Pappailu?

[prosessi]

Hah, olen lukenut aika monet mukelojutuistasi, ja nyt tuli ensimmäistä kertaa tarve miettiä, mitä sukupuolta hän mahtaa olla. Tarve siis syntyi tästä sukupuoliin liittyvästä keskustelusta - muuten olisin varmasti ihan tyytyväisenä vain jatkanut lukemista hänestä lapsena.

Poikahan tuo tosiaan on, kuten ehkä tässä ketjussa on käynyt ilmi.

Pidin tuota itsestäänselvänä, kuka kutsuu tyttöä mukeloksi?

Minä? Pikkusiskoanikin kutsuin.

Siksi nostankin tämän varmaan ohi menneen edittini uudestaan tähän:

EDIT: en tietääkseni ole puhunut palstalla lapseni sukupuolesta, joten mistä tuo arvelu?

Sanavalinnoista.

[prosessi]

En usko että olet nähnyt, ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen asunut Suomessa. Veljeni puolestaan on puolivalmis fyysikko, joka kyllä juuri vaihtoi alaa historiaan. Ja hetero. Joka osaa käyttää moottorisahaa ja kirvestä, omistaa moottoripyörän ja veneilee, metsästää ja kalastaa. Kumma juttu, että sattuukin edelleenkin pitämään punaisesta väristä.

Se oli niin kutsuttua humööriä.

Oletko varma?

Epäonnistui sekin.

Oletko varma?

Saatoinhan vastata osin sen takia, että tuo kontrasti viehättää minua. Mistä tulikin mieleeni: onko miehekästä pitää siitä, että tyttöystävä pukeutuu pinkkiin?

[EveryWoman]

Yleisesti ottaen suosittelisin lukemaan tekstini ajatuksella, ei ennakkoluuloilla, ennen kuin vastaat.

Oletan, että näitä sanoja voisi laittaa sinne päin. Sen verran kituliaasti olet ajatuksiani kommentoinut.

Itse asiassa en pidä sinua tyhmänä tai ajatuksiltasi pääosin itsestäni eroavana. Mm. näihin palstakiusaamisiin liittyvissä asioissa olen säästynyt näppäimistön kuluttamiselta, kun olet sanonut mitä minä pääosin ajattelen. Siksi iskikin huoli kun rupesit tällaisia tässä puhuttuja suunnittelemaan.

Mä jotenkin oletan, että keskusteluun osallistuva lukisi ketjusta muutkin viestit kuin ne, joissa kommentoidaan nimenomaan hänen sanomisiaan. Ainakin minun osaltani niin kannattaisi tehdä. Välillä turhauttaa, että samat asiat pitäisi jankuttaa monta kertaa uudestaan ja uudestaan jokaiselle valikoivalle lukijalle erikseen.

Edelleen minulle on epäselvää, mitä tarkoitat tässä puhutuilla, ja millä perusteella oletat minun suunnittelevan juuri sitä, mitä itselläsi pyörii mielessä.

[EveryWoman]

Siis saatanan saatana! Jos itsepintaisesti kieltäydyt paljastamasta lapsellesi hänen sukupuoltaan, olet kauhistuttava ihmishirviö.

Tarkennus: oletin tämän olevan vitsi. Toki kertoisin lapselleni hänen sukupuolensa.

[EveryWoman]

Tässä puhutuilla tarkoitin ensireaktiota siihen mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle.

Kävin muuten vilkaisemassa Perhe-lehden keskustelupalstaa, kun tulit yhdistäneeksi minut Suteen ja Kettuun (nämä ovat lempinimiä, omassa parisuhteessani sattumoisin käytetään mm. nimiä Kissa ja Koira). Susi oli kirjoittanut sinne viestin, jossa kertoi, että he eivät salaa Ruulta tämän biologista sukupuolta eivätkä kiellä tätä leikkimästä tyttöjen ja poikien leluilla jne. Samassa ketjussa on suorastaan tulvimalla viestejä, joissa ihmetellään, miksi pariskunta salaa lapseltaan tämän sukupuolen ja kieltää leikkimisen tyttöjen ja poikien leluilla.

Pitäisiköhän ihmisten opetella lukemaan ennen lasten hankkimista?

