Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

[NuoriD]

.

Pertiltä piti kysyä vielä se, että mitäs sun vaimos sanois, jos tekisit su-iltana samalla tavalla? Kiltisti lähtis aamulla töihin ja veis lapsen hoitoon ja ihmettelis että johan nukut pitkään, mahdatkohan olla krapulassa.

Meillä kuvatunlaisesta käytöksestä seuraa kovennettua palvelua. En mä koe mitenkään vääränä sitä, että vaimo jäkättää ja nakittaa, jos olen tullut -03 automaatiohjauksella kotiin ja makaan seuraavana päivänä iltapäivään asti.

[Frederik Krueger]

En jeesustele, syy mun ketutukseentaitaa todellakin olla toi ainainen karmea kunto johtuen huonosta viinapäästä.

Ei ole olemassa liian huonoja viinapäitä, ainoastaan liian rumia naisia.

Jos olet kuitenkin vakuuttunut ja vittuuntunut juuri viinapään huonoudesta, käsittääkseni ainoa tapa parantaa viinapään suorituskykyä on harjoituttaa sitä alkoholilla usein. Ravintoloissa ravaten kuluu liikaa rahaa, joten joka ilta pottu viinaa kotona on hyvä vaihtoehto.

Onko miehesi iltatöissä jos voi jäädä kotiin makoilemaan arkiaamuisin?

[Dumis]

Kyllähän ketä tahansa vituttaa jos aikuista ihmistä joutuu paapomaan kuin pikkulasta hänen horjuessaan kotiin ja mellastaessaan siellä sit aamuyöstä paikat uusix. Ja varisinkin jos näin käy 95% kerroista jolloin toinen ottaa isommin kuppia. Tuskin oli vika kerta kun suutut. Toivottavasti saapi vähän älliä päähä viunan suhteen. Asiallinen puhuminen auttaa enemmän kuin motkottaminen, kerrot että mikä sua vituttaa.

[Elppis]

Onko miehesi iltatöissä jos voi jäädä kotiin makoilemaan arkiaamuisin?

Sitäkin, tällä kertaa oli viikkovapaa.

Kiitokset kommenteista

[Zeb]

Kyllähän ketä tahansa vituttaa jos aikuista ihmistä joutuu paapomaan kuin pikkulasta hänen horjuessaan kotiin ja mellastaessaan siellä sit aamuyöstä paikat uusix. Ja varisinkin jos näin käy 95% kerroista jolloin toinen ottaa isommin kuppia.

Niinpä. Mä oon vähän sitä mieltä, että jos homma ei siivosti onnistu niin sitten on parempi olla menemättä juopottelemaan. En ainakaan itse jaksa katsella tuollaista ja aion pitää huolta ettei lapsen tarvitsekaan katsella. Ellei aikuinen ihminen parempaan pysty niin sitten sen kannattaa hakea apua ongelmaansa.

[EvaPeron]

Sinänsä typerä oli aloittaa keskustelu kertomatta taustoja, pahoittelen. Ympäripyöreästi sunnuntaina oli sovistusti poikien ilta jalkapallopelin ääressä, suunnitelmissa kuulemma pelata ja ottaa pari viskiä, veljesten kesken. No pelasivathan nuo kolmisen tuntia, ottivat sen pari viskiä kiltisti, ja painuivat paikalliseen käväisemään puolen yön aikaan. Just kun sain unen päästä kiinni, kannetaan ylihumalainen mieheni sisään, koko eteisen järjestys uusiksi ja mies sohvalle. Kävin sitten kehoittamassa siirtymistä makkariin, ettei koko kämppä haise eikä aamulla tarvise lapsen kanssa herraa herätellä. Painui vessaan, oksensi, sammui, omatunto ei antanu myöden jättää sinne - joten jeesasin sänkyyn, iskin kylmän rätin otsalle ja buranan suuhun. Valvoin sitten voivottelevan ja hikoilevan ja potkivan miehen vieressä hampaat irvessä neljään asti, kuuden jälkeen soi herätyskello töihin. Lähdin töistä kotiin heti aamusta, armoton hedari unettomuudesta ja vitutus suuri.

