Mammailu

[Elppis]

Menen leikkimään pojan kanssa hetkeksi, niin unohtuu nämä vähemmän tärkeät asiat...

Onkohan muuten miesten keskuudessa normaalia, että kun rintoja "käytetään" imetykseen, niihin ei uskalla ns. koskea? Nyt kun toi imetys loppui, eikä tartte liivinsuojukset kainalossa viilettää, niin mies on kuin pikkupoika rintojen kanssa. *Näpl-näpl-näpl*

[Elppis]

Tissit on osa mammautta ja tissit on kivoja, miksei niistä sais puhua?

Toki saatte puhua, mut kai mäkin saan sanoa, että tollanen juttu sopis paremmin vaikka erotiikka-osastolle. Onneks mun mies ei käy mammaketjuihin höpöttää mun tisseistä, yäks. Ihan on meidän kahdenkeskinen juttu meidän ruumiinosat tossa mielessä. Kai tähän maailmaan nyt mahtuu muitakin kun teitä, joista toi on tosi normaalia.

Mä ajattelen asiaa tosiaan siltä kannalta, että jos ei saa "anonyyminä" netissä jutella kaikista asioista, niin missä sitten? Ja kyllähän noi RINNAT ja niiden kokoerot on miehille ihan outo asia, vielä oudompi kuin meille. Miehet on ikuisesti tollasissa asioissa pikkupoikia (thank god), joten tissijutut hihityttää. Mä en panis pahakseni ollenkaan jos oma mies ihmettelisi asioita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Toi mitä kirjotit, on tosiaan teidän tapa. Kukin tavallaan, eiks jee?

[NegaDuck]

Toki saatte puhua, mut kai mäkin saan sanoa, että tollanen juttu sopis paremmin vaikka erotiikka-osastolle.

Pitää kai sitten naamioida se vaan sanomalla jotain tyyliin "voi rakas kultaseni, olet - jos vaan mitenkään mahdollista - vielä entistäkin kauniimpi!" (eli "jumankekka mitkä tissit!" toisin esitettynä)

[Alexandra]

Tissit on osa mammautta ja tissit on kivoja, miksei niistä sais puhua?

Toki saatte puhua, mut kai mäkin saan sanoa, että tollanen juttu sopis paremmin vaikka erotiikka-osastolle. Onneks mun mies ei käy mammaketjuihin höpöttää mun tisseistä, yäks. Ihan on meidän kahdenkeskinen juttu meidän ruumiinosat tossa mielessä. Kai tähän maailmaan nyt mahtuu muitakin kun teitä, joista toi on tosi normaalia.

Mä ajattelen asiaa tosiaan siltä kannalta, että jos ei saa "anonyyminä" netissä jutella kaikista asioista, niin missä sitten? Ja kyllähän noi RINNAT ja niiden kokoerot on miehille ihan outo asia, vielä oudompi kuin meille. Miehet on ikuisesti tollasissa asioissa pikkupoikia (thank god), joten tissijutut hihityttää. Mä en panis pahakseni ollenkaan jos oma mies ihmettelisi asioita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Toi mitä kirjotit, on tosiaan teidän tapa. Kukin tavallaan, eiks jee?

No sitähän mä just, että jee jee, mutta tarviiko sit jonkun täällä kilahtaa mun kommentista (todella lapsellisesti vieläpä) ja sit sinä puolestelet. Ehkä en kuulu tänne foorumille, teillä tuntuu olevan jo valmiiksi joku sisäpiiri ja heitä puolustellaan, vähän lapselliselta tuntuu. Ehkä siirryn mammafoorumeille näiden asioiden tiimoilta.

[Alexandra]

Toki saatte puhua, mut kai mäkin saan sanoa, että tollanen juttu sopis paremmin vaikka erotiikka-osastolle.

Pitää kai sitten naamioida se vaan sanomalla jotain tyyliin "voi rakas kultaseni, olet - jos vaan mitenkään mahdollista - vielä entistäkin kauniimpi!" (eli "jumankekka mitkä tissit!" toisin esitettynä)

Onko sulla edes naista? Jos on, niin kyl mä luulen, että se mieluummin kuulee sun hehkutuksesi ihan itse, eikä niin että se lukee netissä, mitä mieltä sä hänestä olet, veikkaan...

[masa]

HAH HAH HAH....

OUTI? Ainakin typeryys on samaa luokkaa.

[Alexandra]

HAH HAH HAH....

OUTI? Ainakin typeryys on samaa luokkaa.

Voi hyvänen aika mikä paikka tämä on? Kiitos vaan, kasvakaa.

[Bliss]

TISSIT!

Vttu toi "pyhät tissit" -ajattelu kuuluu sinne kaksplussan palstalle. Vain mun mielipide, kilahtakoon kuka lystää.
Ai niin, saako äiti (Saint Mama) olla pahalla päällä?

[Elppis]

Ai täällä ei sais näköjään enää puolustaa oman mielipiteen sivuavaa mielipidettä?

