
Tänään täytyy ottaa pippeliä suuhun. Sori, meen pois ketjusta.
Niin, minäkin toki runkkaankin vain koska se simuloi lapsentekoa.Geetz kirjoitti:No mä nyt en koskaan oo seksiä harrastellukaan ilman lapsenteko-aikeita. .
No eipä tuohon kätilöitä tarvita. Yksi vauvakuumeinen anoppikokelaskin jo piisaa. Voi olla, että tohotus osaltaan jopa estää minkäänlaisen vauvakuumeen kehittymistä itselleni, kun mieleen nousee kuvia siitä kuinka mahdollisesti joudun sitten taistelemaan lapsen "huoltajuudesta" hänen kanssaan.BettyB. kirjoitti:halusin vaan kertoa millaista on olla kätilön lapseton sisko
Mida kirjoitti:Mut voi räkä! Se kysy et "kui sul on noin iso maha?" Meni pieleen sit seki suunnitelma.
Kiitos!Riemumieli kirjoitti:Minultakin onnittelut synnyttäneelle, hyvä että muna maistuu.
Lääkäri ennusti tossa viikolla, että pentu vois syntyä käytännössä minä hetkenä hyvänsä. Eli, suomennettuna joko ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna. Minkään ei kuulemma tartteis enää pidätellä, joten muksu määrätköön tahdin. Tällä viikolla ne Kolmen Ässän Konstit on aiheuttanu lähinnä vaan suppareita, muttei riittävästi.Geetz kirjoitti:Koitas nyt mustis synnyttää ennen joulua ni pääset nauttimaan herkuista (muistelen muutaman vuoden takaa et herkkuja ei kykene ahtamaan viimesillään tarpeeks) .
Siivoilun ja Saunan jälkeen maistuukin se Savukala ihan parhaalta. Eikuhä?mustaenkeli kirjoitti:Tällä viikolla ne Kolmen Ässän Konstit on aiheuttanu lähinnä vaan suppareita, muttei riittävästi.
Lähenki tästä Siivoileen, illalla ois Sauna.
Ei mulla ollu mitään tuossa vaiheessa. Mutta raskautta oli hyvä käyttää tekosyynä hemmotteluihinElppis kirjoitti:Mä oon vasta rv 13+0 ja eilen tuntui siltä ettei mitenkään ole hyvä nukahtaa kun kokoajan vihloo ja vääntää. Onkos nää nyt niitä pikkusuppareita? Pentele. Ohi meni sillä että mies hieroi masua.
Minulla taas mieli kohenee aamulla, kun juniorin sängyn suunnalta kuuluu voimakastahtinen peukalonsyönti. On vielä hymyilyn ohella alkanut hieman nauraakin muun jokeltelun ohella.Riemumieli kirjoitti:Rahassa ei voi mitata sitä, kun kaveri hymyilee leveästi riemuiten sitä, että iskä tuli kotiin.
Kuulostat aivan Mieheltäni! Hänellä kun tämänhetkisenä stressinä se, mistä löytää sellainen työ, jonka palkoilla voisi kustantaa pienelle sitten kaikki mahollinen ja mahoton, mitä se muka vaan ikinä voi tarvita... kun itse yritän muistutella, että ehkä se isän antama aika kuitenkin on arvokkaampi juttu ku pleikkari, X-box, rattikelkka, sähköjunarata, formularata ja oma huvipuisto pihalle...Riemumieli kirjoitti:Itse olen ainakin huomannut lopunkin itsekkyyden kadonneen. En mieti, millaisia lahjoja saan, vaan pohdin, mitä pukki tuo pikkumiehelle. Runsasrahaisessa työssäkin enemmän innostaa ajatus mahdollisuudesta tarjota jälkeläiselle hyvä elintaso kuin omat ambitiot.