[Frederik Krueger]

Optimitilanne olisi jos olisi molemmat, mutta hyvä näinkin.

Hemafrodiitti?

[Frederik Krueger]

Toki kertoisin lapselleni hänen sukupuolensa.

Okei. Ehkä et olekaan niin paha ihminen kuin miltä näytät.

[saira]

Tässä puhutuilla tarkoitin ensireaktiota siihen mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle.

Kävin muuten vilkaisemassa Perhe-lehden keskustelupalstaa, kun tulit yhdistäneeksi minut Suteen ja Kettuun (nämä ovat lempinimiä, omassa parisuhteessani sattumoisin käytetään mm. nimiä Kissa ja Koira). Susi oli kirjoittanut sinne viestin, jossa kertoi, että he eivät salaa Ruulta tämän biologista sukupuolta eivätkä kiellä tätä leikkimästä tyttöjen ja poikien leluilla jne. Samassa ketjussa on suorastaan tulvimalla viestejä, joissa ihmetellään, miksi pariskunta salaa lapseltaan tämän sukupuolen ja kieltää leikkimisen tyttöjen ja poikien leluilla.

Pitäisiköhän ihmisten opetella lukemaan ennen lasten hankkimista?

Mä tässä odotan vaan sitä, että saan haettua lehden, vaikea keskustella tarkemmin aiheesta kun ei tiedä mitä on kirjoitettu ja miten.

[EveryWoman]

Toki kertoisin lapselleni hänen sukupuolensa.

Okei. Ehkä et olekaan niin paha ihminen kuin miltä näytät.

Sä oot kyllä niin paras.

[Onslow]

Hemafrodiitti?

Onks toi niinku räkäklimppi ja Afrodite vai?

[EveryWoman]

Mä tässä odotan vaan sitä, että saan haettua lehden, vaikea keskustella tarkemmin aiheesta kun ei tiedä mitä on kirjoitettu ja miten.

En minäkään siitä alkuperäisestä jutusta tiedä mitään (enkä haluakaan tietää, kun olen kokenut miten paljon lehtijutuissa on tapana kärjistää asioita). En ollut koko asiasta kuullutkaan ennen kuin minua alettiin täällä vertailla Kettuun ja Suteen.

Luin siis vain Suden kommentin palstalta, ja siitä ei mitään pahaa sanottavaa. Kuulosti siltä, että hän haluaisi minun laillani edes hieman vaimentaa vieraiden ihmisten lapseensa kohdistamia sukupuolisia odotuksia ja sukupuolittunutta kasvatusta. Ketjussa oli idariläpän lisäksi muitakin ihan hyviä huomioita ja esimerkkejä siitä, miten mm. päiväkodeissa, lelukaupoissa ja yleisillä hiekkalaatikoilla asennoidutaan lapsiin usein edelleen äärimmäisen sukupuolittuneesti. Ja toisaalta ilahduttavan moni sanoo tarjonneensa lapselle monipuolisesti erilaisia leluja, vaatteita ja mahdollisuuksia. Ehkä maailma ei tältäkään osin ole enää läpeensä paha!

[EveryWoman]

Tässä kohtaa on kyllä pakko sanoa, että en tajua mitä ajat takaa. Eli minun pitäisi opetella lukemaan Perhe-lehteä, että voisin kommentoida sinun ajatuksiasi? Vai vaihtoehtoisesti perustelet normaaliuttaisi perhe-lehden friikkiparilla?

Itse en ole ko. artikkelia lukenut. Olen lukenut artikkelin pohjalta tehdyn pakinan, jossa artikkelin faktoihin oli myös haettu kommentteja psykologilta.

http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoi ... uta/134026

Kritisoin sitä, että ihmiset eivät ota asioista selvää ennen kommentointia. Sinun tapauksessasi suosittelisin sinua ottamaan selvää ajatuksistani ennen kuin kommentoit niitä (ts. älä kommentoi omia kuvitelmiasi minun ajatuksinani). Tai, jos kommentoit Perhe-lehdessä esiintynyttä paria, joka ei suinkaan välttämättä ole mitenkään friikki, ota sen verran asiasta selvää, että edes tiedät mistä puhut. Puhunko ymmärrettävästi?