Syytänkö siis itseäni? Seuraavan kerran jätän sen paskan haisemaan olkkariin kaikkine "riskeineen"? Yritin tekemisilläni minimoida äänihaittoja ettei poika heräisi ja myös sitä, ettei asunto olisi kaaos meidän herätessä normaaliin maanantaiaamuun.

Mies oli kyllä pahoillaan, jossain määrin, että "tais eilen lähteä vähän lapasesta". Niin tais juu, yritti kokoajan pussailla ja lääppiä, selkeästi anteeksiantoa pyydellen. Eihän mies mitään väärää sinänsä ollut tehnyt, vetäs ne kerta kuutamoon huivit vähän vääränä viikonpäivänä ja teki itsestään naurettavan... vai?

ARGH. Itsensä kanssa on vaikeinta elää.

Olisikohan sinun nyt hyvä eritellä mikä osa tästä oli miehesi tekemisiä ja mikä osa omiasi. Sinulla on tieto hänen historiastaan alkoholin käyttäjänä, joten lopputulos ei ilmeisesti ollut yllätys. Silti käyttäytymisesi on ollut hyväksyvää siihen asti kunnes on tapahtunut jotain mikä ei ole yllätys, mutta josta et pidä. Kirjoitat vielä itse, että mies ei sinällään tehnyt mitään väärää. Miksi?

Vastuu miehesi alkoholin käytöstä on toki miehelläsi, mutta minusta sinulla on vastuu kertoa miehellesi siitä, että milloin sinulle sopii mennä puolilta öin baariin ja milloin jaksat sen seuraukset ja milloin et. Edelleen sinulla on vastuu siitä jos otat humalaisen viereesi ja valvot, vaikka yhtä hyvin voisit antaa ukon nukkua sohvalla. Eli syytä myös itseäsi tapahtuneesta, koska olet miehesi käytösmallin sallinut ja teet myös itsestäsi marttyyriä sen vuoksi.

Keskustele miehesi kanssa hänen alkoholinkäytöstään ja koeta sopia, että ottaa enemmän kohtuudella, mihin mennessä palaa kotiin minäkin iltana ja kiellä näillä tapahtumilla perustellen tulemasta örvelössä öisin kotiin jos sellainen päivä, ettei se sovi. Jos kohtuus ei onnistu eikä puolison toiveita kunnioiteta, niin silloin se tarkoittaa sitä, että joko hänellä on alkoholiongelma tai olet melkoinen itsestäänselvyys miehellesi. Ne ovatkin sitten ihan eri kertaluokan asioita.

[Ylermi Ylihankala]

...ainainen karmea kunto johtuen huonosta viinapäästä.

...oli pakko ottaa koppi. Eiköhän se huono kunto johdu siitä, että miehesi juo aivan liikaa kerralla. Hän itse sen viinan suuhunsa kaataa. Mainittakoot, että itse sorruin tähän usein, lapsen jälkeen vain kerran.

[sipsi]

Hmm, pattitilanne toisaalta..mut ootte kyllä niin huippuja tyyppejä molemmat, niin eiköhän tohonkin ratkaisu puhumalla löydy. (Eiks oo kiva ku yritän auttaa..?)
Parasta koko tarinassa on kuitenkin se, että ne hiffas lähteä baariin puolelle jatkaa..eikä jääny pilaamaan sun ja pojan nukkumista. Tai siis yritys oli ainakin toi; sehän ei sitten ihan toiminut kun piti pitää meteliä kotiintullessa. Mut ehkä ymmärsit mitä tarkotin.
Itseä sieppaa juurikin välillä se, että vaikka oma äijä ei erityisemmin joisikaan, se kutsuu usein kavereitaan (tai meidän yhteisiä kavereita) kotiinsa kylään arki-iltoina..ja ne ei läheskään aina tajua lähteä kovin aikasin menee. Ja itse olen niin univammanen, etten sitten pysty edes harkita nukahtamista, mistä lopputuloksena kiukku ja hedari, niinku mainitsitkin.

[Elppis]

[vaikka yhtä hyvin voisit antaa ukon nukkua sohvalla.

Kerroin jo aiemmin, miksi tämä ei ole mahdollista.

