Minua hieman häiritsee, jos kysytään niin, toiminko itseni tai "Yhteisön" hyödyksi. Minkä vitun yhteisön? Suomalaisten? Ihmiskunnan? Vaiko eläinten? Ja minkä niistä? Teidän käsityksenne mikä se "Yhteisö" on, ei takuulla vastaa mitä minä pitäisin "yhteisönäni", jos sellaisen yrittäisin määritellä. Ja lisäksi: väitän ettei kaikkia pysty miellyttämään. Toimii miten vaan, aina loukkaa jonkun muun arvoja tai etuja.
Vastaan kumminkin, että ilman järjestystä toimin/toimisin:
-itseni hyväksi
-lähipiirini hyväksi
-niiden kaukaisempien otusten (ihmisiä tai eläimiä) joita kohtaan tunnen myötätuntoa hyväksi
-sen hyväksi, että kulttuurin ilmapiiri suosisi minun myötätunnon kohteitani ja olisi itsekkäästikin minulle itselleni helpompi paikka elää
Kahden viimeisen käytännön toteuuttamiseen voimani eivät riitä.
urpiainen kirjoitti:Perinteisestihän ajatellaan, että evoluutio on tehnyt meistä itsekkäitä petoja, mutta ajattelullamme voimme jotenkin "ylittää" evoluution luomat tendenssit. Dawkinskin horisee jotain tällaista anti-naturalistista soopaa Teemalla pyörivässä telkkarisarjassa. Minun kantani taas olisi päinvastoin, että evoluutio on tehnyt meistä sosiaalisia eläimiä, jotka tyypillisesti auttavat lajitoveria maksua tai vastavuoroisuutta kyselemättä silloinkin, kun se ei omassa intressissä olisi. Kehittynyt laskelmointikykymme taas vie meitä kohti itsekästä vapaamatkustamista, jossa hyödytään muiden altruismista maksamatta altruismin hintaa. Valitettavasti empiiriset tutkimukset osoittavat, että erityisesti talous- ja kauppatieteiden opinnot koulivat ihmisiä pois luontaisesta altruismista itsekkyyteen.
Minäkin ihmettelin Dawkinsin horinoita.
Jos kohta se toki on suurelle yleisölle tehty evoluutioteoriaa inhoavia suostuttelemaan tehty sarja. Siis eihän ihmislaji mitenkään ole noussut evoluution yläpuolelle. Luonnonvalinta vaikuttaa koko ajan, toiset saa enemmän pentuja ja se siitä. Vaikka miten kulttuuri muokkaisi lisääntymistapoja ehkäisyineen ym, se ei muuta sitä, että evoluution mekanismi toimii. Vaikka sitten niin, että muslimien, lestadiolaisten ja vähän koulutettujen geenit lisääntyvät populaatiossa, ja ovat siten nyt evoluution "suosimia". Ja "suosimia" on väärä sana, ei se ole tavoitteellinen eikä tietoinen mekanismi, kunhan on.
Mutta siis altruismistahan Dawkins siinä puhui, ja oikeansuuntaisesti.. paitsi että eihän altruismikaan ole evoluution tai itsekkään geenin vastustusta. Eikä evoluutio vahvemman ja ilkeimmän oikeutta. Eikä yleensäkään ole mahdollista päättää vastustaa tai myötäillä evoluutiota. Yhtä järjetöntä kuin sanoisi, että painovoima on riippuvainen päätöksistämme. NuorenDaavidin jutut lähestyy sosiaalidarwinismia, taas yhtä houretta, jolla ei ole tekoa oikean darwinismin kanssa. Kuten myös että Dave vertaa evoluutiota Jumalaan (?) sekin on uskonnollista mentaliteettia. Luonnontieteet eivät kerro meille "miksi" tai määrää että niin meidän "pitää" toimia, ne kertovat vain "miten" asiat toimivat. Ja siinä on vissi ero.
Itse sanoisin Dawkinsia myötäillen ja jatkaenkin:
Populaatiot/laumat/heimot joissa yleistyi ehkä geneettinen kyky altruismiin, pärjäsivät muita populaatioita paremmin. Siispä ne tekivät enemmän pentuja. Joten se kyky altruismiin lisääntyi siinä lajissa. Jos laumassa olsi ollut egoistinen yksilö (uusliberaali?
) , joka raiskasi narttuja ja vei muiden safkat.. se olisi jäänyt vaille lauman tukea, olisi häädetty tai kenties tapettu. Ja sen otuksen geenit eivät siis olisi pärjänneet.
Dawkins siinä ohjelmassa puhui vain sukulaisten välisestä altruismista. Minä en näe, miksei laumat/heimot olisi voineet muodostua ei-sukulaisistakin. Nimittäin ei-sukulaislauma yhteistyössä pärjäisi sekin paremmin kuin riitaiset porukat. Ja joilla kyky oli ei-ihan-sukulaistenkin keskeiseen altruismiin, nehän paremmin pärjätessään tekivät enemmän pentuja, ja se kyky, jos geneettinen, lisääntyi ihan evolutiivisesti.
Siitä Dawkinsin kanssa samaa mieltä, että kun haluamme auttaa kotikadun kerjäläistä, vaikka se ei ole meille sukua, se johtuu että ennenvanhaan se olisi ollut meille sukua. Pienemmässä populaatiossa. Tai minä sanoisin samaa laumaa muttei välttämättä sukua. Jos ei ole erityistä syytä olla kurjan kanssa riidoissa, ei ole syytä miksei altruismivaisto toimisi.
Tietty muilla eläimillä enimmäkseen altruismi rajoittuu oman lauman sisälle. Niin ihmiselläkin pitkään. Suomessakin ollut vaikka mitä heimosotia ja myöhemmin kylätappeluita. Ja on vieläkin. Sodista puhumattakaan. Kuitenkin veikkaan, että nykyajan tiedonvälityksellä on osansa ihan vieraisiinkin koettuun altruismiin. Kun näemme kuvia nälkään kuolevista afrikkalaisista, pakosta se käynnistää synnynnäisen altruismimme, vaikka emme mitään sukua tai samaa kansaa tai edes samalla mantereella olekaan. Viime aikoina on alettu miettimään myös muiden lajien kohtelun etiikkaa. Eläinsuojelun pilkkaajat sanovat siihen, että eihän ne elukatkaan meistä tai toisista lajeista piittaa. Entäs sitten? Ei se estä meitä piittaamasta.
Nuo biologiset selitykset saattavat kuulostaa humanistipelleistä hmmmm.. epähumaaneilta tai reduktionistisislta. No, reduktionismia niiden ei tarvitse olla. Kunhan ovat maailman kuvausta yhdestä tietystä näkökulmasta kysyen. Ja vaikka biologian näkökulmasta altruismimme on geenien ja evoluution tuotosta, se ei tee tyhjäksi että meillä oikeasti on surku jos kaverilla on paha olla
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB