Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Tietokonejutut, pelit ja muu nörtismi; autot, kaasupullot ja muut lelut
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Aava kirjoitti:
Yönmustaritari kirjoitti: Hiljaa!!1

Alumiini on ruostumaton.
Ne sisemmät kerrokset juu, mutta alumiinin pinta voi hapettua. Ja ilmeisesti vasta se pinnan hapettuminen suojaa sisäkerroksia ruostumiselta (vrt. WikiPedia). Plus että alumiinin kovuus (2.75) on pienempi mitä raudalla (4.0).

Kannatan siis edelleen terästä.
Vähän kuin niin kuin naarmut korjautuvat itsekseen hapettavassa ympäristössä niin kuin ruostumatton teräkses tekee.

Sen kerroksen voi anodisoida siihen etukäteen. Ja mitä sinä kovuudella? Meinaatko, että haluat tehdä turvanumeron kaivertajan elämän vittumaisemmaksi?

EDIT:
Totta tietysti on, että alumiini on kolmanneksen kevyempää ja kyllähän ne muutkin ominaisuudet hakee sitän kolmannesta teräksen ominaisuuksista. Nykyisillä maailman materiaalihinnoilla kannattaa kuitenkin hakea mahdollisimman kevyitä rakennetta ja joku citifillarin runko nyt voi olla hiilikuitua tai vai paperia jos on kuiva kesä.
Herra Manala

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Aava kirjoitti:Kaikki nuo muut pyörän painon kannalta ratkaisevat elementit ymmärrän, mutta jarrut... ? Ellet sitten tarkoita levyjarruja. Mulla kun on vaan sellaiset V-jarrut, ja ne ei kyllä vaijereineen voi painaa paljoa. No joo, saivartelua...
Kyllä sellaiset teräksestä valetut V-jarrutkin vaan yllättävän paljon painavat. Ne kuitenkin joutuvat ottamaan vastaan yllättävän suuria vääntövoimia puristuessaan kumipinnoillaan pyörivää vannetta vasten, jonka päällä möyrii vaikka kuinka hirveitä massoja ja vaikka millaisilla nopeuksilla. Joutuvat siis olemaan aikamoista heavy duty -kamaa. Toki kilpatason kilkkeet on nekin melko kevyitä ties mitä titaani/magnesiumkäikäleitä, mutta kyllä normi teräs-V-jarrut ovat yllättävän painavat niin pieniksi osiksi.
Tästä muistuikin mieleen, miten silloin pyörää ostaessa pähkäilin, kannattaisiko ostaa teräs- vai alumiinirunkoinen vehje. Muistaakseni alumiini on terästä pehmeämpää, joten kestää ehkä tärinää ja iskuja huonommin - sekä rungossa että vanteissa.
Valitettavasti menet taas kohti metsää kuvitelmiesi kanssa. Mitä kovempaa metalli on, sitä helpommin se itse asiassa murtuu. Esimerkiksi lentokoneen siivet eivät voi olla kovaa ja joustamatonta terästä, koska ne murtuisivat voimien alla. Sen sijaan lentokonealumiini ja esimerkiksi titaani kestävät paljon paremmin voimien rasitusta, koska ovat pehmeämpiä ja keveämpiä, mutta sitkeämpiä, ja "lepattavat" enemmän voimien alla. Jos joskus olet lentänyt niin että ikkuna on ollut siiven kohdalla, olet varmaankin huomannut, että siivet taipuvat yllättävänkin kumisesti, varsinkin ilmakuopissa. Vaikka se näyttää pelottavalta, se on itse asiassa edellytys siipien kestävyydelle. Teräs ei yksinkertaisesti kestäisi murtumatta kovempana metallina. Sama pätee hyvin pitkälti myös polkupyörien runkoihin.

Alumiini toki myös täristää vähemmän, which is nice. Teräs on itse asiassa suhteellisen huono, mutta halpa runkomateriaali. Teräsrungot ymmärtääkseni jopa murtuvat helpommin kuin alumiinirungot. Eivät siksi, että teräs menisi yksinkertaisesti poikki, vaan siksi, että teräs antaa vähemmän anteeksi hitsaussaumoille ylijäykkänä materiaalina siinä missä alumiini taas absorboi tärinää ja voimia paremmin itseensä ja päästää hitsaussaumat vähemmällä.
SikaMika

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Aava kirjoitti:
SikaMika kirjoitti: Enemmän kuin minkä?
Siis minusta maastopyörällä myös asfalttiajo tuntuu paremmalta (so. nautin enemmän) kuin city- ja retkipyörillä ajettaessa, jotka varsinaisesti ovat suunniteltu asfalttiajoa varten. Plus etten pidä lainkaan em. pyörätyyppien runkomalleista, joissa selkä on suht pystyssä.
Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kaikki minusta. Hybridilläkin selän kulmaa saa madallettua madaltamalla ohjaustankoa. Eli jos tykkää viilettää polvet suussa, onnistuu se myös hybridituhnulla.
Aava kirjoitti:
SikaMika kirjoitti: Ulkonäköasioista en lähde kiistelemään, mulle toiminnallisuus on muutenkin tärkeämpää.


Onhan se toki tärkeää. Muttei se nyt minusta niin kovin tavatonta ole, että jokin toimiva voi myös näyttää hyvältä. Mutta kieltämättä mulle sekin on eräänlainen ajonautinto ja jokin heikko toimivuusominaisuus, että pyörä näyttää houkuttelevalta siten, että sillä ajaminen viehättää ja että sitä käyttää mielellään.
Aja sillä pidempiä lenkkejä, niin alat pian huomaamaan, mitkä siinä pyörässä oikeasti on niitä viehättävyydentunnetta lisääviä ominaisuuksia. Voin sanoa kokemuksesta, että hyvin toimiva voimansiirtolaitteisto (vaihteet, rattaat), jarrut ja se rullaavuus, eli ne renkaat. Mä olen aloittanut fillaristiurani maastopyörällä, vaihdoin sitten hybridiin enkä kyllä vaihtaisi enää mistään hinnasta takaisin. Eriryisesti pidemmän matkan teko vaan on niin paljon sulavampaa
Aava kirjoitti:
SikaMika kirjoitti: Juuri sen takia itselleni hybridituhnun valitsinkin, aivan ylivertainen kovalla alustalla (kuten asfaltilla) maastopyörään verrattuna. Johtuen siis pelkästään kapeammista renkaista.


