Melnais kirjoitti:Onneksi ammatti on laillistettu, jotta ongelmaa ei voi ratkaista tuomalla Aasiasta kirjavan ammattitaidon omaavaa työvoimaa työskentelemään kiitollisena oloissa kuin oloissa. Odotan kiinnostuksella miten hyvin filippiiniläiset ja kiinalaiset lähihoitajan korvikkeet otetaan vastaan.
Terveyskeskusten vetovoimaa ei muuten lisänne yksityisen puolen tukeminen, terveyskeskuksiin jää asiakkaiksi moniongelmaisia, maahanmuuttajia ja vanhuksia, jolloin työstä tulee entistäkin raskaampaa.
Jatkan vielä aiheesta, kun tämänpäiväinen palaveri taas nosti asian pintaan oikein perinpohjaisesti. On itse asiassa hämmentävää, miten liike-elämällä, jollaiseksi lasken myös julkisen terveydenhuollon, koska sitäkin rahalla pyöritetään, on kummallinen taipumus unohtaa asiakkaiden merkitys. Konsultin ensimmäinen tehtävä tuntuu järjestään olevan se, että täytyy kysyä yritysten työntekijöiltä, miksi he työtään tekevät, eikä kukaan heistä koskaan tajua vastata, että asiakkaita varten. Tuotteet kuitenkin täytyy suunnitella asiakkaita varten, jotta yrityksellä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä.
Julkisessa terveydenhuollossa puolestaan oma ongelmansa muodostuu siitä, ettei potilas olekaan asiakas, vaan se todellinen asiakas on kunta. Kuntiin ei kuitenkaan suhtauduta asiakkaina, niille ei sairaanhoitopiirien mielestä edes tarvitse kertoa, mistä ne oikein sairaanhoitopiirille maksavat. Kunnilla on kyllä omat lääkärinsä laskuja tulkitsemassa, mutta laskuja hekään eivät käytännössä millään keinoin voi kyseenalaistaa, koska heillä ei ole menetelmiä osoittaa laskujen virheellisyyttä. (Tästä seuraa monenlaista kummallisuutta, kuten esim. sairaanhoitopiirien harjoittamaa mielivaltaista tulonsiirtoa kunnilta toisille, kylläkin Robin Hood -mentaliteetilla, otetaan rikkailta ja annetaan köyhille.)
Tuo sotku on kuitenkin täysin mahdollista muuttaa, ja niin kummalliselta kuin se voikin kuulostaa, ainoa tapa siihen edellyttää potilaan etujen valvomista. Jos potilaan oikeuksia ei määritellä, niitä ei myöskään ole mahdollista valvoa, eikä niiden perusteella ole mahdollista seurata laskutusta jne. Mielenkiintoista on, että ainakin tässä tapauksessa se eettisin tapa toimia on myös käytännöllisin ja pitkässä juoksussa se taloudellisinkin.
