EveryWoman kirjoitti:prosessi kirjoitti:Mistä muistuikin mieleeni taas kerran se tukalahko reaktioni sinun ja SE:n tykkäämispalautteeseenne. Juuri koska te molemmat olette ihmisiä, jotka omalla kohdallaan jättävät tuon palautelajin mielellään väliin, en osannut suhtautua siihen, että kohdistitte sitä minuun.
No otetaans tähän sitten lyhyt oppimäärä:
Ominaista kyseiselle palautelajille minun (ja uskoakseni myös Easyn) näkökulmastani on sen sosiaaliseen laumakäyttäytymiseen viittaava luonne. Siispä ne ilmenemismuodot, joita eniten tekee mieli karttaa, ovat pikaisella hahmottamisella tykkäämisen julkinen mainostaminen a) silloin kun kohde (usein epäsuorasti) pyytää sitä ja b) silloin kun useat muutkin ihmiset ovat juuri ilmaisseet tykkäämistään.
Taisin syyllistyä sekä a):han että b):hen, ja vaikka periaatteessa olenkin samaa mieltä kanssasi, kuvittelen kuitenkin motiivini tärkeämmiksi kuin sen, miten laumasieluiselta noin toimiessani satun näyttämään. a) tapahtui, koska Zeb selvästi oli pahoittanut mielensä, ja koska hän selvästi kaipasi tykkäämisinformaatiota ja minä satun tykkäämään hänestä, en nähnyt mitään syytä olla kertomatta sitä. b) on hankalampi tapaus, lähinnä se oli asian vahvistamista, ja aidon vahvistamisen kätkeminen samansuuntaisen älämölön sekaan on kätevää, tavoittaa kohteensa, mutta aika harva muu tajuaa sen olleen aitoa.
Miksi näin? Koska molemmissa tapauksissa on mahdollista (ja usein jopa todennäköistä), että mainostuksen pääasiallinen funktio ei ole tykkäämisinformaation välittäminen kohteelle vaan tiettyyn laumaan kuulumista koskevan informaation välittäminen kyseiselle laumalle tai ympäristölle tai sekä että.
Tärkeintä kai kuitenkin on, että itse tietää sen pääasiallisen funktion, oli se mikä hyvänsä. Lauma saa vetää ihan mitä johtopäätöksiä lystää, minua ei varsinaisesti edes kiinnosta.
Muistui mieleen ala-asteaikainen leikki, joka oli jonkinlainen muunnelma hipasta. Siinä pojat olivat aina takaa-ajettavia ja tytöt takaa-ajajia. Jos joku tyttö sai jonkun pojan kiinni, joutui poika vankilaan, mistä vapautui sanomalla ääneen jonkun tytön nimen. Vankilan luona oli tietenkin joku tyttö aina kuuntelemassa mitä pojat milloinkin sattuivat sanomaan, ja tietenkin tytöt vetivät mitä omituisimpia johtopäätöksiä asiasta. Jossain vaiheessa minä sitten päädyin pilaamaan koko leikin lopullisesti, kun neuvoin yhdelle pojalle, että kannattaa joka kiinnijäämisen jälkeen sanoa eri tytön nimi, ihan kenen tahansa. Johtopäätösten tekeminen muuttuu mahdottomaksi, mutta se tyttö, jonka nimi jossain vaiheessa sanotaan tosissaan, tietää kyllä. Tämä poika paljasti juonen kaikille muillekin pojille, joten tytöt eivät tietenkään enää halunneet leikkiä.
Olen sen verran fasistinen tykkäämistunnustusten pyhyyden suhteen, että en pidä niiden käyttämisestä sosiaalisen kilpailun välineenä. Tällä en tarkoita, että pyrkisin kieltämään tällaisen toiminnan kokonaisuudessaan - en vain itse halua osallistua sellaiseen.
Onko aina kyseessä kilpailu? Jos on, kenen kanssa Zeb kilpaili? Gattacan, elcon ja urpiaisen?
Mutta yllämainittu ei tokikaan merkitse sitä, että olisin valmis luopumaan puhtaasta (tai tarkemmin ottaen: ei-laumasosiaalisesta) positiivisen palautteen antamisesta silloin, kun siihen on aihetta. Päin vastoin, jos jonkun tekeminen tai oleminen aiheuttaa minulle myönteisiä tuntemuksia, pyrin pitämään huolta siitä että tämä tulee hänenkin tietoonsa. Maailmassa kun annetaan lopulta aivan liian vähän myönteistä palautetta.
Niin samaa mieltä.
Se, että yritän samaan aikaan olla luomatta muille sellaista kuvaa, että i) minulta olisi mahdollista saada ylläkuvatun kaltaista laumasosiaalista pönkitystä tai että ii) suosiooni olisi mahdollista päästä antamalla sellaista minulle, johtaa tietenkin siihen, että myönteisen palautteen antaminen voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vielä enemmän haasteellista. Yksityisissä keskusteluissa vaikeuksia ei ole, mutta mitä julkisemmaksi keskustelu muuttuu, sitä enemmän palautteen antamisen tavat vaativat manageerausta.