No eikös ajotuntumakin ole makuasia? Tuo ylivertaisuus... minkä suhteen? Nopeudessa? Onkai se vierintävastus pienempi kapeilla ja urasyvyydeltään matalammilla renkailla asfaltilla, mutta minusta se ei ole niin paljon isompi maastopyörällä ajettaessa, että tuota "hintaa" kannattaisi maksaa. Tekee reisille gutaa kammeta vähän ekstraa :D
Jos pelkästään kuntoilumielessa ajat, eli pyrit vain polttamaan tietyn määrän kaloreita ja that's it, on yksi ja sama jos vain hankit olohuoneeseesi kuntopyörän. Jos kuitenkin haet pyöräilystä lisäksi mielekästä harrastusta, on noilla ergonomiahommilla hieman väliä; voihan tennistäkin pelata kakkosnelosen pätkillä, kunto se siinäkin kasvaa. Suosittelen tässäkin välissä tekemään hieman pidempää lenkkiä, siinä sulle selviää kaikki mitä sä pyörältäsi oikeasti haluat.
Aava kirjoitti:
SikaMika kirjoitti: näet pyöräsi aina ilman pyöräilijää.
Juuri näin.
Se näyttää niin paljon paremmalta yksinään kuin minä sen päällä. (Sama juttu myös miesten suhteen :D)
Olen jäävi vastaamaan tähän mitään tätä kummempaa, en omaa asiasta vielä tarpeeksi kokemusta. Siksi suosittelen tässäkin pidempiä lenkkejä!
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

SikaMika kirjoitti: Aja sillä pidempiä lenkkejä, niin alat pian huomaamaan, mitkä siinä pyörässä oikeasti on niitä viehättävyydentunnetta lisääviä ominaisuuksia.


Mutta jos pitkiä matkoja on vain harvoin (ts. muuta treeniä on niin paljon), olisi turha hakea pyörältä kestävyyttä.
SikaMika kirjoitti: Voin sanoa kokemuksesta, että hyvin toimiva voimansiirtolaitteisto (vaihteet, rattaat), jarrut ja se rullaavuus, eli ne renkaat. Mä olen aloittanut fillaristiurani maastopyörällä, vaihdoin sitten hybridiin enkä kyllä vaihtaisi enää mistään hinnasta takaisin. Eriryisesti pidemmän matkan teko vaan on niin paljon sulavampaa.
Pitkien matkojen tarve on mulla niin vähäistä, ettei maastopyörän mahdollinen kömpelyys pitkien matkojen taittamisessa pääse korostumaan. Kun ei ole oikein ollut tarvetta kuin joko kulkea pyörällä muutamia kilometrejä tai sitten siirtyä toiseen kaupunkiin, joka väistämättä vaatii tavaroiden siirtämiseen tuhdimman kulkuneuvon (eli junan).
SikaMika kirjoitti: Jos pelkästään kuntoilumielessa ajat, eli pyrit vain polttamaan tietyn määrän kaloreita ja that's it, on yksi ja sama jos vain hankit olohuoneeseesi kuntopyörän.


Ensinnäkään siis kuntoilu ei ole mulle lainkaan sama asia kuin jonkun määrämittaisen kalorimäärän polttaminen, jonka jälkeen treenin voisi lopettaa. Ei. Siis mulle kuntoilu ei todellakaan ole ensisijaisesti mikään energiatasapainon työkalu vaan vietti jalostaa omia fyysisiä kykyjään.

Epätaloudellinen urheileminen tässä yhteydessä ei siis liity sinällään tietyn kalorimäärän polttamiseen (sitä paitsi itse käytän energiasta mittayksikköä kilojoule) vaan tarpeeseen treenata monipuolisesti. Se, että maastopyöräily on joissain oloissa epätaloudellista, on sivuseikka - pääasia on se, mitä osaa kropasta käyttää ja että about kaikkea tule kokonaisuudessaan treeneissä käytettyä. Pyöräily kun on vain vaihtelua tarjoava "sivubisnes" muun varsinaiseen lajiin liittyvän treenaamisen lisänä.
SikaMika kirjoitti: Jos kuitenkin haet pyöräilystä lisäksi mielekästä harrastusta, on noilla ergonomiahommilla hieman väliä; voihan tennistäkin pelata kakkosnelosen pätkillä, kunto se siinäkin kasvaa. Suosittelen tässäkin välissä tekemään hieman pidempää lenkkiä, siinä sulle selviää kaikki mitä sä pyörältäsi oikeasti haluat.
Mä saan jo pyörältäni sen, mitä siltä tarvitsen :D
Pointti tässä jauhamisessa ei olekaan yritys osoittaa muut kuin maastopyörät yleisesti kehnoiksi valinnoiksi. Mulle vaan maastopyörä on ollut hyvä hankinta, ja sitä tyytyväisyyttä piti päästä hehkuttamaan :D Onhan niitä huonojakin hankintoja nimittäin tullut tehtyä... esim. digiboxi taisi olla sellainen. Tv:stä tulee niin harvoin mitään hyvää. Ja jos kuitenkin ennen pitkää tulee se joku mikä-lie full-HD -systeemi, jota nämä nykyiset vehkeet eivät tue, niin taisipa olla aivan turhaa.

Ja tottakai ergonomialla on väliä, sitä enemmän mitä suuremmasta käyttömäärästä puhutaan. Mutta tällä käyttömäärällä maastopyörän tarjoama ergonomia kuitenkin vastaa hyvin mun tarpeisiin.

No niin... eipä taas hirveesti ollut asiaa tässäkään viestissäni. Tämmöstä jonninjoutaava tuhisemista vaan :D
Herra Manala

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Miten se maastopyörä ja hybridipyörä nyt sitten ylipäätänsä eroaa toisistaan paitsi siten että hybridissä on yleensä paremmat renkaat ja paremmat välitykset normaaliin taajama-ajoon?

Vaihdoin omaan maastopyörääni aikanaan maastorenkaiden tilalle kunnon kapeat katurenkaat, joilla ei uskalla paljoa pururataa irtonaisemmalla alustalla painella, mutta täytyy sanoa että oli fiksuin modifikaatio ikinä. Maastorenkailla kaupunkiajon ajaminen on yksinkertaisesti superurpoa. Ainoa mikä vituttaa on se, että välitykset loppuvat kesken.
SikaMika

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Aava kirjoitti:jonninjoutaava tuhisemista vaan
Pidempiä lenkkejä. No okei, jos et tarvitse pyörääsi tuon enempää, niin sittenhän on melkein sama, millä ajelet. Maastopyörä - kuten nimikin jo kertoo :) - on toimiva ratkaisu kaupungissa lyhyitä pätkiä ajellessa (mukulakivet, kanttarit, jalkoihin jäävät lapset&vanhukset). Mun näkökulmani on enempi tuota hc-osastoa, kun tulee pääosin fillaroitua työ- ja huvimatkat ympäri vuoden.

Pakko palata vielä tuohon virittelemääsi hyvältänäyttämiseltä miehen päällä -teemaan. Sun pitää vaan hommata ihan vitun rumia ukonraatoja satuloiksesi niin saat tuonkin homman futaamaan ja reidet kampeamaan ekstraa. Neuvoni rajaa tietenkin harmikseni itseni pois testipetien joukosta, mutta kaltaiseni oraakkeligurun työn täytyy perustua pyyteettömyydelle!

Eli summa summarum: pidempiä lenkkejä.
SikaMika

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Herra Manala kirjoitti:Q: Miten se maastopyörä ja hybridipyörä nyt sitten ylipäätänsä eroaa toisistaan paitsi siten että hybridissä on yleensä paremmat renkaat ja paremmat välitykset normaaliin taajama-ajoon?

