Sairaanhoitajien palkankorotukset

[Tix]

Voidaan puhua myös ostovoimakorjatuista palkoista, asia ei tietääkseni siitä muutu.

Ei muutu. Saksalaisen insinöörin ostovoima on 50% korkeampi kuin suomalaisen.

[prosessi]

Jos Chapin keskiarvo-OECD-kollega tienaa 20-30% enemmän kuin Chap (Lähde: Stetson-Harrison), niin mitä väärinymmärrystä on siinä, että Chapin palkka on OECD-keskiarvoa alempi?

Väärinymmärrys on siinä, että monet eivät huomaa, että jos vertailussa ei huomioida mitään muuta, ei tuolla tiedolla tee yhtään mitään.

No mitä kaikkea pitäisi huomioida? Verotus (suomessa keskimääräistä kireämpi)? Hinnat (suomessa keskimääräistä korkeammat)?

Suomessa poltetaan verorahaa roviolla, en minä siis suomalaista yhteiskuntaa lähde puolustamaan. Ärsytti vain tuo keskiarvojen miettiminen.

[Chap]

Voidaan puhua myös ostovoimakorjatuista palkoista, asia ei tietääkseni siitä muutu.

Ei muutu. Saksalaisen insinöörin ostovoima on 50% korkeampi kuin suomalaisen.

Tässä, jos jossain, on yhteiskunnallinen ja globaali epäkohta sekä huutava vääryys, johon pitäisi välittömästi puuttua. Turhaa syyllistää suomalaista insinööriä munasarjojen puutteesta, aivojen pienuudesta ja kynnysmattomaisesta suhtautumisesta asiaan, kyllä veroja pitäisi heti nostaa, että voidaan kustantaa jokaiselle suomenmaan insinöörille vähintään 50 % palkankorotus tasa-arvotupon kautta. Aioin kirjoittaa kitinään kunnes vaatimukseni menee läpi ja saan enemmän palkkaa kuin 65 % suomalaisista putkimiehistä.

[NuoriDaavid]

Voidaan puhua myös ostovoimakorjatuista palkoista, asia ei tietääkseni siitä muutu.

Ei muutu. Saksalaisen insinöörin ostovoima on 50% korkeampi kuin suomalaisen.

Tässä, jos jossain, on yhteiskunnallinen ja globaali epäkohta sekä huutava vääryys, johon pitäisi välittömästi puuttua. Turhaa syyllistää suomalaista insinööriä munasarjojen puutteesta, aivojen pienuudesta ja kynnysmattomaisesta suhtautumisesta asiaan, kyllä veroja pitäisi heti nostaa, että voidaan kustantaa jokaiselle suomenmaan insinöörille vähintään 50 % palkankorotus tasa-arvotupon kautta. Aioin kirjoittaa kitinään kunnes vaatimukseni menee läpi ja saan enemmän palkkaa kuin 65 % suomalaisista putkimiehistä.

Suositan, että ryhdyt keräämään kitinään nimilistaa kuukauden kuluttua irtisanoutuvista insinööreistä.

[Tix]

Suomalaisten koulutettujen ihmisten heikompi ostovoima on osin seurausta vuosikausia harrastetusta devalvaatiopolitiikasta ja SAK:laisesta solidaarisesta palkkapoltiikasta yhdistettynä SDP:läiseen veromalliin. Onneksi kaikista ollaan pikku hiljaa päästy/pääsemässä eroon. Duunarit pärjäävät ostovoimassa melko hyvin oecd-maille.

[Chap]

Suositan, että ryhdyt keräämään kitinään nimilistaa kuukauden kuluttua irtisanoutuvista insinööreistä.

Lädhetkö tukilakkoon?

[Tix]

Solidaarisuudenosoituksena suomalaiselle halpainsinöörille en osta itse uutta E90-puhelinta, vaan laitan riistäjätyönantajan maksamaan sen.

[NuoriDaavid]

Suositan, että ryhdyt keräämään kitinään nimilistaa kuukauden kuluttua irtisanoutuvista insinööreistä.

Lädhetkö tukilakkoon?

Lupaan tukea asiaanne kityn ja hesarin nettikeskusteluissa.

[PerttiMakimaa]

Jos Chapin keskiarvo-OECD-kollega tienaa 20-30% enemmän kuin Chap (Lähde: Stetson-Harrison), niin mitä väärinymmärrystä on siinä, että Chapin palkka on OECD-keskiarvoa alempi?

Väärinymmärrys on siinä, että monet eivät huomaa, että jos vertailussa ei huomioida mitään muuta, ei tuolla tiedolla tee yhtään mitään.