[saira]

Mä tässä odotan vaan sitä, että saan haettua lehden, vaikea keskustella tarkemmin aiheesta kun ei tiedä mitä on kirjoitettu ja miten.

En minäkään siitä alkuperäisestä jutusta tiedä mitään (enkä haluakaan tietää, kun olen kokenut miten paljon lehtijutuissa on tapana kärjistää asioita). En ollut koko asiasta kuullutkaan ennen kuin minua alettiin täällä vertailla Kettuun ja Suteen.

Luin siis vain Suden kommentin palstalta, ja siitä ei mitään pahaa sanottavaa. Kuulosti siltä, että hän haluaisi minun laillani edes hieman vaimentaa vieraiden ihmisten lapseensa kohdistamia sukupuolisia odotuksia ja sukupuolittunutta kasvatusta. Ketjussa oli idariläpän lisäksi muitakin ihan hyviä huomioita ja esimerkkejä siitä, miten mm. päiväkodeissa, lelukaupoissa ja yleisillä hiekkalaatikoilla asennoidutaan lapsiin usein edelleen äärimmäisen sukupuolittuneesti. Ja toisaalta ilahduttavan moni sanoo tarjonneensa lapselle monipuolisesti erilaisia leluja, vaatteita ja mahdollisuuksia. Ehkä maailma ei tältäkään osin ole enää läpeensä paha!

No mutta, periaatteessa perheen alkuperäisellä ajatuksella ei tässä keskustelussa enää ole mitään tekemistä, vaan keskustelu taitaa tällä hetkellä koskea enemmänkin sitä artikkelia ja sen antamia ajatuksia. Hyvä, jos Susi on tullut esille ja silottaa satuja mielikuvia ja oikaisee virheitä. Se saattaa antaa aivan toisen kuvan todellisesta tilanteesta. Pelkään kuitenkin pahoin, että tässä vaiheessa ihmisten on vaikea enää mieltää heidän ajatuksiaan muuksi kuin artikkelin mukaiseksi, jos vaikka tilanne ei olekaan sellainen kuin mitä tähän mennessä olen saanut kuvan kirjoitusten perusteella.

[Rouva Pupu]

Tossa on alkuperäinen juttu: http://www.flickr.com/photos/25833496@N ... /o/in/set-

[EveryWoman]

No mutta, periaatteessa perheen alkuperäisellä ajatuksella ei tässä keskustelussa enää ole mitään tekemistä...

Eipä niin. Mua vaan kerrasta toiseen jaksaa ihmetyttää se, miksi ihmisiä kiinnostaa ennemmin tuomita kuin ymmärtää. Mitä tarkoitusta sellainen palvelee, miten se vie maailmaa eteenpäin?

Hyvä, jos Susi on tullut esille ja silottaa saatuja mielikuvia ja oikaisee virheitä. Se saattaa antaa aivan toisen kuvan todellisesta tilanteesta.

Paitsi että ne samat ihmiset, jotka Suden tekstiä kommentoivat, eivät selvästi ole lukeneet sitä. Susi sanoo: "Emme kieltäydy kertomasta lapselle hänen sukupuoltaan". Kommentoija sanoo: "Millainen kiero paskiainen pitää olla, että kieltäytyy kertomasta lapselle hänen sukupuolensa!!?!?!!"

Mun on äärimmäisen vaikea sietää tuollaista kommunikaation lajia, saan siitä vatsanväänteitä ja muuta fyysistä pahoinvointia. Pitäisi varmaan pysyä jatkossa erossa noista.

[nowaysis]

Niin, en tiedä millaisissa "sukupuoliumpioissa" EW tai muut ovat kasvaneet, mutta omat vanhempani aikuistuivat 60-luvulla ja pidän heidän liberaaleja arvojaan monien asioiden suhteen tuon ajan tuotteina. Minusta tärkeitä pointteja:

1) Siinä, että on ns. tyypillinen sukupuolensa edustaja, ei ole mitään vikaa.
Kuten ei siinäkään, ettei ole. Itse koen olevani melko "tyttis" ja kuitenkin melko "äijä" monissa jutuissa. Toisaalta, en koe näitä asioita ollenkaan sukupuoleen liittyvinä, vaan yksinkertaisesti luonteenpiirteinä. Näin tekevät tietääkseni muutkin ihmiset. Ja näistä asioista saa myös vitsailla - myönteiseen sävyyn