Eikä meillä ole ainakaan omassa parisuhteessa tapana käydä netissä lukemassa toistemme kommentteja, yhteistä elämää on tosiaan (!!) netin ulkopuolellakin

All for one and one for all! NOOOOOOT! (Borat-ääni)

[daddykillkill]

Ai niin, saako äiti (Saint Mama) olla pahalla päällä?

Ei saa. Eikä olla väsynyt. Eikä isä saa ajatella lapsestaan, että "voi vi*** pitäis nyt edes vähän aikaa turpansa kiinni!" tai "vittuillaksesko laskit uudet sonnat housuun JUST kun sain edelliset siivottua?!" tai "kyllä täällä joku muukin huomiota kaipaisi" kun äitee touhuaa vaan vauvan kanssa.

Ihan sinänsä kiva, että noita kirkasotsaisia mammapyhimyksiä maailmaan mahtuu. Mä olen varmaan sitten isänä täysi paska, kun kaikki yllämainitut ajatukset vilahtavat päivittäin päässä.

Toisaalta tyytyväisen pojan jokeltelujen seuraaminen hyvittää aika paljon...

[Bliss]

Toisaalta tyytyväisen pojan jokeltelujen seuraaminen hyvittää aika paljon...

Parhaat palat vasta tulossa

[Elppis]

Toisaalta tyytyväisen pojan jokeltelujen seuraaminen hyvittää aika paljon...

Parhaat palat vasta tulossa

Isi, en mä tartte viikkorahaa
Isi, avaanko sulle oluen?
Isi, mä lähden kaverille yöks niin saatte äidin kans pussata

[masa]

Isi, ..

Ei vaan: Isi, mitä tää aine on jota suihkuaa tosta sun keltasesta sukelluslaitteesta. Aika heikko kone. Ei kestänyt polkupyörän perässä hinaamista. Miks sä tommosen ostit?

[Rouva Pupu]

Jaahans, oiskohan hurmosmamma bongattu täältäkin. Mitä.

No kuitenkin, olen sellaisille allerginen. Saan ihan ihottumaa. Törmäsin sellaiseen lajiin nyt sitten ensimmäistä kertaa raskautumisen jälkeen ja voi helvetti sitä älämölöä mitä siitä seurasi, taisi innostuksissaan päästää ihan höyryjä korvista. Miten nämä saa rauhallisiksi, silleen asiallisesti? Kun ei voi loputtomiinkaan vältellä. Tämä mun "oot sekasin, hanki elämä" ei oikein tehonnut halutulla tavalla. Paasaus oli sitä luokkaa, aijai.

No kuitenkin, tärkeiden asioiden pariin eli mistä saa kaikenlaisia kivoja potkupukuja sun muita (nettikauppoja), tiedätte kyllä millaisia tarkoitan pojjaat ja tytööt?

Hermojen menettäminen on ihan oukei, luonnotonta ois jos niin ei kävis. Mulla tulee ainakin käymään, enkä näe sitä kyllä mitenkään ongelmana. Miehellä voi mennä hiukan kauemmin kun on semmonen tasanen luonne.

Tänään ensimmäinen päivä kun heti aamusta pahoinvointi ei ole megaluokkaa vaan sellaista tasaista jomotusta kurkussa. Voisi jopa siivota ja pyykätä piiiitkästä aikaa nyt kun pystyy. Väsymyskin on jo suht aisoissa, pärjää ilman monen tunnin päikkäreitä.

Saan vihdoin sen pesukoneen, säästyy hitunen hermoista ainakin jollei muuta

[daddykillkill]

Jaahans, oiskohan hurmosmamma bongattu täältäkin... No kuitenkin, olen sellaisille allerginen. Saan ihan ihottumaa.

Ditto. Erehdyin joskus vilkaisemaan paria vauvafoorumia ja voi ristus mitä sisäavaruuskadetteja marsalkansauva ojossa takomassa vääräuskoisia vanhempia paatoksella takaraivoon!

Google löytää montakin roku-aiheista baby-vaatekauppaa, tuossa yksi:
http://www.punkbabyclothes.net/

[Bliss]

No kuitenkin, tärkeiden asioiden pariin eli mistä saa kaikenlaisia kivoja potkupukuja sun muita (nettikauppoja)

Mm. seuraavaa tyrkyllä:
Tenavapuoti
Gymboree
Peppilotta
Lasten Metsola
Punavuoren Peikko
Metkula
Nitta
Helmililja
Pompox
Tinttamarelli
Keltainen Kettu
Kuperkeikka

Iteppä kysyit...

[Elppis]

Laitoin tiistaina kyselyn meidän lähimmälle eläinklinikalle (10 eläinlääkäriä, eli ei mikään turha laitos!) ensi kevään työpaikoista. Kutsuivat juttelemaan (mielellään!) lisää
Työmatka olis 200m, alakerrassa olis ryhmäperhepäiväkoti. Eli nyt vaan peukkua pystyyn että poju sais siitä hoitopaikan Taloudellinen tilanne pakottaa pojan hoitoon jo äitiysloman päätteeksi, joten nimenomaan toi perhepäivähoito- idea kuulostaa parhaalta.

