Peittämällä lurppakorvilla kanin silmät niin kanisikin nauttii seksistänne!Herra Manala kirjoitti:Miten luppakorvakanin kanssa voi harrastaa seksiä turvallisesti?
SA
arvokkaat neuvot joka lähtöön
Peittämällä lurppakorvilla kanin silmät niin kanisikin nauttii seksistänne!Herra Manala kirjoitti:Miten luppakorvakanin kanssa voi harrastaa seksiä turvallisesti?
Ei mitenkään, ellei hommaan osallistu myös hevonen, aasi tai kameli.Herra Manala kirjoitti:Miten luppakorvakanin kanssa voi harrastaa seksiä turvallisesti?
Ihkuja nää eläinrakkaat raavaat miehet!NuoriDaavid kirjoitti:Aiemmin mä olen juuri tuollaisia rääpälekoiria vastustanut, mutta kun se on niin pieni ja suloinen.
En muista mikä oli omalla kisulla aikanaan kun ilmeistyi muutamia kolikon kokoisia karvattomia laueita, mutta muistaakseni sai siihen kortisonipiikin jonka seurauksena ongelma sitten korjaantui.ninnithequeen kirjoitti:Apuva!
Sherille on ilmestynyt kainaloon euron kolikon kokoinen karvaton kohta. Ihan justiinsa ilmestynyt, äsken huomasin. Mistä voisi johtua? Ei mielestäni arista sitä ollenkaan. Tämä on juuri tämä stressaava kattiparka, voisiko kaljuuntuminen johtua ihan vaan stressistä?
Eli eläinlääkärireissu taas edessä.Rouva Pupu kirjoitti:En muista mikä oli omalla kisulla aikanaan kun ilmeistyi muutamia kolikon kokoisia karvattomia laueita, mutta muistaakseni sai siihen kortisonipiikin jonka seurauksena ongelma sitten korjaantui.ninnithequeen kirjoitti:Apuva!
Sherille on ilmestynyt kainaloon euron kolikon kokoinen karvaton kohta. Ihan justiinsa ilmestynyt, äsken huomasin. Mistä voisi johtua? Ei mielestäni arista sitä ollenkaan. Tämä on juuri tämä stressaava kattiparka, voisiko kaljuuntuminen johtua ihan vaan stressistä?
mustaenkeli kirjoitti:Jahas. Ajoin tossa just pihaan ja mikäs mua vastassa oottikaan... ei mikään. Ei ristin sielua (paitsi noi kolme sammakkoa kotona akvaariossa). Koirat oli sitte näppärästi aukonu ovet ja lähteny omille teilleen. Ulkona sataa vettä.
Kaiken hyvän lisäksi tolla nartulla on justikään alkanu juoksu.... Soitanko poliisille vai mitäs vittua tässä seuraavaksi teen? Ite en lähe minnekään juoksentelemaan, kun vähempikin juoksentelu voi laukasta supistelut...
Tuo toinen noista osaa aukoa ovet, vaikka kahvat olisi käännetty ylösalaisin. Sen takia meillä on eteisen ovi ollu ulkoapäin lukittuna säpissä, etteivät saa hypittyä ovea auki. Nyt tuo lukko kuitenkin ollut pari viikkoa rikki ja ois pitäny hiukka porata sitä, että saa uuen viritelmän...Stadinarska kirjoitti: Kuinka ne ovet niin auki ovat? VOIKO siellä jättää kodin auki? Siis vahinko?
SIIS nyt ne riivatut on tuotu savolaiskotiinne takaisin! KUKA rankkuri oli ne koiratarhaan vienyt. AKU ANKKA-lehdessähän oli usein rankkureita, jotka jahtasi irtokoiria. Taisi olla USA-touhua silloin.mustaenkeli kirjoitti:Tuo toinen noista osaa aukoa ovet, vaikka kahvat olisi käännetty ylösalaisin. Sen takia meillä on eteisen ovi ollu ulkoapäin lukittuna säpissä, etteivät saa hypittyä ovea auki. Nyt tuo lukko kuitenkin ollut pari viikkoa rikki ja ois pitäny hiukka porata sitä, että saa uuen viritelmän...Stadinarska kirjoitti: Kuinka ne ovet niin auki ovat? VOIKO siellä jättää kodin auki? Siis vahinko?
Kämppä ainaski on nyt hiton hyvin tuulettunu. Katsotaan, ajaako routa porsaat kotiin. Näillä seuduilla kun liikkuu noita susiakin... eikä mikään koiraystävällisin asianhaara.
Siis mikä näiden kissojen tarina on?Bliss kirjoitti:^Se nököttää sohvan tai vaihtoehtoisesti kylppärin allaskaapin alla ja murisee. Toinen käyttäytyy ihan normaalisti, niinkuin kissat yleensä
Kissakaksoset tulivat 12 viikon ikäisinä meille kesäkuussa, ujostelivat ensimmäisen viikon, uroskissasta tuli rohkea "tavallinen" kissa, narttukissa ei ikinä päässyt alku-ujostuksesta eroon. Pelkää kaikkea ja kaikkia. Ainoastaan silloin käyttäytyy normaalisti, kun poika on poissa kotoa, ja toinen kissa tilapäisesti suljettu toiseen huoneeseen. On myös lakannut leikkimästä veljensä kanssa, yhteenotot ovat ihan oikeaa tappelua. Oon yrittänyt antaa toiselle huomiota ja aikaa, ja rauhoittaa ympäristöä ja vaikka mitä, mutta pahemmaksi vaan meneebedlam kirjoitti: Siis mikä näiden kissojen tarina on?
