Tix kirjoitti:prosessi kirjoitti:Päädytään takaisin siihen ongelmaan, että jos kukaan ei tiedä mitä jokin käsite oikein tarkoittaa, ovat tuomiot väkisinkin mielivaltaisia.
Yritätkö nyt sanoa, että kärsimyksen tai halveksunnan käsitteet olisivat jotenkin mielivaltaisia? Vaiko mitä?
En, vaan niin vaikeasti arvioitavissa, ettei niitä tulisi käyttää lakiteksteissä.
Summataanpas nyt efforttisi tähänastiset tulokset. Ensin päätit, että kärsimystä ei saa ottaa huomioon, vain taloudellinen vahinko. Se sulkee näppärästi pois muuten identtiset teot, joilla on pyritty tuottamaan etupäässä henkistä kärsimystä (esimerkiksi ex-kumppanien harjoittamat paljastukset, alastonkuvien levittämisen netissä yms.) kokonaan pois, jos niistä ei aiheudu taloudellista vahinkoa. Amanda A, Alepan kassa Alavudelta, kiittää sinua varmasti siitä että Erkki E, ex-poikaystävä, voi jatkossa seuraumuksitta laittaa Amandan alastonkuvat nettiin, kunhan Amanda ei niiden seurauksena vain saa potkuja työstään. Samapa tuo vaikka Amanda teon seurauksena ajautuisi itsemurhaan, taloudellinen vahinko on nolla..
Jätit tyylikkäästi huomiotta, että myös lisäsin lakitekstiin sen yleisen pahennuksen. Nuo kaikki mainitsemasi esimerkit mahtuvat sen piiriin.
Sen lisäksi keksit, esitit että mielivalta olisi ongelma. Sen sijaan, että asioita harkittaisiin tapauskohtaisesti tuomioistuimessa, haluaisit luoda jonkinlaisen tilastollisen kansantribunaalin, joka arvioisi "julkista paheksuntaa."
Tietenkin asioita jatkossakin harkittaisiin tapauskohtaisesti, mutta tuon harkinnan avuksi tarvitaan työkaluja, jos kerran tuomiot nykyisellään ovat lähinnä arpapeliä. Kuten tässä Vanhasen tapauksessa, 2-2.
Se nyt vain taitaa olla aika paljon henkilön persoonasta ja ominaisuuksista ja median (tietoisesta tai tiedostamattomasta) vallankäytöstä kiinni, että aiheutuuko jostain "julkista paheksuntaa" vaiko ei. (Olettaen, että moisen epämääräisyyden voisi edes määritellä.)
Täsmälleen. Jolloin syntyy aivan uusi ongelma, nimittäin se, että rikoksen uhrin persoona ratkaisee teon tuomittavuuden. Siksi arvioinnin liian pitkälle menevä tapauskohtaistaminen on hyvinkin kyseenalaista.
Onnittelut. Siirsit "mielivallan" tuomioistuimelta reaalisesti median oikeudenkäytöksi, jossa syyllisyys rikokseen ei enää palaudukaan tekijän tekoihin, tarkoitukseen ja sen seurauksiin kohteelleen, vaan sille, mitä mieltä suuri yleisö on kohteesta (mahdollisesti median manipulaation tuloksena.)
En. Kun kyseessä on median toimintaan liittyvä rikos, juuri suuren yleisön mielipide on se kärsimyksen aiheuttaja. Niinpä sen mittaaminen on oleellista. Mutta itse asiassa tuo asenneilmapiirimittari poistaisi myös nuo manipulaatioriskit, koska sen sisältö ei tietenkään keskittyisi henkilöihin, vaan asioihin.
Suositan, että pysyt jatkossakin matematiikan puolella.
Suosita vaan.