Perjantai 13....

[NuoriD]

dQ elkeet

[NuoriD]

tuntuu... että .. kaikki .. ovat .. raskaana.. paitsi minä..

Jos en olisi naimisissa, tarjoutuisin hoitamaan homman. Nyt sun täytyy tyytyä Manaajan tarjoukseen. Tosin sillä ei taida olla takuita toimivista pähkinöistä..

Gattiksen kuudestilaukeava varmaan hoitaisi homman.

[milli]

dQ elkeet

drama queen

[NuoriD]

dQ elkeet

drama queen

[Riemumieli]

Raskaaksi tulemisessa on vielä se ongelma, että yrittäminen saattaa kestää ja kestää. Varsinkin jos on syönyt kauan pillereitä, mömmöt eivät välttämättä poistu elimistöstä kovinkaan pian. Tai sitten ei, toiset tulevat raskaaksi, vaikka ehkäisy olisi mitä luokkaa tahansa, jopa sterilisaation jälkeen.

Muuten tuntemukseni eivät vaikuta suhteen kannalta kovin hyviltä, koska sinulle tarjotaan vain ei-oota ja epämääräisiä lupauksia. Jossain vaiheessa on vain laitettava kova kovaa vastaan ja katsottava, mistä kana pissii. Vaihtoehtoisesti kovin pörinä menee mielestäsi pois ja elämä jatkuu seesteisempänä.

[masa]

Raskaaksi tulemisessa on vielä se ongelma, että yrittäminen saattaa kestää ja kestää.

Saattaa toki, tai sitten käy niin, että kun suunnilleen paiskaa likasilla kalsongeilla, ollaan raskaan.

[milli]

^ juu mä tiedän, että pillerit vaikuttaa tuohon, oon ne lopettanut jo kohta pari vuotta sitten, mutta tulihan niitä syötyä kauan. Toi on myös yksi syy, miksen haluaisi odottaa niin pitkään, koska .. jos hedelmällisyyden kanssa on jotain ongelmia, niin.. se raskaus saattaa siirtyä pitkällekin tulevaisuuteenm, jos joutuu joihinkin hoitoihin.

Tää on tällaista, että välillä vaivaa kuume kovempana ja välillä se laantuu.. mutta. tuntuu että mitä pidemmälle aika menee, niin sitä kovemmin kuumeilee, ihan siihen asti, että itkeä tihrustan turhautumista. Eikä auta lainkaan, että ihmiset ympärillä menevät naimisiin ja hankkivat lapsia.

[Riemumieli]

Näinhän se yleensä menee, ympärillä tapahtuu ja silleen. Kuulostaa tutulta, saa nähdä, miten toimit, jos homma ei ratkea pian sinun suunnitelmasi mukaisesti. Helvettiä miehelle odotettavissa ja vakavia päätöksiä, jos yhtään osaan arvata.

[milli]

^mutta mikäli vanhat merkit pitää paikkansa, niin mä oon niin saamaton vässykkät, että mä valitan siitä täällä, en saa mitään tulosta aikaan, en sittenkehtaa ottaa asiaa enää täällä esille, ja sitten mökötän ja masistelen asian takia pari vuotta.

[Riemumieli]

Kestänetkö helvetin sitten paremmin... Mutta toivotaan, että asia ratkeaa, eivät ole helppoa juttuja, voin kokemuksesta kertoa.

[masa]

eivät ole helppoa juttuja, voin kokemuksesta kertoa.

Sivusta seuranneena, eivät todellakaan ole juu. Tällä hetkellä serkkuni yrittää saada muksua jo toista tai kolmatta vuotta.

Minä tosin olen sitä mieltä, että se jannu ei ansaitsekaan saada lasta. En meinaan ole eläissäni tavannut ketään niin saamatonta vätystä kuin se on. Jannu on 37 vuotias kouluttautumaton ja ikänsä työttömänä ollut siivelläeläjä. Millä se vätys muka perheensä elättäisi?

[ninnithequeen]

Tää on tällaista, että välillä vaivaa kuume kovempana ja välillä se laantuu...

Vaihetaaks osia viikoks? Tuu sä yksin hoitamaan Miskaa ja Nitaa ja mä pääsen töihin lepäämään ja leikkii sun koran kans?

Lupaan, että kuume laantuu

[milli]

Vaihetaaks osia viikoks? Tuu sä yksin hoitamaan Miskaa ja Nitaa ja mä pääsen töihin lepäämään ja leikkii sun koran kans?

Lupaan, että kuume laantuu

voi kuule, kyllä mä vietän aikaani vauvojen, lasten ja nuorten kanssa, mutta eipä se silti kuumeiluun vaikuta.

[RP]

Periaatteessa tunnen ihmisiä jotka ovat lapsia halunneet, mutta ovat edelleen lapsettomia. Koskaan ei ole oikea aika, aina jotain muuta yms. Siirretään ja siirretään, lopputulos lapseton elämä. Ei siinä mitään, ovat onnellisia yms eivätkä mitään kadu.