A: kunnon kapeat katurenkaat
välitykset loppuvat kesken.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Herra Manala kirjoitti: Miten se maastopyörä ja hybridipyörä nyt sitten ylipäätänsä eroaa toisistaan paitsi siten että hybridissä on yleensä paremmat renkaat ja paremmat välitykset normaaliin taajama-ajoon?
Näkemissäni hybrideissä ajoasento on pakotettu pystympään mitä maastopyörissä mutta kuitenkin alemmas, mitä niissä 80-90 -luvun retkipyörissä - jonkin sortin välimuoto siis. Kuitenkin siis ajoasento tekee suuremman ilmanvastuksen mitä maastopyörässä. Hybrideissä - ainakin joissain merkeissä - on saatavilla myös max. 7-vaihteisia rumpu-/jalkajarrullisia vaihtoehtoja, mikä voi tietty olla vain etukin. En tiedä miksi, mutta silloin kun itselleni pyörää olin ostamassa, hybrideissä oli järjestään huonompitasoinen Shimanon osasarja mitä monissa maastopyörissä. Eikä itselläni kyllä tullut vastaan yhtään hybridiä, jonka keulaan olisi saanut joustohaarukan ilman erityisasennuksia. Mutta nämä käsitykset ovat kyllä nelisen vuotta vanhoja. Varmaan tilanne on tuosta muuttunut johonkin suuntaan (toivottavasti parempaan).
Herra Manala kirjoitti: Vaihdoin omaan maastopyörääni aikanaan maastorenkaiden tilalle kunnon kapeat katurenkaat, joilla ei uskalla paljoa pururataa irtonaisemmalla alustalla painella, mutta täytyy sanoa että oli fiksuin modifikaatio ikinä. Maastorenkailla kaupunkiajon ajaminen on yksinkertaisesti superurpoa. Ainoa mikä vituttaa on se, että välitykset loppuvat kesken.
Niinno. Makuasia. Mulla ainakin Nokian X-trak renkaat rullaa aivan mainiosti myös asfaltilla. Ja pitää sen verran hyvin myös talvella, ettei oo nastallisia tarvinu hommata. Mutta kuten sanoin, pyöräilemäni kilometrimäärät eivät ole järin huimia enää nykyisin. Vähän toista se oli silloin, kun asuin savonmualla....
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Yönmustaritari kirjoitti: Sen kerroksen voi anodisoida siihen etukäteen. Ja mitä sinä kovuudella? Meinaatko, että haluat tehdä turvanumeron kaivertajan elämän vittumaisemmaksi?


Ei vaan että mulle teräksen suurempi kovuus tarkoittaa sitä, että siinä, missä esim. alumiinivanteessa yksi lommo heikentää sen koko vanteen lujuutta, vastaavassa tilanteessa teräs säilyttää kovuutensa takia paremmin muotonsa.
Yönmustaritari kirjoitti: EDIT: Totta tietysti on, että alumiini on kolmanneksen kevyempää ja kyllähän ne muutkin ominaisuudet hakee sitän kolmannesta teräksen ominaisuuksista. Nykyisillä maailman materiaalihinnoilla kannattaa kuitenkin hakea mahdollisimman kevyitä rakennetta ja joku citifillarin runko nyt voi olla hiilikuitua tai vai paperia jos on kuiva kesä.
"Jos on kuiva kesä"... ? *LOL* :D
Ehkä se pehmeämpi alumiini onkin parempi niissä tuhnuhybrideissä, joissa en ole koskaan nähnyt joustokeulaa, niin ei ajaminen täristä käsissä. Mutta mites kun on teräsrunkoinen maastopyörä jousitetulla etuhaarukalla... ? Mihin sitä alumiinirunkoa enää tarvitaan? Vaikka kieltämättä tuo Hra Manalan läppä raudan kovasta mutta hauraasta luonteesta vaikuttikin ihan uskottavalta. Varsinkin kun en osaa puntaroida, miten iso etu on paremmat hitsaussaumat...
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

SikaMika kirjoitti: Sun pitää vaan hommata ihan vitun rumia ukonraatoja satuloiksesi niin saat tuonkin homman futaamaan ja reidet kampeamaan ekstraa.


*LOL* :D

Jaa. Mistähän noita sitten mahdollisesti löytyisi?
SikaMika

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Aava kirjoitti:
SikaMika kirjoitti: Sun pitää vaan hommata ihan vitun rumia ukonraatoja satuloiksesi niin saat tuonkin homman futaamaan ja reidet kampeamaan ekstraa.


*LOL* :D

Jaa. Mistähän noita sitten mahdollisesti löytyisi?
No okei. Mä voin yrittää, mutta en lupaa osaavani esittää tarpeeksi rumaa. *harjoittelee irvistellen peilin edessä*
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Aava kirjoitti: Ei vaan että mulle teräksen suurempi kovuus tarkoittaa sitä, että siinä, missä esim. alumiinivanteessa yksi lommo heikentää sen koko vanteen lujuutta, vastaavassa tilanteessa teräs säilyttää kovuutensa takia paremmin muotonsa.
No joo noinhan se kyl on. Mutta viritystehokkuus mielessä pyörivät massat olisi hyvä saada kuitenkin pieneksi.

Vaikkei sitä vanteilla ajetakaan niin alumiini kyllä tykkää kun sitä vähän naputtelee.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

SikaMika kirjoitti: No okei. Mä voin yrittää, mutta en lupaa osaavani esittää tarpeeksi rumaa. *harjoittelee irvistellen peilin edessä*
Joo eiku älä suotta manipuloi itseäsi. Pitää olla aidosti hankala :D
Kiitos silti kovasti ajatuksesta.

Luulenpa nimittäin, että tämä mun ulkonäköongelma ratkeaa tyystin sillä, että sammutan valot :D
Viimeksi muokannut Aava, 30.03.2008 0:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Yönmustaritari kirjoitti: No joo noinhan se kyl on. Mutta viritystehokkuus mielessä pyörivät massat olisi hyvä saada kuitenkin pieneksi. Vaikkei sitä vanteilla ajetakaan niin alumiini kyllä tykkää kun sitä vähän naputtelee.


Tuossa viritystehokkuusmielessä puhutaanko niin suurista massaeroista alumiinin ja teräksen välillä, että sillä voisi olla jotain käytännön merkitystä? Toisaalta kyllä kolminkertainen tiheysero vaikuttaa aika suurelta. Toisaalta taas... kuten todettu, koko pyörän massakeskipiste on kuitenkin jossain keskiön ja ajajan päänahan välissä eikä siis pyörillä.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Tosta massakeskipisteestä tuli jatkojalosteena mieleen autot...
ja nyt taas pidätän oikeuden kysyä asioita, joiden vastausten ymmärtäminen mahdollisesti vaatisi multa laajempaa ymmärrystä. No, kysynpä silti :D

Autoissahan moottori sijoitetaan vetävien pyörien päälle. Ja koska useimmat autot ovat etuvetoisia, ilmeisesti auton massakeskipiste on jossain aika lähellä keulaa. No, onko autolla ajamisen mekaniikan kannalta yhdentekevää, sijoitetaanko nelivetoisen auton moottori konepellin alle vai taakse? Ja onko madallutusjousten asentamisella mitään mekaanista hyötyä ajamiseen? Pienentääkö se esim. ilmanvastusta ja siten ehkä polttoaineenkulutusta?