Noni, paiskatkaa nyt niitä kommentteja siitä, että pitäis jäädä lapsen kanssa kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin voin kehitellä vastaväitteitä.

[Bliss]

Noni, paiskatkaa nyt niitä kommentteja siitä, että pitäis jäädä lapsen kanssa kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin voin kehitellä vastaväitteitä.

Onks pakko? Meidän ipana aloitti päiväkotiuransa 10,5 kuukauden ikäisenä.

[Elppis]

Sieltä vastattiin, eli 3.9. aamupäivällä menen paikan päälle (eläinklinkalta siis)

[Hellu]

Noni, paiskatkaa nyt niitä kommentteja siitä, että pitäis jäädä lapsen kanssa kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin voin kehitellä vastaväitteitä.

Mut laitettiin tarhaan 9kk ikäsenä.
Täytyyks sanoo enempää??

[Elppis]

Noni, paiskatkaa nyt niitä kommentteja siitä, että pitäis jäädä lapsen kanssa kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin voin kehitellä vastaväitteitä.

Mut laitettiin tarhaan 9kk ikäsenä.
Täytyyks sanoo enempää??

Täytyy, ihan vaik palstantäytteeks.

[Rouva Pupu]

Miksi mulla on enemmänkin semmonen tutina, että sitä kotiin jäämistä kritisoidaan enemmän. Miehen elättinä olemista ym.

[Hellu]

Noni, paiskatkaa nyt niitä kommentteja siitä, että pitäis jäädä lapsen kanssa kotiin mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin voin kehitellä vastaväitteitä.

Mut laitettiin tarhaan 9kk ikäsenä.
Täytyyks sanoo enempää??

Täytyy, ihan vaik palstantäytteeks.

No avaudutaan nyt sit vähän. Näähän nyt on luonnekysymyksiä myös, mutta mä itsenäistyin tosi nopeesti ja jotenkin erkaannuin vanhemmistani jo aika pienenä. Tottakai olin niistä riippuvainen mutta tein aika pitkälti asiat niinku ite halusin enkä kertonu niille yhtään mitään.
Meidän päiväkoti tosin oli ihan valtava, ei siellä riittäny muijia vahtimaan joka killiä.
Mä olin iltapäivät yksin myös ala-asteella kun en halunnu mihinkään kerhoihin, kun ei ollu kukaan vahtimassa niin mullahan oli ihan omat säännöt ja rutiinit.
Plussana tietty se että musta tuli tosi sosiaalinen ja vaikka olin ainoo lapsi niin jakaminen ja toisten huomioon ottaminen ei oo koskaan ollu mulle ongelma.

Ongelmia tuli tietysti teini-iässä kun vanhemmat ei saanu mitään otetta, kävin baareissa joka viikonloppu 14-vuotiaana ja pyörin millon missäkin luukuissa. Soitin mutsille jostain puhelin kopista yöllä jos jaksoin ilmottaa itestäni, jos äiti itki tai raivos niin sanoin vaan etten ilmota ollenkaan jos tota paskaa saan kuulla.

Vanhempana oon huomannu sen että vaivihkaa musta on tullu tosi läheisriippuvainen, en oo koskaan asunu yksin enkä toivottavasti joudukaan. Jos en oo asunu miehen kaa niin jossain kommuunissa sitten. Nukuin yötkin usein sohvalla kun tuli turvallinen olo siitä ihmisten hyörinästä, yksin en osaa nukkua ollenkaan. Enkä olla.

Nykyään oma kaveripiiri on enemmän perhe ku oma perhe, pikkusiskot on rakkaampia ku kukaan, mutta vanhemmat etäisiä.
Ne on ihania tyyppejä, ja tullaan hyvin toimeen, ei vaan jotenkin oo mitään tarvetta nähdä niitä enkä ikävöi vaikkein oltais nähty kuukausiin.
Tuntuu enemmän velvollisuudelta olla tekemisissä, niin kauheeta ku se onkin.
Oon onnellinen siitä että siskoilla on täysin erilainen lapsuus ku mulla. Liittyy paljon siihen että mutsi oli parikymppinen mut saadessaan, ja 37 ku nuorin syntyi joten nykyään osaa jo olla äiti.
Nää ongelmat siis liittyy muuhunkin ku siihen että menin aikasin tarhaan, mutta kyl se on vaikuttanu paljon. Vanhempien olis pitäny satsata siihen yhteiseen aikaan sit ihan eri tavalla kun ollaan suurin osa päivästä erossa.

[Elppis]

Kiitos!

[Bliss]

Mutta voi olla liikuttava paikka jättää hänet ensimmäistä kertaa. En odota sitä innolla.

Vanhemmille se on vaikeampaa kuin muksulle
Sitäpaitsi. Ne ipanat näyttävät lopettavan itkemisen kun äiti ja iskä on hävinneet näkyvistä...