Meinaat ettei hyttysten ampuminen haulikolla kannata, eikä norsun läimiminen kärpäslätkällä? Noin mielikuvatasolla nuokin kyllä kuulostavat minusta hauskalta ajanvietteeltä, tarkoituksenmukaisuudesta ei niin väliä...
Sinun tapauksessasi Easy kertoi tykkäävänsä sinusta keskustelussa, jossa olimme olennaisesti eri mieltä kuin sinä. Tällä tavalla saatiin aika hyvin eliminoitua se mahdollisuus, että joku luulisi hänen pyrkivän pönkittämään sinun sosiaalista statustasi tai sitten saamaan siitä hyötyä itselleen - tuossa laumasosiaalisuuden pelissä kun eri mieltä olevan senhetkinen status nähdään tyypillisesti miinusmerkkisenä, eikä sitä ole tapana ainakaan pyrkiä kohottamaan, koska sillä tavoin maailmaa hahmottava pyrkii "voittamaan" väittelyn saattamalla oman statuksensa pysyvästi toista korkeammalle.
Tässä on hyvin kuvattuna yksi minun elämäni suurista ongelmista. Minä en aikuisten oikeesti näe laumasosiaalisuuden sääntöjä muuten kuin varta vasten keskittymällä niihin, joten sen lisäksi että minulta jää paljon muiden ihmisten viestinnästä huomaamatta, lähetän ulospäin ihan huomaamattani jatkuvalla syötöllä väärää informaatiota. Tässä viime päivinä olen parhaani mukaan yrittänyt skarpata ja muistaa, että kaikessa kirjoitetussa on vähintään kaksi tasoa, ja tietoisesti jättänyt kirjoittamatta kaiken sellaisen, joka olisi ristiriidassa sosiaalisen lokeroni kanssa. Toivottavasti olen onnistunut.
Minä taas tein mainitussa tilanteessa pienen virheen, koska menin sanomaan oman kommenttini heti Easyn kommentin jälkeen. Tämä on omiaan viestimään laumapelailijoille: Haluan olla samaa mieltä kuin hän ja sitä kautta saada osan hänen statuksestaan. Toisaalta, koska olen ymmärtänyt, että Easyn status on Kitinän laumapelaajien silmissä niin rankasti miinuksella kuin suinkin mahdollista, virhe tuskin oli erityisen kohtalokas. Ja koska pyrin kuitekin ensisijaisesti toimimaan tärkeimpinä pitämieni päämäärien mukaisesti ja vasta toissijaisesti miettimään noita sosiaalisuusnäkökulmia, olen edelleen valmis seisomaan toimintani takana.
Toimit kuten toimit samasta syystä kuin minä kertoessani Zebille tykkääväni, vaikka sosiaalinen konteksti olikin täysin käänteinen. Aika hassua.
Kommenttini oli näet muhinut mielessäni ikään kuin "varastossa", odottamassa sopivaa hetkeä tulla verbalisoiduksi, siitä lähtien kun vaihdoit kasvokuvasi avatariksi (silloin katsoimme sitä Easyn kanssa yhdessä ja ihastelin hänelle ääneen kauneuttasi).
Aika roistomaista ottaa se varastosta juuri Sarasvuo-ketjussa. Ehkä oletkin pahempi roisto kuin itsekään luulet.
Vaikka se olisi kuinka aitoa, oli se silti jollain lailla epäilyttävää.
Aiempien aihetta koskevien postauksiesi valossa ymmärrän hyvin, että se epäilyttää. Toivottavasti epäilyttäminen ei kuitenkaan muodostu liian häiritseväksi.
Ei muodostu. Kyllä pärstänsä avatariksi laittavan täytyy pystyä kestämään sekin vaihtoehto, että kuvaa kommentoidaan.
Kuten sekin, että juuri nyt minulla on ihan pakottava tarve kiusata sinua kertomalla, että tykkään sinustakin.
Valitettavasti (?) en yleensä osaa kiusaantua silloin kun joku haluaa kiusata minua. Kiitos!
Harmin paikka, täytyy keksiä jokin parempi tapa kiusata sinua.
Mutta no, mahdollisesti tulkitsin tapahtumia oman persoonallisuuteni kautta jotenkin vinksahtaneesti, missä ei tietenkään ole mitään uutta. Ei kannustamisessa toki mitään vikaa ole, jos kohde osaa suhtautua siihen oikein. Jatkakaa!
Tervetuloa vinksahtaneiden maailmaan, täällä on kivaa.
Kuten sanottu: ei mitään uutta auringon alla ja päivääkään en vaihtaisi pois.
Eijeijei, maailmaksi tämä muuttui vasta, kun täällä alkoi olla tarpeeksi porukkaa...