Ja sitten tästä irrallisena kysymyksenä haluaisin tietää, minkä takia automaattivaihteisto kuluttaa manuaalista enemmän polttoainetta.

Joo. Pitäsköhän sitä mennä nukkumaan....
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Aava kirjoitti:Ehkä se pehmeämpi alumiini onkin parempi niissä tuhnuhybrideissä, joissa en ole koskaan nähnyt joustokeulaa, niin ei ajaminen täristä käsissä. Mutta mites kun on teräsrunkoinen maastopyörä jousitetulla etuhaarukalla... ? Mihin sitä alumiinirunkoa enää tarvitaan? Vaikka kieltämättä tuo Hra Manalan läppä raudan kovasta mutta hauraasta luonteesta vaikuttikin ihan uskottavalta. Varsinkin kun en osaa puntaroida, miten iso etu on paremmat hitsaussaumat...
Alumiinia tarvitaan, koska se on kolmanneksen kevyempi, joten myös halvemmaksi tulee tuotteen kustannukset jos lujuudet on aisoissa.

Materiaalien seostuksella on sen verran suuri osuus kappaleen lujuuteen nähden, että ei voida puhua puhtaista Alumiini- rauta yms. nimikkeistä.

Esim perus paska-meriveden kestävän alumiinin (AlMg3) myötöraja 80N/mm2 ja seostettu alumiini (AlSi1MgMn) Myötöraja 240N/mm2 ja vahvempaakin löytyy. Vertaa ruostumaton teräs (AISI 304) Myötöraja min. 220 N/mm2. On suuri joukko metallisia materiaaleja, joilla ei esiinny terävää myötörajaa lainkaan. esim. austeniittinen(AISI 316) teräs.

Titaani Myötölujuus N/mm²
GR1 195
GR2 275
GR5 870
GR7 275
GR9 482-724
GR12 345
GR19 Beta C 1172 (min)


Tiheydet materiaaleille:
AISI 7,8 kg/dm3
Al 2,7 kg/dm3
Ti 4,5 kg/dm3

Materiaalien hinnat n.~
-Ruostumaton teräs ~2500€/t
-Alumiini(seostamaton) ~2000€/t
-Titaani 13960€/t

Summasummaarum on, että kyllä alumiini näistä, ilman erityisiä vaatimuksia tulee kyllä melkoisen hyväksi vaihtoehdoksi. Hinta ratkaisee ja jos paino tippuu kolmanteen osaan kilohinnan pysyessä n.~samalla kilolla niin kyllä pitäisi olla helppo tehdä ostopäätös. Ne pyörän pinnat voi kyllä olla kyseenalainen juttu, koska ne on koetuksella kovassa ajossa.

n.~Hintoja materiaaleille
http://www.lme.co.uk/aluminium.asp
http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article37917.ece
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=213121
http://www.metalprices.com/FreeSite/metals/al/al.asp

n~Ominaisuuksia materiaaleille
http://www.tibnor.se/C1256F2D004469EB/0 ... val_op.pdf
http://www.vink.fi/TUOTTEET/Tuotteet/Tu ... taani.aspx
http://www.terasrakenneyhdistys.fi/suun ... i%2015.pdf
http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2.php

Itse en sinänsä käsittelisi lentokonemateriaaliksi terästä sen painon vuoksi, enkä niinkään sen kestävyyden kannalta. Mutta tottahan se on, että sama siipi tehtynä alumiinista taipuu n.~kolme kertaa enemmän kuin teräksinen.

Joo ja ei se teräs mitään lasia sentään ole. Paska tuo Manala ymmärtää materiaaleista tai muustakaan yhtä paljon kuin sika silkistä. Nopeasti salettiin googletti ja sai ensimmäiselle riville "lentokonealumiini" jostain nollasarjan paskapalstalta. Tämä koko ketjun voisi itse asiassa pyyhkiä pois ja korvata sen kysy Manalalta google-linkit yksityisviestillä. Laiskana päivänä saa ehkä, tältä perskarvan höylääjältä vastauksen "guuklaa ite".
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Aava kirjoitti:
Yönmustaritari kirjoitti: No joo noinhan se kyl on. Mutta viritystehokkuus mielessä pyörivät massat olisi hyvä saada kuitenkin pieneksi. Vaikkei sitä vanteilla ajetakaan niin alumiini kyllä tykkää kun sitä vähän naputtelee.


Tuossa viritystehokkuusmielessä puhutaanko niin suurista massaeroista alumiinin ja teräksen välillä, että sillä voisi olla jotain käytännön merkitystä? Toisaalta kyllä kolminkertainen tiheysero vaikuttaa aika suurelta. Toisaalta taas... kuten todettu, koko pyörän massakeskipiste on kuitenkin jossain keskiön ja ajajan päänahan välissä eikä siis pyörillä.
Kyllähän se prosentteinan on paljon kevyempi mutta jaksaa silti yhdellä kädellä jo 10 vuotiaskin kantaa notta makuasia. Ja vanhan sanonnan mukaan viritys on onnistunut jos tehot ei laske.

Painopisteellä ei ole väliä pyörivään massaan, joka on pienempänä aina parempi. Painopiste on tasapainon vuoksi ja pyörivä massa on kevyempi polkea. Kyllähän ne kait rakettitiedettä jo pyörän polkemisestakin tekee. Esim. Ylämäkeen noustessa säädetään etupumppujen iskunvaimennus, että päästään sopivassa kulmassa, sopivan mittaisiksi tuunatut poljinkammet yms......tai jotain.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Herra Manala kirjoitti: ... mutta kyllä normi teräs-V-jarrut ovat yllättävän painavat niin pieniksi osiksi.
Uskotaan.
Herra Manala kirjoitti: Valitettavasti menet taas kohti metsää kuvitelmiesi kanssa. Mitä kovempaa metalli on, sitä helpommin se itse asiassa murtuu. ... Teräs ei yksinkertaisesti kestäisi murtumatta kovempana metallina. Sama pätee hyvin pitkälti myös polkupyörien runkoihin.
Mites vanteet?
Ja puhutaanko polkupyörän yhteydessä sellaisista runkoa vääntävistä momenteista/vääntövoimista, että teräksen kovuus+hauraus -ominaisuus voisi koitua ongelmaksi? Lentokoneet nyt ovat aika lailla erilaisessa liikkeessä mitä pyöräilemisen vierimiskitkailu.
Herra Manala kirjoitti: Alumiini toki myös täristää vähemmän, which is nice. Teräs on itse asiassa suhteellisen huono, mutta halpa runkomateriaali. Teräsrungot ymmärtääkseni jopa murtuvat helpommin kuin alumiinirungot. Eivät siksi, että teräs menisi yksinkertaisesti poikki, vaan siksi, että teräs antaa vähemmän anteeksi hitsaussaumoille ylijäykkänä materiaalina siinä missä alumiini taas absorboi tärinää ja voimia paremmin itseensä ja päästää hitsaussaumat vähemmällä.
Joo, uskon tämän, mutta ovatko erot sitten niin huomattavia? Ja vaikka teräsrungot murtuisivat helpommin, niin eikö ole olennaista se, minkälaisessa käytössä ne murtuvat helpommin. Siis tiedätkö tapauksia, että pyörän teräsrunko olisi murtunut? Siis se, että teräs murtuu helpommin, ei tarkoita sitä, että pyörän runkomateriaalina ja siinä käytössä murtumisalttius olisi välttämättä ongelma.
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Herra Manala kirjoitti:Teräsrungot ymmärtääkseni jopa murtuvat helpommin kuin alumiinirungot. Eivät siksi, että teräs menisi yksinkertaisesti poikki, vaan siksi, että teräs antaa vähemmän anteeksi hitsaussaumoille ylijäykkänä materiaalina siinä missä alumiini taas absorboi tärinää ja voimia paremmin itseensä ja päästää hitsaussaumat vähemmällä.
Saumakohta on se vanhvin kohta. Hitsisaumat jäähtyessä sen venyttää sauman viereistä materiaalia jolloin venymästä jännityksiä. Hitsattu rakenne on tällöin täynnä jännityksiä, jotka purkautuu suihkupuhdistus, koneistus ja/tai jännityksenpoistohehkutuksella. Aina niitä kuitenkin jää paitsi tietääkseni viimeksi mainitussa menetelmässä.