Eli tiedolla sairaanhoitoon käytetyistä kuluista versus OECD-keskiarvo voi myöskin pyyhkiä pyllyä?

[PerttiMakimaa]

(Hitto, miksi ihmeessä sohin tätä muurahaispesää?)

Koska olet nainen.

Kuten ND, Pertti ja Chapkin?

En taidakaan enää haluta tietää enempää tyttöjen välisestä rakkaudesta...


EDIT: Koetin runolliseNpaa lähestymistapaa

[prosessi]

Jos Chapin keskiarvo-OECD-kollega tienaa 20-30% enemmän kuin Chap (Lähde: Stetson-Harrison), niin mitä väärinymmärrystä on siinä, että Chapin palkka on OECD-keskiarvoa alempi?

Väärinymmärrys on siinä, että monet eivät huomaa, että jos vertailussa ei huomioida mitään muuta, ei tuolla tiedolla tee yhtään mitään.

Eli tiedolla sairaanhoitoon käytetyistä kuluista versus OECD-keskiarvo voi myöskin pyyhkiä pyllyä?

Kyllä. Ottaen huomioon, että Suomessa siitäkin vähästä rahasta, joka käytetään "sairaanhoitoon", suuri osa poltetaan sillä samalla roviolla missä niitä muitakin verorahoja poltetaan. Lohdutonta.

[NuoriDaavid]

Väärinymmärrys on siinä, että monet eivät huomaa, että jos vertailussa ei huomioida mitään muuta, ei tuolla tiedolla tee yhtään mitään.

Eli tiedolla sairaanhoitoon käytetyistä kuluista versus OECD-keskiarvo voi myöskin pyyhkiä pyllyä?

Kyllä. Ottaen huomioon, että Suomessa siitäkin vähästä rahasta, joka käytetään "sairaanhoitoon", suuri osa poltetaan sillä samalla roviolla missä niitä muitakin verorahoja poltetaan. Lohdutonta.

Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle kokonaan se, käytetäänkö terveydenhuoltoon menevät rahat järkevästi, niin millaisia virheitä käsityksesi mukaan sisältyy em. BKT-osuus tilastoihin?

[PerttiMakimaa]

Tehy ohjeistaa järjestökarjaansa

Siehän ne laskut maksat, ei Tehy

Miten ne ihmiset on saatu suostumaan tähän?

[PerttiMakimaa]

Alkaa irtisanoutujien suuri määräkin jo selvitä. Olisiko tässä yksi hyvä peruste sille, että jos kuitenkin irtisanoutuisitte henkilökohtaisesti. Murphyn lain sanoin:"jos sitä voidaan käyttää väärin, sitä käytetään väärin". Olisi muuten takuulla mielenkiintoista löytää itsensä tuollaiselta listalta tahtomattaan 20.11.2007.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id72543.html

"KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Palola Tampereelta sanoo, että hänen tietojensa mukaan kaikki mukana olevat eivät ole henkilökohtaisesti kirjoittaneet nimeään listalle.

Työmarkkinajohtaja Markku Palosen mukaan listoilla on myös nimiä, joita ei ole varmennettu kyseisen henkilön omakätisellä allekirjoituksella."

[NuoriDaavid]

Tehy ohjeistaa järjestökarjaansa

Siehän ne laskut maksat, ei Tehy

Miten ne ihmiset on saatu suostumaan tähän?

Mitäs ihmeellistä tuossa on?

Ainahan työtaistelun aikana töissä olevilta jäseniltä kerätään rahaa.

Itsekin lääkärilakon aikaan ollessani jo privaattilääkäri maksoin lääkäriliiton korotettua jäsenmaksua, vaikka lakolla ei edes (tietenkään) haettu korotuksia omiin taksoihini (jotka luonnollisesti määräytyvät markkinamekanismilla).

[prosessi]

Eli tiedolla sairaanhoitoon käytetyistä kuluista versus OECD-keskiarvo voi myöskin pyyhkiä pyllyä?

Kyllä. Ottaen huomioon, että Suomessa siitäkin vähästä rahasta, joka käytetään "sairaanhoitoon", suuri osa poltetaan sillä samalla roviolla missä niitä muitakin verorahoja poltetaan. Lohdutonta.

Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle kokonaan se, käytetäänkö terveydenhuoltoon menevät rahat järkevästi, niin millaisia virheitä käsityksesi mukaan sisältyy em. BKT-osuus tilastoihin?

Ei virheitä, vaan hyödytöntä tietoa. Kaksi eri asiaa nuo.

[NuoriDaavid]

Kyllä. Ottaen huomioon, että Suomessa siitäkin vähästä rahasta, joka käytetään "sairaanhoitoon", suuri osa poltetaan sillä samalla roviolla missä niitä muitakin verorahoja poltetaan. Lohdutonta.

Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle kokonaan se, käytetäänkö terveydenhuoltoon menevät rahat järkevästi, niin millaisia virheitä käsityksesi mukaan sisältyy em. BKT-osuus tilastoihin?

Ei virheitä, vaan hyödytöntä tietoa. Kaksi eri asiaa nuo.

Hmm. En nyt suoralta kädeltä väittäisi em. vertailua hyödyttömäksi.

Voisitko perustella tarkemmin, miksi ko. tieto on hyödytöntä?

Ko. taulukosta näemme esim. että Suomi käyttää BKT:sta huomattavasti pienemmän osuuden terveydenhoitoon, kuin varsin saman kaltaiset maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Onko tämä tieto sinusta hyödytön?

Toki seuraava askel on selvittää, mistä ero johtuu. Itse veikkaan syyksi suomen em. maita alempaa palkkatasoa.

[PerttiMakimaa]

Hmm. En nyt suoralta kädeltä väittäisi em. vertailua hyödyttömäksi.

Voisitko perustella tarkemmin, miksi ko. tieto on hyödytöntä?

Ko. taulukosta näemme esim. että Suomi käyttää BKT:sta huomattavasti pienemmän osuuden terveydenhoitoon, kuin varsin saman kaltaiset maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Onko tämä tieto sinusta hyödytön?

Toki seuraava askel on selvittää, mistä ero johtuu. Itse veikkaan syyksi suomen em. maita alempaa palkkatasoa.

Helppo veikkaus.

Mutta miksi näitä asioita ei koskaan suhteuteta yhteiskuntaan muutenkin? Oliko Suomessa yhtään työntekijäryhmää, jolla palkat ja/tai ostovoima olisi kunnossa OECD-mittareilla?

Tällaiset irtiotot yhteiskunnasta ovat perseestä. Varsinkin julkisilla varoilla kustannetussa asiassa.

[NuoriDaavid]

Mutta miksi näitä asioita ei koskaan suhteuteta yhteiskuntaan muutenkin? Oliko Suomessa yhtään työntekijäryhmää, jolla palkat ja/tai ostovoima olisi kunnossa OECD-mittareilla?

Minun mielestäni olisi hyvin kiinnostavaa nähdä vertailu eri ammattiryhmien ostovoimakorjatuista tuloista OECD-mittareilla.

[sivustahuutaja]

Minun mielestäni olisi hyvin kiinnostavaa nähdä vertailu eri ammattiryhmien ostovoimakorjatuista tuloista OECD-mittareilla.

Ei löydy ammattiryhmittäin, mutta perusasteen ja korkeakoulutettujen eroja on kalvolla 16:
http://www.akava.fi/upload/tutkimukset/ ... vioita.pdf

Suomalaiset pärjäävät yleisesti ottaen surkeasti, mutta korkeakoulutettujen ostovoima on eu-maiden surkeimpia kun duunareiden ostovoima on vain heikko.

EDIT: ennen kuin joku russuttaa verojen vaikutuksesta, niin vilkaiskaapa kalvoilta 17 ja 18 belgian ja tanskan veroasteita. Verot korkeammalla kuin suomessa ja silti ostovoimaa piisaa enemmän. Ehkä siitä tanskan mallista kannattaisi jotain hyödyntää?

[Chap]

EDIT: ennen kuin joku russuttaa verojen vaikutuksesta, niin vilkaiskaapa kalvoilta 17 ja 18 belgian ja tanskan veroasteita. Verot korkeammalla kuin suomessa ja silti ostovoimaa piisaa enemmän. Ehkä siitä tanskan mallista kannattaisi jotain hyödyntää?

Jokin erityinen syy miksu juuri Tanskan mallista pitäisi ottaa oppia? Jos vilkaisee kalvoa 18 tulee mieleen, että voisi yhtä hyvin ottaa oppia vaikka "Sveitsin mallista".

[sivustahuutaja]

Jokin erityinen syy miksu juuri Tanskan mallista pitäisi ottaa oppia? Jos vilkaisee kalvoa 18 tulee mieleen, että voisi yhtä hyvin ottaa oppia vaikka "Sveitsin mallista".

Suomalaiset tykkäävät veroista. Tästä syystä suomalainen on iloisempi maksaessaan enemmän veroja -> tarvitaan isommat palkat, joista pitää maksaa suhteessa vielä enemmän veroa.

