Tällasta tää on...näin se luottamuspula vaan hiipii mun pyllyn ja nowankin välille!Crowbar kirjoitti:Eli siis ensin ollaan ymmärtäväisiä ja kannustavaisia ja toivotaan parasta toiselle. Sitten ollaankin haarat levällään avioliittoa rikkomassa. Ai ai ai.nowaysis kirjoitti:Dave-rakas.
Voin toki alkaa sun Facebook-kamuksi, etten täysin menetä kosketusta sinuun ja perseeseesi!
Oikeesti? Ihan oikeesti?? Että se on ihan OK että nainen etsii heikon miehen ja käyttää miestä julmasti hyväkseen. Jesus.... Juu, miehen vika aina. Jos mies komentaa se on sovinisti jos se ei komenna niin se on tossun alla. Valkkaa siitä nyt sitten.EveryWoman kirjoitti:heikko mies on ainoa asia, joka tekee epäreilujen lupausten vaatimisesta helppoa.
Olenko sanonut että naisen tarpeita ei tule ottaa huomioon? Tarpeille pitää olla syy ja perusteet.Jos taas mies on suhteessa sillä mentaliteetilla, että naisen tarpeita ei pidäkään ottaa huomioon (jolloin voi syystä olettaa ettei pihtaaminen ole naiselle suurikaan menetys), suhde on myöskin mätä jo syntyessään.
Nainen joka uhkeilee miestä pilluttomuudella on itseasiassa se asia joka tappaa seksin suhteesta noin 90% tapauksista. Seuraa pettämistä ja muuta oheissälää. Ka kun naisella on se kortti taskussa aina "En anna" nainen ei anna, niin faktahan se on että joku muu nainen antaa.mies, joka on niin tossukka että lupailee mitä sattuu pillun menetyksen pelossa, saattaa jatkossa kiinnostaa naista seksuaalisesti aiempaa vähemmän.
No ihan oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että nainen kestää usein paljon pahempaa kuin mies olettaa. Ymmärrän toisaalta vanhojen traumojen merkityksen, ja pidän mahdollisena että vaimo oli ihan oikeastikin flippaamassa. Silloinkin voi silti luvata vaikka että lopettaa kitinöinnin väliaikaisesti kunnes asiaan saadaan selvyyttä, jos se kerran vaimolle aiheuttaa niin kauheasti pahaa mieltä. Se voi hyvinkin olla fiksua, koska järjiltään olevan vaimon kanssa voi olla vaikea muodostaa keskusteluyhteyttä.NuoriDaavid kirjoitti:Tuo edellyttäisi sitä, että molemmat osapuolet kykenisivät keskustelemaan asiasta rauhallisesti asiatasolla. Vanhat traumat painavat niin paljon, ettei vaimoni kanssa olisi tuossa tilanteessa pystynyt keskustelemaan asiasta. Helpompaa oli luvata, ettei koskaan enää kitinöi. Joskus periksi antaminen on viisainta.
Ei se perusongelma kuitenkaan ole kitinöidä vai ei, vaan se miksi olen tässä tilanteessa.nowaysis kirjoitti: ..
Eipä tietenkään ole ok. Sanoin, että heikko mies tekee siitä helppoa.1108 kirjoitti:Oikeesti? Ihan oikeesti?? Että se on ihan OK että nainen etsii heikon miehen ja käyttää miestä julmasti hyväkseen. Jesus.... Juu, miehen vika aina. Jos mies komentaa se on sovinisti jos se ei komenna niin se on tossun alla. Valkkaa siitä nyt sitten.EveryWoman kirjoitti:heikko mies on ainoa asia, joka tekee epäreilujen lupausten vaatimisesta helppoa.
Ei tuo ollut sinuun kohdistettu. Viittasin niihin suhteisiin, joita siis myös on olemassa, joissa nainen ei ole esim. seksielämään ollenkaan tyytyväinen ja siitä syystä hänen on mahdollisesti käytännöllistä kiristää miestä pihtaamalla (kun hän itse ei siinä kuitenkaan menetä mitään).Olenko sanonut että naisen tarpeita ei tule ottaa huomioon? Tarpeille pitää olla syy ja perusteet.Jos taas mies on suhteessa sillä mentaliteetilla, että naisen tarpeita ei pidäkään ottaa huomioon (jolloin voi syystä olettaa ettei pihtaaminen ole naiselle suurikaan menetys), suhde on myöskin mätä jo syntyessään.