Mulla on kiss ass- syndrooma, mä en kehtaa sanoa mitään poikkiteloin ja jyrkästi jos vieraita on läsnä, ellei maailma ole loppumassa.

[Frederik Krueger]

Jokuhan syy sillekin on oltava miksi Jeppe juo. Alkoholismi ei ole sairaus, vaan oire jostain. Joka viinaa säästää, se miestään vihaa. Parempi katsoa katua. Parempi pyy pivossa ja ne huonommat siellä oksalla.

[EvaPeron]

[vaikka yhtä hyvin voisit antaa ukon nukkua sohvalla.

Kerroin jo aiemmin, miksi tämä ei ole mahdollista.

Mulla on kiss ass- syndrooma, mä en kehtaa sanoa mitään poikkiteloin ja jyrkästi jos vieraita on läsnä, ellei maailma ole loppumassa.

Et voi odottaa, että miehesi osaisi toimia haluamallasi tavalla, jos et mitään sano. Jos et vieraiden läsnä ollessa viitsi sanoa, sovi etukäteen että tänään ei sitten baariin tai pyydä käymään keittiössä jollain tekosyyllä. Yhdessäkään sovittuja pelisääntöjä on vaikea noudattaa, jos niitä ei ole!

[nowaysis]

Sipsi, mee omaan kotiin nukkuun jos meno häiritsee

[sipsi]

Sipsi, mee omaan kotiin nukkuun jos meno häiritsee

Olin eilen.
Ja eihän se nyt joka ilta tollasta ole, ja itsekin tykkään tavata kavereita. Mut joskus ärsyttää se, että kahdenkeskistä aikaa on liian vähän.. Moni asia olis muutenkin paljon paremmin, kun meillä olis yksi yhteinen koti..mut sit tarttee ne kuuluisat pelisäännöt (ollaan kyllä paljon niistä puhuttukin).

[Elppis]

Suvinen- superDITTO! Aivan sama meininki! Sohvalla nukkui ennen rymyjensä jälkeen, nyt tosiaan poika on jo sen verran iso, että herätessä nostelee luomia ja pussailee "nukkuvaa".

EvaPeron on pelottava, älä lyö.

[nowaysis]

Ehkä EP halus nyt vastavuoroisesti antaa topakoita neuvoja kun niitä niin paljon omaan ongelmaansa silloin sai? Uudet ei aina tiedä mitä niiden kuuluu sanoa, onneks me vanhat sentään

[Manaaja]

Kieltäydyin juuri muutama viikko sitten kunniasta, kun eräs täysi-ikäinen nuori nainen keksi että olen hurmaavan älykäs mies ja että hän haluaisi menettää neitsyytensä juuri minulle.

Jos mä esitän arvauksen tästä neitsyestä ni oonko oikeassa?

Heh, jouduin jo hetken aikaa miettimään että ketä muka voisit epäillä, kunnes tajusin. Ei, ei ollut tätimme. :-p Oli aika paljon nuorempi, vaikkakin juuri-ja-juuri täysi-ikäinen painos tämä.

Tätihän nyt on neitsyyttään tarjonnut jo useampaan otteeseen vietäväksi. Tosin veikkaan että livenä siltä menisi pupu pöksyyn, jos nyt sattuisinkin suostumaan. :-p

[EveryWoman]

Pakko sanoa tuohon Elpan hommaan, että kynnysmattoilulta ikävä kyllä kuulostaa. Parisuhteessa ei kannata odottaa tai olettaa toisen tietävän, mitä itse haluaa (olipa siinä omasta mielestä kysymys miten itsestäänselvästä asiasta hyvänsä), vaan se pitäisi kommunikoida hänelle selkeästi ja niin monta kertaa että ymmärtämisen prosessi sekä käynnistyy että rullaa onnelliseen loppuunsa saakka (joillakuilla tämä voi kestää kauankin ja vaatia asian linkittämistä käytännön tilanteisiin; muuten toinen ei välttämättä ymmärrä, mistä on kyse). Komppaan urpiaista sikäli, että nalkuttamisen ja mykkäkoulun lisäksi on onneksi olemassa kolmaskin vaihtoehto: keskustelu. Eikä ole mitenkään hölmöä "kaivella menneitä", päin vastoin. Usein tilanteen ollessa päällä ei edes kannata ryhtyä vakavaan keskusteluun - kaikkein vähiten silloin jos toinen on niin kännissä ettei pysy edes tolkuissaan, tai silloin kun paikalla on muita ihmisiä. Sama pätee siihenkin, jos toinen tai molemmat ovat kovin suutuksissa, itkuisia tai muuten poissa tolaltaan. Keskustelu onnistuu parhaiten, jos se käydään vasta kummankin osapuolen päästyä neutraaliin mielentilaan.

