bedlam kirjoitti:No niinpä. Multa katosi kaikki peleihin liittyvä oheisvitutus kun annoin pc:lle kenkää ja siirryin konsoleihin. En voi kuvitellakaan, että joskus tuli pelattua tietsikkatuolilla istuen ja nokka kiinni monitorissa, kun pelailla voi sohvalla makoillen ja videotykin kuvaa tuijotellen.
Sinänsä hyvä pointti, vaikka tosin miksi tuo "tietsikkatuolilla istuminen" häiritsee joitakin vain pelatessa, eikä esim. Kitinöidessä tai Facebuukatessa? Mulla tosin suurin osa kodin tietokoneilusta tapahtuu läppärillä sohvalla istuen ja sohvapöydälle kurotellen, mutta se tuntuu itseasiassa epämukavammalta ja selälle/hartioille tuhoisammalta kuin kunnon pöydällä ja tuolilla istuessa.
Kai tuokin riippuu pelityypistä. Ehkä löhöäminen sopii paremmin peleihin joihin ei tarvitse niin keskittyä, pelaa välillä rentoutuakseen 20 minuuttia ennenkuin kääntää jollekin TV-kanavalle katsoakseen tuleeko sieltä mitään mielenkiintoisempaa. Eli vähän sellaisia passiivisempia pelejä, verrattavissa elokuvien (passiiviseen) katseluun.
Padiohjaukseen tottuu äkkiä.
Ei ole onnistunut ainakaan minulta usean vuoden PS ja PS2 harjoittelulla. Ai niin on mulla PC:ssäkin (lähinnä läppäriä varten) myös Logitechin padiohjain, tosin sitä on käytetty lähinnä vain MAME-kolikkopelien kanssa, ja niissäkin siitä syystä että vanhan läppärin kursorinäppäimet alkoivat vedellä viimeisiään.
Ehkä padiohjaukseen "tottuu" jos ei ole vaihtoehtoa. Jos edelleen pelaa sivussa myös PC:llä, kontrasti kontrollien tarkkuudessa ja välittömyydessä säilyy. Gamepad ei sinänsä taida olla optimaalinen ohjain oikein millekään pelityypille, mutta jonkinlaisena mahdollisimman monia pelityyppejä kattavana ja pelitason (pöydän) puutteen huomioivana kompromissina se kai menettelee. Ei olla parempaakaan kompromissia toistaiseksi keksitty, tosin olen jo kauan halunnut padiohjaimiin mukaan pienen trackballin hiiren korvikkeeksi, mutta ehkä se tekisi konsoleista liian kalliita.