Syyllisten etsimisessä ei useimmiten ole mitään pointtia. Lähes aina kun suhteessa on jokin ongelma, molempien osapuolien toiminnassa on parantamisen varaa. Siksi on yleensä järkevintä miettiä, mitä itse voisi tehdä paremmin kuin keskittyä syyllistämään sitä toista (tai ainakin se toimii, siis silloin kun molemmat noudattavat tätä sääntöä).Onko pettäminen sitten antamattoman naisen vai pettävän miehen vika on asia erikseen.
Okei, koetko nämä kommentit jotenkin asiaasi auttavina tai eteenpäin vievinä? Ei pelkkänä tutun tilanteen vatvomisena asiaan kuulumattomien ihmisten kanssa? Se on tietty totta, että omien ajatusten reflektoiminen on yleensä aina hyödyllistä, mutta kenties sen oman mielen syövereistä nousseen tiedon ja tuntemusten soveltaminen käytäntöön tulee myös aiheelliseksi jossain vaiheessa? Muuten kyseessä lienee pelkkä vatvominen, joka sekin tosin on toisinaan hyödyllistäNuoriDaavid kirjoitti:Ei se perusongelma kuitenkaan ole kitinöidä vai ei, vaan se miksi olen tässä tilanteessa.nowaysis kirjoitti: ..
En kyl siis oikeesti myöhästy! 
Usko, hän tietää. Yksi monista asioista minkä takia sanoin "Tahdon" alttarilla. Rakkaus, välittäminen, luottaminen ja uskollisuus kulkevat käsikädessä, ilman kaikkia niitä ei ole olemassa toimivaa suhdetta.EveryWoman kirjoitti:Toivottavasti hänkin tietää, että arvostat sitä.
Mä olen hiukan ND:n ja Nowan linjoilla tässä hommassa. Elämä, suhteet ja ihmiset harvoin ovat täydellisiä, ja vaikka alku olisikin ollut huono, niin asioiden tilaa voi muuttaa jos tahtoa löytyy. Molemmat (eiks vaan?) sanovat rakastavansa toisiaan, joten vaikka ongelmia olisikin, niin niistä voi selvitä. Hokkus pokkus -konsteihin en usko vaan siihen perinpohjaiseen asioiden työstämiseen.Haemaeraemies kirjoitti:Tuosta tilanteesta tulee mieleen ettei tuossa korjata jotain joka on hajonnut käytössä, vaan jotain joka on ollut tohjona aivan alusta asti.Zeb kirjoitti: Uskoakseni jokaisessa parisuhteessa on ongelmakohtansa, mutta suurinta osaa niistä voi työstää halutessaan oikeaan suuntaan.
1108 kirjoitti:Oho, olimpa syvällinen.
Aivan, mahdottomien vaatiminen ei kannata suhteen toimivuutta ajatellen, kuten ei mahdottomien lupaaminenkaan. Molemmilla on vastuu toimia järkevästi yksisilmäisen toisen syyttelyn sijaan.Mutta asia on vain niin yksinkertainen että...
Kuinkas monta 10 vuoden avioliittoa 3 lapsella sinulla, nowalla ja EW:llä on yhteensä takana?Zeb kirjoitti:Ja tosiaan, aika paljon tullut ohjeita sellaisilta tyypeiltä, jotka ovat sinkkuja ja harrastelleet ainoastaan max muutaman vuoden suhteita. Sitten vaihtoon, kun kerran ilmeni ongelmia ja taas sama homma edessä seuraavassa suhteessa. Ei toimi tuo ongelmattomuuden odotus ja karkuun juoksu ennen kovia korjausyrityksiä jos hakee elämän kestävää liittoa. Kaikki eivät toki hae ja nykymaailmassa myös sitoutumiskammotus rulaa aika monella.