[Melnais]

Jätit vastaamatta kumpaan painopiste pitäisi mielestäsi ennemmin laittaa, uusien hoitajien palkkaamiseen vai olemassaolevien palkkojen nostoon? Tehyn puheissa nämä ovat yksi ja sama asia, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Edes 24% palkankorotus ei aiheuta hakijaryntäystä alalle, ja jossain kunnissa on rahapulassa jo nyt turvauduttu nykyisten hoitajien lomauttamisiin (muistaakseni lehdissä ollut Kemin surkea tilanne).

Kuten Aho sanoi, alan tuottavuutta on parannettava, vaikka aikaisemmin alan väki on suhtautunut nihkeästi tehostamisvaatimuksiin ja väittänyt ettei mitään tehostettavaa enää ole koska jo nyt saa työskennellä niska ns. limassa.

Tehyllä on ollut aiemmin lukuisia suoraan jäsenistöä koskemattomia hyvän hoidon ohjelmia, joilla on koitettu vaikuttaa hoidon laatuun. On korostettu yksilöllisyyttä, kohtaamista, kiireettömyyttä ja potilaan tarpeisiin vastaamista hoidon laadun mittareina. Tuloksena on ollut vain kiristämistä; tehän tiedätte miten hoidetaan hyvin, miksette tee niin? Henkilökuntamitoituksia on luotu, mutta koska ne ovat suosituksia eivätkä pakollisia velvoitteita, noudattaminen on jäänyt vähemmälle.

Lisähenkilökunta olisi toki tervetullutta mutta sen aiheuttamat hyvät vaikutukset ovat päättäjille liian abstrakteja verrattuna kohonneisiin palkkakuluihin, jotta lisähenkilökuntaa oikeasti palkattaisiin. Ilmeisesti toive lisähenkilökunnasta on ollut vain liian helposti torpattavissa. Ongelmaa koskee erityisesti perusterveydenhuoltoa, sillä vanhukset eivät saa ääntään kuuluviin. Lisähenkilökunta on siis lupaus jota ei toteuteta, koska ei ole pakko.

Tehostamista varmasti tarvitaan koskien koko terveydenhuoltojärjestelmää, joka nykyisellään sisältää päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa kahden maan tarpeisiin. Tämä on tietenkin kuntien ja viime kädessä valtion tehtävä, terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua hankkeisiin välittämällä totuudenmukaisen kuvan kentältä. Meidän tehtävämme ei ole pitää tehokkuutta parempana omalla palkkauksellamme.

Edelleen, koska palkkaus ei vastaa työnkuvaa eikä työnkuvaan ole tulossa helpotuksia, vaihtoehto ei mielestäni ole jäädä odottamaan muuttuisiko työnkuva sittenkin. Puhutaan nyt sitten sitä kieltä mitä kunnissa ymmärretään ja vaaditaan suoraan rahaa.

"KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Palola Tampereelta sanoo, että hänen tietojensa mukaan kaikki mukana olevat eivät ole henkilökohtaisesti kirjoittaneet nimeään listalle.

Työmarkkinajohtaja Markku Palosen mukaan listoilla on myös nimiä, joita ei ole varmennettu kyseisen henkilön omakätisellä allekirjoituksella."

Tuntuuko koskaan, että näät salaliittoja kaikkialla? Kylläpäs nyt käytetään kaikki mahdolliset keinot listojen spekulointiin. KT oli jopa kehottanut työnantajia lähettämään jokaiselle allekirjoittaneelle kirjeen, jossa varmistetaan että ihanko oikeasti tahdot irtisanoutua. Sitä odotellessa.

Tänään sairaanhoitopiirit olivat ilmeisesti saaneet listat irtisanoutumisella uhkaavista ja vaikuttaa siltä, että työnantaja alkaa vihdoin myöntää tilanteen mahdottomuuden. Korvaavaa työvoimaa ei ole.

Täällä Varsinais-Suomessa työnantaja koitti kerätä omia listojaan, tehyn jäsenistä siis. Annoin vastaukseksi aikuismaisesti "En kerro".

[Tix]

Edelleen, koska palkkaus ei vastaa työnkuvaa

Missä niin seisoo? Tämän olen kuullut monta kertaa, mutta mitään sellaista objektiivista vaativuusluokittelua tms. en ole nähnyt joka rankkaisi hoitajien palkat alhaisemmaksi kuin muut yhtä vaativat tehtävät kunnilla.

[Riemumieli]

Ottaen huomioon, että hoitsut ovat glorifioituja duunareita, palkka on enemmän kuin hyvä muistaen, että toimitaan julkisella sektorilla. Kaikkein eniten huvittaa se, että palkankorotuksia perustellaan hoitajien työn raskaudella ja loppuunpalamisen vaaralla. Lieveneekö työtaakka, kun saa pari egeä lisää rahaa, paskan marjat!