Ihmisistä se enemmän vaaraa on. Joka viikonloppu moni tulee pahoinpidellyksi ihmisen toimesta. Loogisesti ajatellen baareissa juopuvat ihmiset täytyisi pitää hihnassa.
Kun meillä oli koira, kaupungin järjestyssääntö salli sen ilman hihnaa juoksuttamisen Varkauden laajoilla lähes luonnontilaisilla ulkoilualueilla. Siellä ei juuri tullut vastaan ei ihmisiä eikä koiria. Jänikset olivat hyviä
Nyt sitten on uusi valtakunnallinen järjestyslaki, joka kategorisesti kieltää koirien irrallaan juoksuttamisen taajamamerkkien sisäpuolella. Riippuu taajamasta, mutta täällä se olisi ihan perseestä. Tuollainen melkein seitsemääkymppiä juokseva koira koko ikänsä hihnassa metsästysreissuja lukuunottamatta vain siksi, että kerran vuodessa sattuisi vastaan tulemaan ihminen, joka syyttä pelkää koiraani. Tai joo, lapset, laaaapset, laaapset.
Aidatut koirapuistot ovat sellaisille juoksijaroduille huono vitsi.
Mitä mies-koira matseihin tulee, niin sellaisesta ihan leikkitappeluna minulla on kokemusta. Ferri painoi kunnossa 35 kiloa, läskimpänä 40. Säkäkorkeus 66 cm. Vedin vanhan paksun takin päälle ja tappelemaan (No itsehän se mut puntista vetämällä siihen vaati). Ehkä olen nopea, ja ehkä se ei ole tappelurotua kk. saksanseisoja. Mutta kyllä sellaista voi väistää, torjua puremia käsivarsilla suuntaamalla ja samantien heittää taaksepäin. Puremia voi tulla, mutta ei kerinnyt otetta saamaan. "Säännöt" tosin oli tietysti, että vihaisia ei oltu, se ei purrut tosissaan enkä minä lyönyt. Selälleen saaminen on tosi vaikeaa, siinä jos missä altistuu puremille ja selälläänkin koira ponnistaa jaloillaan vastaan.
Sitten koirien aroissa paikoissa on eroja. Se meidän kakoi ja yski heti kun kurkkuun vähänkin hipaisi. Kun taas kerran naapurin vuoden ikäinen (pentu oikeastaan) saksanpaimenkoira otti hanskakäteni suuhunsa eikä päästänyt irti isäntänsäkään yrityksistä huolimatta. Vetäsin sitä kurkkuun lujaa, ei mitään vaikutusta. Sitten vain kävelin eteenpäin ja kaadoin sen selälleen kun tukipiste oli sen leuoissa ja kävelin yli. Vähän nolotti että mitä sitä nyt toisen miehen koiraa kurmuuttamaan..
Suojelukoirien opetuksessa ne kai opetetaan käymään käsivarteen kiinni. Harjoituksissa näyttää, että maalimies vain seisoo paikallaan ja oikein tyrkyttää kättään. Pakkoko se on niin seistä niin että pure nyt, pure? Ja sitten leffoissa isokin mies kaatuu aina kun iso koira hyökkää. Pakkoko on kaatua? Ei koira saa miestä nurin muuten kuin vauhtia ottamalla liike -energialla, ja haloo, silloin koiraa voi väistää.
Tiedä sitten onko väistelystä pitkään hyötyä. Se munkin vaan kävi ovelaksi ja alkoi näykkimään jalkoja kun ei ylemmäs päässyt, ja se olikin hankala kun potkia en saanut. Ehkä tosissaan olevan koiran saisi lopettamaan vain kuristamalla tai tajuttomaksi lyömällä? Pelkkä kipukaan kun ei aina tehoa.
Mutta ihmisen luontainen tapa tapella on aseiden käyttö. Kaadettiinhan sitä ennen mammuttejakin keihäällä. Joten jos tukevalla kepilläkin aseistettu mies häviää koiralle, se johtuu pelkästä koirapelosta. Saati sitten kun poliisimiehet eivät itse uskalla mennä, lähettävät koiran ammuttavaksi. Jossain näytöksessä ylppisteltiin, että poliisikoira kävi päälle vaikka neljä paukkupatruunaa ammuttiin kohti. No vittu, koirahan olisi kuollut. Ja mitä hienoa siinä, että koira ei ole paukkuarka. Eihän se voi edes tietää, että pyssy on vaarallinen.