Kun asiasta puhuu, kannattaa pyrkiä ilmaisemaan ainakin kolme juttua ja erottamaan ne toisistaan:
1. määrittele tilanne neutraalisti ja faktojen kautta (ilman tunneilmaisua),
2. kerro, miltä edellä luetellut faktat sinusta tuntuvat (ota vastuu omista tunteistasi, älä esitä asiaa absoluuttisena pahana, vaan sano: "Minua raivostuttaa, minä en saa nukuttua, seuraava työpäiväni menee pilalle" jne.),
3. kysy, miten kumppanin mielestä voitaisiin välttää tilanteen toistuminen jatkossa (älä kysy: "Voisiko välttää" vaan "Miten voisi välttää", lähtöoletuksena siis että tilanne tulee muuttumaan).

Kolmoskohtaan ei kannata odottaa selkeää ja yksiselitteistä vastausta, vaan se toimii pohjana jatkokeskustelulle, jossa molempien kannattaa olla aktiivisia. Ensimmäisen keskustelun jälkeenkään vastaus ei välttämättä ole selvillä (vaikka niinkin voi käydä). Esim. omassa suhteessani vaikeimpien aiheiden käsittely on vaatinut kymmeniä mittavia keskustelukertoja ja useampia vuosia aikaa.

Jos ei ole valmis näkemään vaivaa sen kommunikoimiseksi, mitä suhteelta toivoo ja kaipaa, ei kannata odottaa sitä saavansakaan. Suosittelen opettelemaan kommunkointia ennen kuin homma lähtee lapasesta. Tilanteet ja olosuhteet pysyvät vain harvoin sellaisina kuin ne ovat nyt. Yleensä ne ovat menossa joko huonompaan tai parempaan suuntaan, vaikka sitä ei itse nykyhetkestä voikaan havaita. Siihen suuntaan voi kuitenkin onneksi itse vaikuttaa.

[Zeb]

Mua nyt pikkasen alkoi ärsyttää toi, että E:n miehen käytös tässä jotenkin on ikään kuin kääntymässä E:n tekemisistä tai tekemättömyyksistä johtuvaksi ongelmaksi. Ongelmahan on se, ettei ukko hallitse juomisiaan, eikä se suoranaisesti korjaudu antamalla toimintaohjeita E:lle. Ison miehen pitäisi itsekin tajuta ihan ilman vaimon tai äidin sanomisia, ettei noin voi juoda ainakaan jos perheessä on lapsia. Ihme juttu, että tästäkin saadaan jotenkin vaimon vika, milloin olet marttyyri ja kynnysmatto, tai sit voi tietty olla että nalkuttaa ja raivoaa liikaa, jolloin mies ei tietenkään voi olla juomatta, nii!! Onhan mulla toki omaakin lehmua ojassa tässä, mutta myös syvä kokemuksen rintaääni siitä, että tuota juominkipolitiikkaa voi muuttaa vain juoja itse. Toki siitä viereltä voi ilmoittaa mielipiteensä ja sen ettei sitä aio jäädä katselemaan, joskus se herättää, joskus ei. Joskus vasta lähtö herättää, ja usein ei kai sekään. Old habits die hard. Mut mahdollista se on.

E:lle tsemppiä, ärähdä sille ukolle ja sano että ajattelisi ees teidän muksua ellei sua viitsi.

[RolloTomasi]

En ymmärrä, mihin näitä ihmissuhteita tarvitaan.

[NuoriD]

En ymmärrä, mihin näitä ihmissuhteita tarvitaan.

No esim. sua ei olisi olemassa ilman sellaista.