Poikki se varmaan menee kuitenkin sauman vierestä. Testaa vaikka hitsaamalla skodan pakoputki kuntoon. Pakoputkesta tulikin mieleen, että mites se persereikä jakselee?
Herra Manala

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Yönmustaritari kirjoitti:Mutta viritystehokkuus mielessä...
Nyt ollaan niillä näppylöillä kun Manala alkaa ottamaan punaisen puhelimen hotlinea MTV Europelle, ja pyytämään pimp my ride -porukkaa tuunaamaan sulle viispuolaset krominkiiltoiset apupyörät, kullitetun soittokellon ja oranssin nopeusmittarin sutivalle pyörälle. Eli toisin sanottuna sykemittarin otsaan.

Aava kirjoitti:Autoissahan moottori sijoitetaan vetävien pyörien päälle. Ja koska useimmat autot ovat etuvetoisia, ilmeisesti auton massakeskipiste on jossain aika lähellä keulaa. No, onko autolla ajamisen mekaniikan kannalta yhdentekevää, sijoitetaanko nelivetoisen auton moottori konepellin alle vai taakse? Ja onko madallutusjousten asentamisella mitään mekaanista hyötyä ajamiseen? Pienentääkö se esim. ilmanvastusta ja siten ehkä polttoaineenkulutusta?
No nyt sä olet kyllä taas aivan täysin väärässä ainakin ton ensimmäisen lauseen osalta. Ainoa auto (mitä autoksi kehtaa sanoa) maailmassa, jossa moottori on sijoitettu vetävien pyörien päälle, taitaa olla Porsche 911. Etuvetoisia ei oikein voi sanoa autoiksi huonoa puujalkavitsiäkään veivaten (tämän voit vaikka tarkistaa yönmuropakettininjalta). Eli lähdetään nyt siitä liikkeelle, että oikeissa autoissa takapyörien on vedettävä. Useimmiten moottori sijoitetaan tässä yhteydessä joko kokonaan toiseen päähän autoa, eli eteen, tai sitten keskelle autoa takapenkkien tilalle aivan kuljettajan taakse mutta kuitenkin taka-akselin etupuolelle. Porsche 911:n lisäksi ei tule näin äkkiseltään mieleen mitään toista tuotannossa olevaa automallia, jossa moottori olisi sijoitettu aidosti taakse.

Jos oletetaan että auton painojakauma on etu- ja taka-akselin välillä 60/40 koska edessä olisi painava moottori, kummalla vetotavalla auto mielestäsi kiihtyisi kuivalla kelillä paikaltaan paremman pidon saattelemana, etuvetoisena vai takavetoisena?

Väärin. Ehdottomasti takavetoisena, vaikka peräpää kevyempi olisikin. Tämä johtuu painonsiirtymästä. Auton painojakauma ei ole staattinen, vaan se vaihtelee akselilta ja renkaalta toiselle sen mukaan kiihdytetäänkö, jarrutetaanko tai ajetaanko kurvia isoa kovaa. Parhaimmillaan painonsiirtymän ansiosta etumoottorinen mutta takavetoinen kiihdytysauto on kiihdytyksessä dynaamiselta painojakaumaltaan 100% takapainoinen, jolloin eturenkaat jopa nousevat ilmaan.

Samalla tavalla jos lähdet etuvetoisella autolla kiihdyttämään, niin paino pyrkii "niiaamaan" ja siirtymään taka-akselille, jolloin vetävien eturenkaiden pito itse asiassa heikkenee eikä parane "staattiseen" painojakaumaan verrattuna. Capisce?

Mitä moottorin sijoitukseen tulee, niin osapuilleen se 50/50 painojakauma on ihanteellinen silloin kun auto on parkkiruudussa, mutta siihen auton tasapainoiseen käytökseen vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin se painojakauma, joten mitään yksiselitteisen oikeaa vastausta ei voi antaa onko nelivetoisen auton moottori parempi edessä, keskellä tai takana. Sama pätee myös takavetosiin. Sen sijaan etuvetonen olisi aivan hullu laite jos siinä olisi moottori missään muualla kuin edessä: kiihdytyksissä tapahtuva etuvetoisille epäedullinen painonsiirtymä vain korostuisi jos paino olisi jo valmiiksi auton takapäässä.

Moottorin paikka ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että painojakauma olisi automaattisesti sillä puolella autoa, missä moottorikin. Nykyisin etuvetoisissa sporteissa saadaan jo edessäolevat moottoritkin survottua sen verran taakse, ja vaihteistot tasapainottamaan painojakaumaa taka-akselille, että etumoottorinenkin auto voi olla jo valmiiksi jopa lievästi takapainoinen staattiselta painojakaumaltaan.

Ja mitä madallusjousiin tulee, niin kyllä ne vähän voivat aerodynamiikkaa parantaa ja auton otsapinta-alaa (tuulta vastaan osuvan pinnan ala) vähentää, mutta niiden käytössä on myös riskinsä siltä osin, että jousituksen geometria muuttuu jopa epäedulliseksi, ja tekee autosta epätasapainoisemman ja hitaamman ajaa, vaikka ulkonäkö uhkuisikin enemmän sporttisuutta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos autoa halutaan madallettavan, alkaa reilusti yli yhden tuuman madallukset jo pikkuhiljaa kääntymään tuunaajaansa vastaan. Esimerkiksi 30mm madalluksesta voi vielä olla jotain iloakin, siinä missä joku 80mm teinimadallus pilaa auton ajo-ominaisuudet ja hallittavuuden yleensä melko tavalla täydellisesti.
Ja sitten tästä irrallisena kysymyksenä haluaisin tietää, minkä takia automaattivaihteisto kuluttaa manuaalista enemmän polttoainetta.
No eivätpä ne enää tänä päivänä juuri kuluta. Saattavat itse asiassa olla jopa taloudellisempia kuin manuaaliveljensä, kuten esimerkiksi monet DSG-automaattivaihteistot.