2) Omassa kaveripiirissäni, jossa on paljon lapsiperheitä, ei taatusti yhtäkään lasta ole ikinä kielletty tekemästä mitään siksi, ettei tytön tai pojan kuulu näin tehdä. Ns. vastakkaisen sukupuolen leluja(vau mikä termi, eikä kukaan siis näin enää ajattele, eihän?) löytyy kaikista perheistä, niiden suosio on sangen vaiheteleva, kuten meilläkin. Tämäkin idea on varmaan peräisin jostain 1970-luvulta, joten ei ihan viimeisimpiä trendejä

Ehkä siksi minun on vaikeata käsittää, että jonkun täytyy oikeasti taistella tällaisia käsityksiä vastaan. Samoin lapsen mahdollisuuksiin tulla joksikin ei uskota enempää tai vähempää siksi, että hän on tyttö tai poika. Uskon saman päteneen suurimmalta osin myös aikuiskavereitteni lapsuuteen. Luulenkin, että oma lapsuus on vahva vaikuttaja siihen, miten näistä asioista ajattelee ja tuntee.

3) Voisiko siinä, että tyttöjä ja poikia koulussa kohdellaan eri tavalla, olla hyvätkin puolensa? Koulu on etenkin aiemmin ollut selkeästi tyttöjä suosiva instituutio. Itse olen paljonkin lukenut ns. poika- ja miestutkimusta ja etsinyt tapoja tukea "poikuutta" positiivisella tavalla. (Annoin juniorille ketsuppia kaapista, taputti mua pyllylle ja sanoi: "Äidin iso peppu!" Kysyin onko se nyt niin iso. Kuulemma on :D Sori, oli pakko, tuo oli niin helmi)
Asiaan. Siis pojat oireilevat yleensä näkyvämmin ja siten häiritsevämmin. Luonnollisesti tämä kerää enemmän huomiota kuin tyttöjen hiljaisempi huono käytös. Omista kouluajoistani tuo maailma on muuttunut paljonkin siihen suuntaan, että se hiljaisempikin joukko saa h/tuomiota. IMO - mitä enemmän toisesta sukupuolesta oppii(psykososiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna), sitä selkeämmäksi _the ero_ käy. Miksi tasapäistää tai yrittää häivyttää eroa, kun voi yksinkertaisesti hyväksyä erilaisia toimintatapoja, jotka voivat johtua sukupuolesta tai sitten ihan jostakin muusta. "Tyttöjen- ja poikientunnit" on otettu riemumielin vastaan niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta.

Mottomme olkoon: Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia. Peace out.

Äh, varmaan tulee taas lisää aiheesta jossain vaiheessa.

[nastamuumio]

Riittääkö ukki ja eno hyväksi miehen malliksi pojalle, josta tulee jonain päivänä mies?

En edelleenkään tajua, mitä teen tässä ketjussa, mutta tiedän ainakin yhden ihan hyvin sujuneen tapauksen. Serkkuni isä kuoli auto-onnettomuudessa, kun serkkuni oli alle kouluikäinen, ja nykyään serkkuni on kumminkin kolmen lapsen isä ja hetero ja diplomi-insinööri. En tiedä, kuinka läheisiä olivat ukkien kanssa, toinen ainakin kuoli, kun serkkuni oli luullakseni kolmetoista. Toinen eno ainakin oli jokseenkin hunsvotti ja toisen kanssa on ollut ok väleissä, mutta ei mitenkään erityisen spesiaalin läheisissä. (Tämän serkkuni pojalta leikattiin reilu vuosi sitten aivokasvain ja silloin isäni pelkäsi, ettei tämä serkku kyllä kestä enää toista menetystä, jos poika ei selviä, mutta onneksi selvisi.)

[Vesper]

Tätä ketjua luettuani saatan pyörtää aikaisemman paljastukseni salaisesta halustani saada lapsi(a). Liian vaikeeta mulle.

[prosessi]

Tätä ketjua luettuani saatan pyörtää aikaisemman paljastukseni salaisesta halustani saada lapsi(a). Liian vaikeeta mulle.