Kannattaa ehkä harkita jos sille löytyisi jostain toinen koti jonkun vanhan mummon ainoana lemmikkinä. Itse otin aikoinaan täysin psyykkisesti vaurioituneen ja villiintyneen kissan, josta tuli loppujen lopuksi varsin kelpo lemmikki. Joskus eläimen käytös muuttuu kun sen koko elinympäristö vaihtuu.Bliss kirjoitti: Kurjaa katsoa kun toisella on kurjaa.
Kuulostaa kyllä tosi oudolle, että sisartaan tolleen sitten ujostaa. Vaikka kylläpähän minäkin huomasin vasta tuon omani kanssa, että kissat osaa olla ihan järjettömän herkkiä elukoita. Toivottavasti nyt joku ammattilainen osaisi avittaa, ooksie kysyny keneltäkään elukkatohtorilta?Bliss kirjoitti:Kissakaksoset tulivat 12 viikon ikäisinä meille kesäkuussa, ujostelivat ensimmäisen viikon, uroskissasta tuli rohkea "tavallinen" kissa, narttukissa ei ikinä päässyt alku-ujostuksesta eroon. Pelkää kaikkea ja kaikkia. Ainoastaan silloin käyttäytyy normaalisti, kun poika on poissa kotoa, ja toinen kissa tilapäisesti suljettu toiseen huoneeseen. On myös lakannut leikkimästä veljensä kanssa, yhteenotot ovat ihan oikeaa tappelua. Oon yrittänyt antaa toiselle huomiota ja aikaa, ja rauhoittaa ympäristöä ja vaikka mitä, mutta pahemmaksi vaan meneebedlam kirjoitti: Siis mikä näiden kissojen tarina on?
Kurjaa katsoa kun toisella on kurjaa.
Sitäpä mä olen tässä yrittänytkin, lapsettomaan kotiin ja ainoaksi kissaksi. Ei vaan ole ottajia vaikka toinen on kaunis kuin mikä.Savannah kirjoitti:
Kannattaa ehkä harkita jos sille löytyisi jostain toinen koti jonkun vanhan mummon ainoana lemmikkinä. Itse otin aikoinaan täysin psyykkisesti vaurioituneen ja villiintyneen kissan, josta tuli loppujen lopuksi varsin kelpo lemmikki. Joskus eläimen käytös muuttuu kun sen koko elinympäristö vaihtuu.
Jouduin antamaan vähän aikaa sitten oman kissani pois allergian takia. Kirjoitin sellaisen vähän erilaisen ja mukamasnäppärän kuvauksen kissaneidistä, jonka sitten laitoin kaikille mahdollisille ilmoituspalstoille netissä mm. Suomi24 ja Apulaan. Olin aivan varma, että kukaan ei ota keski-ikäistä ja arkaa, vaikkakin kaunista kissaa. Olin väärässä. Sain 22 vastausta, joista valitsin parhaan kodin kissalleni. Laitoin uuden omistajan allekirjoittamaan vielä sopimuksen jonka perusteella saan koska tahansa hakea kissani pois ilman korvausvelvoitetta jos katson ettei sitä kohdella vaatimusteni mukaisesti. Kannattaa siis ehdottomasti laittaa ilmoitus ja panostaa siihen vähän enemmän, jotta hyppää silmille kymmenien muiden samanlaisten ilmoitusten joukosta.Bliss kirjoitti:Sitäpä mä olen tässä yrittänytkin, lapsettomaan kotiin ja ainoaksi kissaksi. Ei vaan ole ottajia vaikka toinen on kaunis kuin mikä.Savannah kirjoitti:
Kannattaa ehkä harkita jos sille löytyisi jostain toinen koti jonkun vanhan mummon ainoana lemmikkinä. Itse otin aikoinaan täysin psyykkisesti vaurioituneen ja villiintyneen kissan, josta tuli loppujen lopuksi varsin kelpo lemmikki. Joskus eläimen käytös muuttuu kun sen koko elinympäristö vaihtuu.
No sen verran, että tutkittiin kattineiti ettei ole esim. päässä kasvainta tms. joka saattaisi vaikuttaa käytökseen. Ihan on fyysisesti terve. Arka ja ujo kyllä. Ei tuo elukkatohtori oikein osannut muuta sanoabedlam kirjoitti:ooksie kysyny keneltäkään elukkatohtorilta?
Meillä oli aikoinaan yksi vielä hankalampi tapaus, koska se pelkäsi myös aikuisia. Velmu asui meillä syntymästään pari vuotta, mutta siinä vaiheessa kun sen pupillitkin olivat jatkuvasti laajentuneet, oli pakko hyväksyä etten minä pysty järjestämään sille oikeanlaisia oloja. Apulaan laitettu ilmoitus, jossa kerroin hyvin täsmällisesti minkälaisesta ongelmasta oli kyse, ja etten minäkään monipuolisella kokemuksellani selviä kyseisestä kissasta, poiki yhden vastauksen. Sattui olemaan oikeanlainen ihminen, mutta jos ei olisi ollut, olisin varmasti päätynyt lopettamaan Velmun. Jossain vaiheessa kun vaihtoehdot vain ovat liian vähissä.Bliss kirjoitti:Sitäpä mä olen tässä yrittänytkin, lapsettomaan kotiin ja ainoaksi kissaksi. Ei vaan ole ottajia vaikka toinen on kaunis kuin mikä.