[Elppis]

E:lle tsemppiä, ärähdä sille ukolle ja sano että ajattelisi ees teidän muksua ellei sua viitsi.

Jep, eilen jutskattiin. Käytin lasta aseena, kun ei tuntunut muuten menevän asian (mun mielestä) vakavuus läpi. Tämän jälkeen mies hiljeni, ja sen jälkeen tulikin suusta fiksua tekstiä. Mitään lupauksia ei tehty, enkä pyytänytkään, vaan sovittiin että tästä lähtien kun lähdetään ulos, yksin tai kaksin, nämä kännäilyt jätetään niihin hetkiin kun poika on yöhoidossa muualla.

Liian monta pilkkua, liian vähän pisteitä.

[Elppis]

En ymmärrä, mihin näitä ihmissuhteita tarvitaan.

No esim. sua ei olisi olemassa ilman sellaista.

It don't need more than a pussy and a penis, doc.

[RolloTomasi]

En ymmärrä, mihin näitä ihmissuhteita tarvitaan.

No esim. sua ei olisi olemassa ilman sellaista.

It don't need more than a pussy and a penis, doc.

Ni.

[EveryWoman]

Mua nyt pikkasen alkoi ärsyttää toi, että E:n miehen käytös tässä jotenkin on ikään kuin kääntymässä E:n tekemisistä tai tekemättömyyksistä johtuvaksi ongelmaksi.

Se, että henkilö X voi toimillaan vaikuttaa johonkin tilanteeseen, ei tietenkään merkitse, että tilanne johtuisi hänestä.

Periaatteessa, kokemukseni mukaan, suhteessa kannattaa unohtaa sen miettiminen, kumman syytä joku juttu on ja keskittyä enemmän siihen, mitä asialle voisi tehdä. Kumpikin voi miettiä tätä lähinnä omalta kohdaltaan, mistä johtuu neuvojen kohdistaminen tässä tapauksessa Elpalle. Jos Elpan mies kirjoittaisi tänne ko. tilanteesta, niin totta munassa hänelle löytyisi enemmän sanottavaa.

Ison miehen pitäisi itsekin tajuta ihan ilman vaimon tai äidin sanomisia...

Juuri tämmöisellä ajattelutavalla saa kuules ihan loputtomasti riitaa ja ikäviä fiiliksiä aikaiseksi, turhaan. Kokeiltu on, eivätkä riita ja ikävät fiilikset ole omiaan ainakaan lieventämään alkoholiongelmaa tai muitakaan ongelmia. Oma suhteeni muuttui ratkaisevasti onnellisemmaksi siinä vaiheessa, kun kumpikin tajusi lakata olettamasta, että toisen tulisi "itsekin tajuta" sitä sun tätä. Jos on jostakin jutusta jotakin mieltä, suosittelen ihan vaan neutraalisti kertomaan asiasta sen sijaan, että kerää sisäänsä aggresiota kun ei se tajua. Se, että ei kerro, ei mitenkään paranna kummankaan oloa tai suhteen tilaa, eihän?

Tietenkään kaikki ongelmat eivät sanomalla ratkea, sehän on selvä - alkoholiongelma varmasti yhtenä hyvänä esimerkkinä. Mutta se sanominen on silloinkin se ensimmäinen juttu mikä kannattaa toisen tehdä. Monesti ehdin ainakin itse paisutella juttuja mielessäni isommiksi kuin oikeasti olivatkaan, mikä selvisi heti kun sain suuni auki.

*

Hyvin hoidettu, Elppis!

[Riemumieli]

Jos ihminen (mies tai nainen) vetää säännöllisesti överit, niin miksi tilanne muuttuisi mihinkään lapsen syntymän jälkeen? Tekopyhää edes vaatia tuollaista, itsepähän olette kantenne valinneet. Samaan tapaan naiset olettavat, että heidän rakkautensa muuttaa miehen siihen tai tuon suuntaa. Säälittävää, up yours niin kuin Matti sanoisi.

Tehkää joskus niitä piilevä alkoholisti -testejä ja havaitsette, että te tai kumppaninne olette viinaa suuresti kuluttavia juoppoja ja juopoille viina maistuu.