Helppoa se on. Antaa vaan lasten olla sellaisia kuin ne sattuvat olemaan, eikä edes yritä muokata lapsia itseään mihinkään suuntaan. Kasvatukseksi riittää, että opettaa lapset ottamaan muut ihmiset huomioon. Ja mitä paremmin ne oppivat puhumaan, sitä enemmän ne osaavat kertoa miten niitä kuuluu auttaa. Riittää kunhan muistaa kuunnella.

[saira]

No joo, jutun luettuani (ostin siis lehden, koska sosiologiaa sivuaineena aloittavana juttu sukupuolineutraalista kasvatuksesta kiinnostaa) en edelleenkään saanut riittävää syytä kasvattaa lastani vastaavalla tavalla. Olen edelleen sitä mieltä, että sukupuolensa tiedostava, mutta identiteettinsä mukaan elävä on hyvä malli, miten sitten sitä toteutetaankin. Tiedä sitten miten perhe oikeasti elää tai toimii, siitähän en voi tietää.

[prosessi]

Tossa on alkuperäinen juttu: http://www.flickr.com/photos/25833496@N ... /o/in/set-

Ja tässä vähän vanhempi juttu samasta perheestä: http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artik ... 5238010463

Jälkimmäinen juttu osoittaa, että tämä kohistu juttu on valetta. Ruu on tyttö, eikä sitä ole salattu, edes Helsingin Sanomilta.

[prosessi]

Antaa vaan lasten olla sellaisia kuin ne sattuvat olemaan, eikä edes yritä muokata lapsia itseään mihinkään suuntaan. Kasvatukseksi riittää, että opettaa lapset ottamaan muut ihmiset huomioon. Ja mitä paremmin ne oppivat puhumaan, sitä enemmän ne osaavat kertoa miten niitä kuuluu auttaa. Riittää kunhan muistaa kuunnella.

Jotakin tämän tyylistä olen koettanut. Lisäisin korkeintaan sen, että jos lapsellani näyttäisi olevan joku selkeä vahvuus ja se häntä myös kiinnostaa niin sitä haluaisin tukea.

Sehän on luonnollinen seuraus siitä, että lasta kuuntelee. Lapset kyllä yleensä kertovat missä he haluavat tukea.

[prosessi]

Ruu on tyttö, eikä sitä ole salattu, edes Helsingin Sanomilta.

Sehän selvisi jo kommentistani ylhäältä. Tytöthän tässä vihamielisessä yhteiskunnassa yleensä juuri joutuvat tälläisen neutralisoimisen uhreiksi.

Joko Perhe-lehden juttu on valhetta tai sitten nälkä on kasvanut syödessä.

Juttu on väkisinkin valhetta, koska siinä sanottiin mm. näin: ...olivat päättäneet jo raskausaikana, ettei Ruun sukupuolta kerrota kysyttäessäkään. Synnytyksessä kätilö kunnioitti toivetta ja puhui ainoastaan lapsesta. Neuvolassa terveydenhoitaja on pari kertaa lipsauttanut sukupuolen - ja pyytänyt sen jälkeen anteeksi...

[Lilo]

Tätä ketjua luettuani saatan pyörtää aikaisemman paljastukseni salaisesta halustani saada lapsi(a). Liian vaikeeta mulle.

Helppoahan se tuntuu olevan; pilalla menee aina.

[bliss]

Ruu on tyttö, eikä sitä ole salattu, edes Helsingin Sanomilta.

Sehän selvisi jo kommentistani ylhäältä. Tytöthän tässä vihamielisessä yhteiskunnassa yleensä juuri joutuvat tälläisen neutralisoimisen uhreiksi.

Joko Perhe-lehden juttu on valhetta tai sitten nälkä on kasvanut syödessä.

Juttu on väkisinkin valhetta, koska siinä sanottiin mm. näin: ...olivat päättäneet jo raskausaikana, ettei Ruun sukupuolta kerrota kysyttäessäkään. Synnytyksessä kätilö kunnioitti toivetta ja puhui ainoastaan lapsesta. Neuvolassa terveydenhoitaja on pari kertaa lipsauttanut sukupuolen - ja pyytänyt sen jälkeen anteeksi...

Tai sitten vanhemmat ovat vain yksinkertaisesti unohtaneet kaiken tohinansa keskellä sen mitä ovat aikaisemmin sanoneet.