Automaatit olivat muinoin manuaalia kuluttavampia lähinnä siksi, että vaihteita oli yleensä 1 vähemmän kuin manuaalissa (5 vs 4) ja automaatin momentinmuuntimet hukkasivat tehoa lämmöksi. Ja luonnollisesti mitä vähemmän vaihteita, sen enemmän moottori joutuu tekemään työtä juostessaan "isompia rappusia" ylöspäin. Yhden puuttuvan vaihteen vuoksi myös suurimman vaihteen välitys on usein lyhyempi kuin manuaalissa, jonka vuoksi moottori joutuu huutamaan vähän enemmän moottoritieajossa, ja kuluttaa sitäkin kautta sitten enemmän polttoainetta.

Hope this helps.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Herra Manala kirjoitti: No nyt sä olet kyllä taas aivan täysin väärässä.


Tää lause toistaa itseään... :D
Muttei se mitään. Hyvä, että joku korjaa mun misfit-ajatukset.
Herra Manala kirjoitti: Ainoa auto (mitä autoksi kehtaa sanoa) maailmassa, jossa moottori on sijoitettu vetävien pyörien päälle, taitaa olla Porsche 911.
Ah. Ilmankos. Tuo on isoveljeni haaveauto, ja hänen kanssaan käytiin kerran aika syvällinen keskustelu auton moottoreista. Hän lisäksi kertoi, että Porchella on myös joku boxerimoottori (olikohan sen auton malli P. Boxter, ja ettei vaan muuten ollut se malli, jota valmistettiin Uudessa-Kaupungissa...?), jossa sylinterit on vaakatasossa erotuksena V-malliseen tai rivimoottoriin. Miksei tätäkään ole yleisessä käytössä? Vai onko patentti vielä voimassa... ? Kun muistaakseni tuon boxerimoottorin etuina oli se, että sen painopiste saadaan noita muita em. moottorityyppejä alemmaksi.

Ja mitä vaikutusta on sillä yleensäkään on, missä asennossa sylinterit ovat? Toimiiko männät jotenkin optimaalisemmin jossain tietyssä moottorityypissä? Ja jos nyt ajattelee auton mekaniikkaa, niin moottorin sylintereiden asennollahan on pakko olla ainakin jokin vaikutus kampiakseliin... ja jos jokin vaikuttaa kampiakseliin, silloin sen on pakko vaikuttaa myös nokka-akseliin ja siis venttiilien toimintaan... ?
Herra Manala kirjoitti: Samalla tavalla jos lähdet etuvetoisella autolla kiihdyttämään, niin paino pyrkii "niiaamaan" ja siirtymään taka-akselille, jolloin vetävien eturenkaiden pito itse asiassa heikkenee eikä parane "staattiseen" painojakaumaan verrattuna. Capisce?
Ymmärrän.
Herra Manala kirjoitti: Moottorin paikka ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että painojakauma olisi automaattisesti sillä puolella autoa, missä moottorikin. Nykyisin etuvetoisissa sporteissa saadaan jo edessäolevat moottoritkin survottua sen verran taakse, ja vaihteistot tasapainottamaan painojakaumaa taka-akselille, että etumoottorinenkin auto voi olla jo valmiiksi jopa lievästi takapainoinen staattiselta painojakaumaltaan.
Aha. Juttelin tästä etuvetoisuus-moottorin sijainti -teemasta vaan kerran erään taksikuskin kanssa. Ja hänen näkemyksensä oli, että suurin osa autoista on etuvetoisia ja että moottori on vetävien pyörien päällä. Enpä tod. osannut ajatella tätä massan hitaus ---> painonsiirtymä näkökohtaa. Plus että uskoin, että mies, joka työkseen ajaa autolla, varmasti niistä jotain tietäisikin.
Herra Manala kirjoitti: Automaatit ....
Asia selvä. Mutta mitenkäs sitten automaatti- vs. manuaalivaihteisto pitkällä aikajänteellä? Jostain olen saanut käsityksen, että automaattivaihteisten autojen jälleenmyyntiarvo on manuaalivaihteisia parempi. Sietääkö siis automaattivaihteisto enemmän kulutusta vai mistä on kyse?

Ja se samainen taksikuski kertoi (ajoi Mitsubishia), että ainakin japanilaisissa autoissa harvoin saa dieseliä automaattivaihteisena. Osaatko kertoa, miksi niiden yhdistelmä olisi huono?
Herra Manala kirjoitti: Hope this helps.


Very much so. Kiitos erittäin paljon.
Herra Manala

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Aava kirjoitti:Ah. Ilmankos. Tuo on isoveljeni haaveauto, ja hänen kanssaan käytiin kerran aika syvällinen keskustelu auton moottoreista. Hän lisäksi kertoi, että Porchella on myös joku boxerimoottori (olikohan sen auton malli P. Boxter, ja ettei vaan muuten ollut se malli, jota valmistettiin Uudessa-Kaupungissa...?), jossa sylinterit on vaakatasossa erotuksena V-malliseen tai rivimoottoriin. Miksei tätäkään ole yleisessä käytössä? Vai onko patentti vielä voimassa... ? Kun muistaakseni tuon boxerimoottorin etuina oli se, että sen painopiste saadaan noita muita em. moottorityyppejä alemmaksi.
Aloitetaans tärkeimmästä, tyttönen. Sekä Porsche autovalmistajana että heidän mallinsa Boxster, kirjoitetaan s-kirjaimilla. Ja Uusikaupunki tulee yhteen ilman väliviivaa. :-p

Noin. Nyt kun tärkein on hoidettu, voidaan siirtyä niihin detaljeihin. Porsche käyttää bokserimoottoreita 911 ja boxster -malleissaan. Bokserimoottoreiden painopiste on tosiaan alhaisempi kuin rivimoottoreissa tai V-moottoreissa, mutta tässäkin on kyseessä ennemminkin mainoskikka kuin todellinen käytännön hyöty: Painopisteen laskun kannalta puhutaan muutamista senttimetreistä.

Sen sijaan bokserimoottori vaatii (toisin kuin rivimoottori), kaksi erillistä venttiilikoneistoa moottorin eri puolille, joka kasvattaa samalla moottorin painoa ja etenkin monimutkaisuutta. Bokserimoottori on rivimoottoria huomattavasti kalliimpi valmistaa. Lisäksi 4-sylinterisiä (suurin osahan moottoreistahan on nimenomaan 4-sylinterisiä) bokserimoottoreita vaivaa rivimoottoreihin verrattuna epätasaisempi ja voimantuotto. Siinä missä rivimoottorissa polttoaine syttyy jokaisessa sylinterissä vuorotellen tasan 1/4 aikavälein, bokserinelonen pamauttaa samassa ajassa 1/2 aikavälillä 2 sylinteriä kerrallaan, joka aiheuttaa värisevämmän käynnin ja epätasaisemman voimantuoton. Tämän vuoksi moottorin nimi onkin bokseri, eli vastaiskumoottori. Siinä kahdessa vastakkaisessa sylinterissä tapahtuu työtahti yhtäaikaisesti, vastakkaisen sylinterinsä peilikuvana. Tästä syntyy luonnollisesti enemmän rasitusta myös vauhtipyörälle ja voimansiirrolle.

