.
Jatkakaa!
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Mitä sä tähän Manalaa sekoitat, pitääkö mun tulla henkilökohtaisesti sun koneelle, kirjautua sisään ja todistaa kuka olen ? Manala ja minä ollaan fyysisesti kaksi eri henkilöä tai sitten en tajunnut pointtia näin äkkiä koska olen kännissä enkä jaksa ajatella syvemmin vaikka kykenen siihenkin mutten täällä Kitinässä vaan jaksa.
Jatkakaa!
Hiljaa siellä periferiassa, vähiten odotin sinun kommenttia tähän
Sukat on aina semmonen lahja, että "en keksinyt muutakaan ja en jaksanut edes miettiä, joten tässä".
Ei vaatteita ellei tiedä TODELLA hyvin mistä pidän. Sama musiikissa. Ei sisustuskamaa ja astiat on tylsiä. Dvd:t on myös huono valinta kun on riski että mulla on jo kyseinen leffa.
Käytännöllistä, hauskaa ja fiksua pakettia mielummin.
Quarter kirjoitti:
Käytännöllistä, hauskaa ja fiksua pakettia mielummin.
No mitähän ne sit on?
EDIT: mä ostan joka Joulu miehelleni sukkia. Koska se tarvii niitä. Itse nään pesukonetta pyöritellen kuin perhanan reikäsiä sen sukat aina on ja viskaan niitä roskiin.
Ostan mä tottakai muutakin. Mm. tervashamppoota. Siitä se tykkää. Tänä vuonna mulla on oikeasti ongelma, ku en tiiä mitä sille hankkis. Ei oo mitään Suomirokki-kirjaa tai muutakaan markkinoilla. Yhtä ainutta Lara Croftia se ei enää tarvitse...
ninnithequeen kirjoitti:. Tänä vuonna mulla on oikeasti ongelma, ku en tiiä mitä sille hankkis. Ei oo mitään Suomirokki-kirjaa tai muutakaan markkinoilla. Yhtä ainutta Lara Croftia se ei enää tarvitse...
Osta sille Ninni se Suomirokkia- trivia!
The great club outshines the individual, always and forever.
ninnithequeen kirjoitti:Ei oo mitään Suomirokki-kirjaa tai muutakaan markkinoilla.
Noitahan on montakin nyt markkinoilla. "Aitoa Suomirokkia - Pokon historia" oli ainakin ihan mukavaa luettavaa. Toi Elpan mainitsema trivia vois kans olla hauska.
ninnithequeen kirjoitti:Ei oo mitään Suomirokki-kirjaa tai muutakaan markkinoilla.
Noitahan on montakin nyt markkinoilla. "Aitoa Suomirokkia - Pokon historia" oli ainakin ihan mukavaa luettavaa. Toi Elpan mainitsema trivia vois kans olla hauska.
Inhokkilahja..
Joku koru jota tuskin huomaa jos se on kaulassa, kun se on niin pieni. Suurin osa kaulakoruista on sellaisia, ja pienessä ohuessa ketjussa - ei kiitos. Aikoinaan sain joskus esiteininä äitiltäni riipuksen jossa oli kaksi pienen pientä helmeä.. jepjep.. teki mieli vipata se vesilintuun, ja muistaakseni olinkin turhan epäkiitollinen. Sanoin suoraan että "älä osta mitään, jos et viitsi panostaa, tai osta vain yksi lahja, ennemmin kuin paljon pientä krääsää"
Lempikoruni tällä hetkellä on iso mutta siro hopeinen riipus, jota pidän organza-nauhassa. Ainoa koru mitä olen pitänyt vuoden sisään.. ja muistan jopa laittaa sen joka päivä.
Jos lahjan antaja ei viitsi kysyä mistä pidän kun ei ole vaivautunut kuuntelemaan, niin voi jättää ostamatta. Minulla nyt on tapana puhua aika suoraan mistä pitäisin..
Aivan samoin itse ostan muille jotain mitä he ovat itse ihailleet, tai minkä puutteesta ovat maininneet.
(Nyt annoin jo äidille joululahjan, valonauhan takapihalle, jotka valaisee kun se käy siellä yöllä tupakalla.. se oli puhunut kuinka pimeää on, eikä aina viitsi laittaa valoja kuitenkaan päälle)
Pieni poikkeus edelliseen: arvostan jotain mitä joku ostaa, kun se on sellainen että toinen sen itse todella haluaisi.. vaikkei se omaa makuani ehkä olisikaan.. kyllä sen ylpeyden / halun näkee kasvoista. Silloin kiitän kauniisti, ajatus on tärkein, vaikka ehkä toinen hieman menikin metsään minun makuni arvioinnissa.
Naiseksi poikkeuksellinenko? Mutta pidän käytännöllisistä lahjoista, kunhan ne ovat laadukkaita eikä vain krääsää. Sukat sopivat (niitä aina menee), nahkahanskat sain viimeksi systeriltäni, ja vaikka monitoimikonekin olisi arvostettu, kunhan ei ole oletusarvona että saatuani sellaisen kokkailisin toiselle ilosta kiljuen.
Jatkakaa!