En tiedä muista, mutta itselläni yksi kymmenen vuoden avoliitto kahdella koirallaTix kirjoitti:Kuinkas monta 10 vuoden avioliittoa 3 lapsella sinulla, nowalla ja EW:llä on yhteensä takana?
Ja kysy uudestaan vielä kahdeksan vuoden päästä (tosin en halua kuin max kaksi lasta) 
saira kirjoitti: Sivukysymys: Etkö luota itseesi, koska sinulle on tehty selväksi ettei sinuun voi luottaa, vaiko sen takia, että saattaisit pettää, vaikka luottamus olisi kunnossa? Äh, huonosti muotoiltu, mutta siitä kai ymmärtää idean...
Kiva kun haluat lähteä kuskiksi! Luin suoraan rivienvälistä!!!saira kirjoitti:Äh, huonosti muotoiltu, mutta siitä kai ymmärtää idean...
Ei se oikeastaan vaadi pitkää suhdetta, että tajuaa yhteisesti tapahtuvan ongelmanratkaisun myönteisen merkityksen. Ihan normaali virheiden tekeminen riittää, jos niistä myös ottaa opikseen. Se taas onnistuu ihan lyhyessäkin suhteessa, jos on onnistuakseen.Tix kirjoitti:Kuinkas monta 10 vuoden avioliittoa 3 lapsella sinulla, nowalla ja EW:llä on yhteensä takana?Zeb kirjoitti:Ja tosiaan, aika paljon tullut ohjeita sellaisilta tyypeiltä, jotka ovat sinkkuja ja harrastelleet ainoastaan max muutaman vuoden suhteita. Sitten vaihtoon, kun kerran ilmeni ongelmia ja taas sama homma edessä seuraavassa suhteessa. Ei toimi tuo ongelmattomuuden odotus ja karkuun juoksu ennen kovia korjausyrityksiä jos hakee elämän kestävää liittoa. Kaikki eivät toki hae ja nykymaailmassa myös sitoutumiskammotus rulaa aika monella.
Perkele, mun on pakko ostaa uusi näyttö, et näen ne rivienvälit...1108 kirjoitti:
Kiva kun haluat lähteä kuskiksi! Luin suoraan rivienvälistä!!!saira kirjoitti:Äh, huonosti muotoiltu, mutta siitä kai ymmärtää idean...
MUAH!saira kirjoitti:Perkele, mun on pakko ostaa uusi näyttö, et näen ne rivienvälit...
Voi olla näinkin, mutta eikös se sitten tilastollisesti kerro epäonnistuneesta ongelmanratkaisusta jos on paljon lyhyitä suhteitaEveryWoman kirjoitti:Ei se oikeastaan vaadi pitkää suhdetta, että tajuaa yhteisesti tapahtuvan ongelmanratkaisun myönteisen merkityksen. Ihan normaali virheiden tekeminen riittää, jos niistä myös ottaa opikseen. Se taas onnistuu ihan lyhyessäkin suhteessa, jos on onnistuakseen.
(En nyt ehkä ole ihan taivaan tosissani tätä mieltä, mut ehkä inan verran kuitenkin.)Olettaisin jotakuinkin näin. Silloinhan omista virheistä ei ole opittu vaan niitä toistetaan suhteesta toiseen. Kommenttini koski lähinnä Tixin heittoa, jossa tunnuttiin vihjaavan että ongelmanratkaisusta ei voi tajuta juuri mitään ellei ole kymmenen vuoden kolmilapsinen avioliitto takana (ja oliko nowakin tätä mieltä vai kuka se nyt olikaan?).Zeb kirjoitti:Voi olla näinkin, mutta eikös se sitten tilastollisesti kerro epäonnistuneesta ongelmanratkaisusta jos on paljon lyhyitä suhteitaEveryWoman kirjoitti:Ei se oikeastaan vaadi pitkää suhdetta, että tajuaa yhteisesti tapahtuvan ongelmanratkaisun myönteisen merkityksen. Ihan normaali virheiden tekeminen riittää, jos niistä myös ottaa opikseen. Se taas onnistuu ihan lyhyessäkin suhteessa, jos on onnistuakseen.