Tämän jälkeen varmaan tuntuu aika hölmöltä että miksi bokserimoottoreita ylipäätänsä käytetään, jos niissä on niin paljon miinuksia rivimoottoreihin verrattuna? No, sen lähinnä teoreettisen painopiste-edun lisäksi suurin syy niiden käyttöön taitaa olla yksinkertaisesti ääni. Siinä missä normaalin henkilöauton rivimoottori kuulostaa tasaisenpehmeältä käyntitapansa vuoksi, bokserimoottori kuulostaa "miehekkään" epätasaiselta ja karhealta käynniltään tuon äsken selittämäni seikan vuoksi. Porschen bokserikutosen käyntiäänihän on suhteellisen legendaarinen automaailmassa, ja monien mielestä se pilaantui jo silloin, kun Porsche vaihtoi sen jäähdydyksen ilmajäähdytyksestä vesijäähdytykseen. Ja itse kuljen hieman samassa leirissä: Vanhojen ilmajäähdytteisten 911:n käyntiäänet ovat kyllä todella upeat. Toinen autovalmistaja joka vannoo vielä Porscheakin enemmän bokserimoottoreiden nimeen, on Subaru. Subaru tunnetaan myös vankkana nelivetoisuuden sanansaattajana. Bokserinelonen toimiikin epätasaisena voimantuottajana paremmin nelivedon yhteydessä.

Se miksi V-moottoreita taas tehdään, johtuu yksinkertaisesti kompaktista koosta. Toki V-moottorit ovat usein suurempia ja painavampia kuin rivimoottorit, mutta sylinterejäkin on useimmiten enemmän. V-moottorissa saadaan esimerkiksi 8 sylinteriä mahdutettua suurin piirtein samanpituiseen moottoritilaan kuin 4-sylinterisellä rivimoottorilla, koska siinä on kaksi nelisylinteristä riviä vierekkäin suhteellisen kompaktisti. Jos samat 8 sylinteriä laitettaisiin rivimuotoon, moottorista tulisi valtavan pitkä. Sen lisäksi kampiakselista tulisi niin pitkä, että se alkaisi helposti vääntymään jouselle mäntien aiheuttamien voimien alla.

1900-luvun alkupuolellahan näitä 8-sylinterisiä rivimoottoreita autoissa näkyikin, ja Cadillacilla oli jopa mammuttimainen V-16 -moottori. Näissä vanhoissa "gangsteriautoissahan" on aivan järkyttävän pitkät konepellit moottorityyppiensä vuoksi. Ongelmaksi muodostui kuitenkin etenkin rivikaseissa juuri se, että sekä kampiakseli että jopa moottorin lohkokin joutuivat ylipitkinä mutta kapeina konstruktioina vääntymään voimiensa alla ja moottoririkot olivatkin varsin yleisiä.
Ja mitä vaikutusta on sillä yleensäkään on, missä asennossa sylinterit ovat? Toimiiko männät jotenkin optimaalisemmin jossain tietyssä moottorityypissä? Ja jos nyt ajattelee auton mekaniikkaa, niin moottorin sylintereiden asennollahan on pakko olla ainakin jokin vaikutus kampiakseliin... ja jos jokin vaikuttaa kampiakseliin, silloin sen on pakko vaikuttaa myös nokka-akseliin ja siis venttiilien toimintaan... ?
Kuten tuossa jo ehdin selittämäänkin, koko ja konstruktion yksinkertaisuus ovat ne määräävimmät asiat siinä millaiseen sylinterimuotoon päädytään. Nykyaikaisen auton keulille 4-sylinteriä rivissä alkaa olemaan maksimi mitä sinne mahtuu. Myös 5 ja 6-sylinterisiä rivimoottoreita on jonkun verran liikenteessä, mutta niissä moottorit asennetaan yleensä joka tapauksessa pitkittäin, ja tilan kanssa alkaa syntyä todellisia ongelmia. Siksi V6-moottorit ovatkin huomattavasti yleisempiä kuin rivikutoset, ja rivikaseja ei henkilöautomaailmassa ole enää olemassakaan siinä missä V8-moottorit ovat varsin yleisiä urheiluautoissa ja isoissa edustusautoissa.

Kampiakselit ovat toki erilaisia V-moottoreissa kuin rivimoottoreissa, mutta ne vaan sorvaillaan hieman erilaisiksi, ja mäntien kiertokanget tulevat hieman eri astekulmin kiinni kampiakseliin kuin rivimoottorilla. Tähän vaikuttaa myös se, onko V-moottorin sylinteririvit missä kulmassa toisiinsa nähden. Yleisimmät käytettävät kulmat ovat 90 astetta ja ~60 astetta. Mitään ongelmaa tämä ei kuitenkaan tuota kampiakselien suunnittelussa. Siinä vaan otetaan asteet ja ajoitukset huomioon sorvatessa kampea vähän eri tavalla kuin rivimoottorissa, ja rakennetaan niille omansa. Tasapainotusta kampiakselit vaativat toki enemmän kuin vastaiskumoottoreissa, jossa vastakkaiset työtahdit kumoavat toistensa kineettiset, moottoria heiluttavat voimat. Nokka-akseleillehan taas menee tasaisesti pyörivää voimaa joko ketjulla tai hihnalla välitettynä, joten kampiakseli ei sinäänsä vaikuta nokka-akselin toimintaan. Toki nokka-akselikin sitten vain sorvataan venttiilinajoitusnystyröineen sillä tavalla, että venttiilit avautuvat ja sulkeutuvat kuten moottorin työtahdit vaativat.
Juttelin tästä etuvetoisuus-moottorin sijainti -teemasta vaan kerran erään taksikuskin kanssa. Ja hänen näkemyksensä oli, että suurin osa autoista on etuvetoisia ja että moottori on vetävien pyörien päällä. Enpä tod. osannut ajatella tätä massan hitaus ---> painonsiirtymä näkökohtaa. Plus että uskoin, että mies, joka työkseen ajaa autolla, varmasti niistä jotain tietäisikin.
Kyllähän suurin osa autoista on etuvetoisia ja etumoottorisia. Kyllä ukko siinä oli ihan oikeassa. Minä tuolla vain veistelin ettei niitä minun mielestäni voi oikein kutsua autoiksi, koska fysiikan lait eivät kohtele etuvetoisuutta kovin kauniisti jo edellä mainitun painonsiirtymän vuoksi + sen vuoksi että ylipäätänsä se ei ole kovinkaan toimiva ratkaisu laittaa samoja renkaita sekä välittämään voimaa että ohjaamaan autoa. Sutivat pyörät kun eivät ensinnäkään ohjaa, ja vetävät pyörät kun vaikuttavat myös ohjaukseen vedellen, kun niiden kautta ohjataan suuria voimia ulos. Etuvetonen auto on siis Ajajan kannalta ikävin mahdollinen vaihtoehto. Tämän vuoksi esimerkiksi "ajajien autona" tunnettu BMW ei ole vielä etuvetoista autoa hihnalta ulos sylkenyt, vaan takavetoisuuden nimeen vannotaan pyhästi, niinkuin kuuluukin.

Seuraava kysymyksesi onkin varmaan "Miksi etuvetoisia sitten on niin paljon?" johon yksinkertaisesti vastaus kuuluu, että siksi koska ovat halvempia valmistaa kuin takavetoset, ja niilläkin pääsee paikasta A paikkaan B, vaikka kukaan todellinen rattimies ei voikaan mielestäni tuntea muuta kuin tuskaa ja turhautumista etuvetoisen auton ratissa.

Mutta mitenkäs sitten automaatti- vs. manuaalivaihteisto pitkällä aikajänteellä? Jostain olen saanut käsityksen, että automaattivaihteisten autojen jälleenmyyntiarvo on manuaalivaihteisia parempi. Sietääkö siis automaattivaihteisto enemmän kulutusta vai mistä on kyse?
Kyse on siitä, että automaattivaihteistot ovat kohtuullisen harvinaisia, mutta kysyttyjä "luxury"-varusteita. Kun automaattivaihteistojen hinta oli markka-aikaan helposti jopa 10-20tmk manuaalivaihteisten päälle uusissa autoissa, niin aika monen mielestä se oli mukavuusvarusteesta liikaa uuden auton hinnan päälle. Varsinkin kuin siitä ei juuri omiaan saa pois enää autoa käytettynä myydessä. Siksi kysyntä on siis kovempaa käytettynä, koska automaatin saa käytännössä "ilmaiseksi" verrattuna siihen mitä se on uutena maksanut. Harva sitä myös siksi on autoonsa uutena varusteeksi valinnut. Mutta ajat muuttuvat, ja automaatit ovat yleistymässä ja halpenemassa. Ja eihän 2 tonnin lisävaruste ole tänä päivänä enää mitään verrattuna markka-ajan 12 tonnin lisävarusteeseen... :-p
Ja se samainen taksikuski kertoi (ajoi Mitsubishia), että ainakin japanilaisissa autoissa harvoin saa dieseliä automaattivaihteisena. Osaatko kertoa, miksi niiden yhdistelmä olisi huono?
Dieselin yhteydessä automaattivaihteisto on erittäin hyvä, jopa lähes pakollinen. Dieseleissä vaihtamistarve kasvaa koska moottorin käyntialue on paljon kapeampi kuin bensiinimoottoreissa. Siinä missä bensiinimootoreissa käyttökelpoinen kierrosalue on noin kuusinkertainen (1000-6000rpm), on se dieselmoottoreissa käytännössä ainoastaan noin 2,5-kertainen (1500-3750rpm). Lisäksi dieselin bensiinimoottoreita korkeampi vääntö taas edesauttaa automaattivaihteiston toiminnan jouhevuutta niin kauan kun moottorin käyntinopeus pysyy käyttökelpoisen kierrosalueen sisällä. Automaatti sopii siis dieseliin erinomaisen hyvin, kunhan vaihteita on tarpeeksi. Vanhanaikaisessa neliportaisessa automaatissa on turhan vähän erilaisia välityksiä dieselille, jolloin moottori helposti ajautuu käyttökelpoiselta kierrosalueeltaan ulos.

Tätä efektiä voit käytännössä kokeilla käyttämällä bensiinimoottorisella manuaalivaihteisella autolla ainoastaan vaihteita 1, 3 ja 5. Sitä huomaa aika nopeasti, että lisävaihteet tekisivät terää, vaikka bensiinimoottorin käyttökelpoinen kierrosalue onkin suhteellisen laaja. Efekti on siis paljon rajumpi noin 2,5-kertaisen käyttökierrosalueen omaavassa dieselissä kuin noin 6-kertaisen käyttökierrosalueen omaavassa bensakoneessa.

Japanilaiset eivät ole koskaan olleet mitään edelläkävijöitä automaattivaihteistojen eivätkä dieselmoottorien kanssa, joten niiden yhdistelmiäkin on heikoimmin saatavilla, mutta yleistyvät kovaa vauhtia. Normaalistihan japanilaisissa on totuttu näkemään ainoastaan lähinnä pieniä bensiinimoottoreita jotka eivät tuota paljoa vääntöä, joten mallistoissa olevat mahdolliset automaattivaihteistotkaan eivät ole suunniteltu kestämään dieselien suurempaa vääntöä. Sen vuoksi niitä ei sitten dieselien yhteyteen usein saakaan, vaikka sitä automaattia siihen 1.6 litraisen bensakoneen yhteyteen tarjottaisiinkin.
Yönmustaritari

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

[quote="Herra Manala"][/quote]

Tämä kun seuraisi kärpäsenä katosta toisten panemista.

Kerro sille Wankkelista niin joudun käymään tumpuilla kesken päivän.
Herra Manala

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Yönmustaritari kirjoitti:Tämä kun seuraisi kärpäsenä katosta toisten panemista.

Kerro sille Wankkelista niin joudun käymään tumpuilla kesken päivän.
Itse asiassa mulla oli tossa bokseriselvitystä kirjoittaessa just sama pelonsekainen ajatus persiissä, että joudun seuraavaksi pitämään luentoa Wankeleista.

Taidan alkaa pyytämään luentomaksua luonnossa.
Aava

Re: Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

Viesti Kirjoittaja Aava »

Yönmustaritari kirjoitti:Tämä kun seuraisi kärpäsenä katosta toisten panemista.
Jaa. Onko sinusta autokeskustelu jotenkin eroottista? Interesting. Ja miksei nainen muka voi olla vaan kiinnostunut autoista, vai mitä oikein vihjasit... ?
Herra Manala kirjoitti: Itse asiassa mulla oli tossa bokseriselvitystä kirjoittaessa just sama pelonsekainen ajatus persiissä, että joudun seuraavaksi pitämään luentoa Wankeleista. Taidan alkaa pyytämään luentomaksua luonnossa.


Höh. :oops:
Vakuutan, ettei tässä ole mitään likaisia taka-ajatuksia. Oikeasti kiinnostais vaan tietää autoista enemmän. Olen jo kokeillut opiskella joitain TM:n irtonumeroita, muttei siellä mitään tällaista yleistä perussälää ole. Ja tietty isoveli vois opettaa lisää, muttei sekään aina kerkee. Start -ohjelmaakin olen joskus katellut, mutta sieltä pystyy poimimaan vaan jotain irtonaisia automerkkikohtaisia yksityiskohtia.

*huokaus*
Pitänee sitten vissiin vaan yrittää persoonattomasti WikiPedisoida nämäkin jutut...