Jep. Ollaan täällä mietitty välillä sitä, että voiko joku pitää sarjatulisuhteilua ihan yhtä hyvänä ratkaisuna kuin sitäkin, että meneillään oleva suhde yritetään saada toimimaan hyvin mahdollisimman pitkään. Vaikea sanoa, ehkä jokunen sellainenkin yksilö voisi maailmaan mahtua? Joka tapauksessa osa alkuhuumahummailijoista on selkeästi elämäntapansa johdosta rikki. Itselleni sellainen ei sopisi ollenkaan, koska menen alkuhuumassa niin sekaisin että en kykene sen aikana normaaliin elämään. Tärkeintä kai tässäkin olisi tuntea itseään sen verran, että tietää mikä on hyväksi itselle ja mikä taas ei.Zeb kirjoitti:Tunnen henkilökohtaisesti useamman tyypin joille mikään ei alkuhuuman jälkeen enää kelpaa ja huumakin tuntuu jäävän aina vain lyhyemmäksi. Ilman kristallipalloa osaan kertoa, että nämä muutama eivät koskaan tule löytämään sitä jotain ichmeellistä mitä etsivät, elleivät ensin tutki omaa päätään ja odotuksiaan kriittisesti. Veikkaan, että eivät tule tätä tekemään vaan jäävät yksin. Ei sinänsä välttämättä mikään kirous ihmiselle, mutta kun nämäkin tyypit aina jauhavat siitä rakkaussuhteen ja perheenmuodostuksen tarpeistaan.
No voihan paska. Kyllä minä tiesin, että Dave ihan täysi ääliö on mutta, että iän myötä ei mitään tarty tyhjään päähän. Lääkäri ja kaikkea....kirjanoppinut pösilö.NuoriDaavid kirjoitti:Jotenkin asia unohtui. Olin varmaakin tulisesti rakastunut. Sitä paitsi jos olisin mennyt avioehtoa tekemään, niin liitto olisi jäänyt siihen.Haemaeraemies kirjoitti:Saakelin pässi, et ole tehny avioehtoa? Aijai, jo Kimi osasi tuon liikkeen. Vai etkö vielä silloin ollut armotonta tiliä takova lekuri?NuoriDaavid kirjoitti:
Tuskin. Mä en kestäisi sitä, että vaimo veisi puolet rahoistani.
Mä en menisi naimisiin avioehdolla. Se on joko täysi luottamus toiseen ihmiseen molemmin puolin, tai ei ole syytä mennä naimiasiin. Luottamuksella tarkoitan myös sitä, että ihminen osaa toimia oikein vaikka jostain syystä niin onnettomasti kävisi, että ero tulisi. Minulle tämä ehdoton luottamus on suunnilleen niin kuin pyhä periaatteellinen asia.Haemaeraemies kirjoitti:No tuo nyt jo kertoo aikalailla vaimostasi. Eihän se ole mikään epäluottamuslause ketään kohtaan että tekee avioehdon. Huomaa kyllä ettän naisen aivoista: haluaa avioehdon = SÄ ET OIKEASTI RAKASTA MUAYHYYYYYYY.NuoriDaavid kirjoitti: Sitä paitsi jos olisin mennyt avioehtoa tekemään, niin liitto olisi jäänyt siihen.
Totuus: Et mene naimisiin, et avioehdon kanssa etkä ilman.Zeb kirjoitti:Mä en menisi naimisiin avioehdolla.
Ihanan urponaiivia!Zeb kirjoitti:Mä en menisi naimisiin avioehdolla. Se on joko täysi luottamus toiseen ihmiseen molemmin puolin, tai ei ole syytä mennä naimiasiin. Luottamuksella tarkoitan myös sitä, että ihminen osaa toimia oikein vaikka jostain syystä niin onnettomasti kävisi, että ero tulisi.
Poistin sut just noresta ainakin hetkeksi nähdäkseni tämän, kun arvasin että tässä on jotain mielenkiintoista.1108 kirjoitti:Totuus: Et mene naimisiin, et avioehdon kanssa etkä ilman.
Saatan ollakin ja ihan mielelläni tietyissä asioissa, kiitos vainHerra Manala kirjoitti:Ihanan urponaiivia!
Valitsen kuitenkin nykyjään aika tarkasti kehen luotan.