Meinaan vaan, että joskus se päättämättömyys johtaa näihin tilanteisiin, joten punnitsisin kumpi on tärkeämpää. Mies vai lapsi. Kokeeko että pystyy elämään onnellista ja täyteläistä elämää vain kaksin vai onko se lapsi sen edellytys.

Painostus on aina perseestä, mutta joskus välttämätöntä. Painostuksen seuraukset eivät aina ole toivottuja, tämä on hyvä muistaa. Vaikka se lapsi saataisiinkin alulle, mitä lapsen syntymän jälkeen.

Kumpikaan ei ole väärässä tai oikeassa. Pitkälti valintakysymyksiä.

Tytsän syntymän jälkeen oli tämä "tuleeko lapsia lisää"-issue. Miehelle on aina ollut ihan sama, kumpikin vaihtoehto käy. Minä menin "jooeijooeijooeijooei"-linjalla melkein puolitoista vuotta (joo-hetket oli aina ovulaation aikana, raskauden jälkeen ovat hormonit kyllä ilmoittaneet aina hedelmöittymisvalmiuden, ei-hetket ovulaation jälkeen). Toinen lapsi olisi kiva, mutta kaikki sen mukanaan tuoma ei. Kakkua ei voi syödä ja säästää. Ja kaikki se "mukanaan tuoma" on se juttu miksi ehdoton ei. Pupusta ei ole semmoseen. Ja that´s ok.

Meinaan vaan sanoa, että seilaisin tuolla "jooeijooei"-linjalla vieläkin, varmaan maailman tappiin asti ellei ennen toosavekottimen saamista puhjennut kondomi (aikuiset ihmiset kun ei osaa käyttää, daah) olisi aiheuttanut hysteeristä akkaa ja apteekkiin kaahaavaa (hysteerisen akan takia) miestä. Vaikka mahdollisuus toki hyvin pieni kun mitään vielä päästeltykään uiskentelmaan. Ne pari viikkoa mitä odotin joka kuukautista vierasta saapuvaksi, oli semmonen maanpäällinen helvetti, mikä kertoi paljon enemmän kuin se ajoittainen hormonimyrsky.

Olen hyvin tyytyväinen että asian suhteen päästiin ratkaisuun. Helpompi hengittää ja olla tien päässä.

Et juu, ei helppoja juttuja.

[Lolita]

tuntuu... että .. kaikki .. ovat .. raskaana.. paitsi minä...

Welcome to my life

Joka tapauksessa, asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella. Mä en tiedä ketään, en yhtä ainoatakaan ihmistä ystävien, kavereiden, sukulaisten tai tuttavien joukosta joka ei olisi haluamaansa vauvaa saanut. Ehkä miehesi kypsyy ajatukseen pikemmin kuin uskotkaan, ehkä käy vahinko, ehkä sinulle tulee vielä tilanne, että haluat odottaa, ehkä menette naimisiin sitten kuitenkin aika pian. Ei voi tietää muuta kuin että vauva on tulossa. Nauti muiden vauvoista siihen saakka ja vielä hetki myös siitä lapsettoman arjesta ja vapaudesta.

[milli]

^^Niinpä painostus on perseestä, mä tiedän sen. Ja.. sen takia mä sitä oikeastaan täällä jauhan ja blogissa, koska en halua ahdistaa / painostaa puolisoa siihen pisteeseen asti, että hän lähtee. Toisaalta, mä myös tunnen mun puolison niin hyvin, että mä tiedän, ettei hän ryhdy mihinkään vain sen takia, että mä haluan, ei lähde tekemään mitään vain miellyttääkseen toista.

Kuitenkin, jokainen päivä lisää mitä mä odotan, mä mä joudun odottamaan sitä mitä mä palavasti halua, sitä minkä mä koen täydentävän mun elämän ja joustamaan mahdollisesti mun työuran kustannuksella. Se tuntuu käsittämättömän epäreilulta, jos/kun katselen vain omaa napaa.

Mä haluan ehdottomasti kokonaisen perheen, elämä kahdestaan puolisonkanssa ei tunnu mulle siltä täydeltä elämältä. Toisaalta.. jos pitäisi valita, niin .. musta tuntuu, että se lapsi/lapset olisi se. Mutta mä haluan olla vaimo ja äiti.

[milli]

[quote="Lolita"][/quote]

[Riemumieli]

^^Niinpä painostus on perseestä, mä tiedän sen. Ja.. sen takia mä sitä oikeastaan täällä jauhan ja blogissa, koska en halua ahdistaa / painostaa puolisoa siihen pisteeseen asti, että hän lähtee. Toisaalta, mä myös tunnen mun puolison niin hyvin, että mä tiedän, ettei hän ryhdy mihinkään vain sen takia, että mä haluan, ei lähde tekemään mitään vain miellyttääkseen toista.

Noin niin kuin äärimmäisen vitutuksen tunteneena voin todeta, että kun oikein pistetään kova kovaa vastaan, niin mieli voi muuttua, vaikka kuinka olisi vastahankainen. En väitä, että olisin arvostanut painostustapaa, mutta pientä miestä katsellessa sitä ei muista kuin riidellessä.

[milli]

Noin niin kuin äärimmäisen vitutuksen tunteneena voin todeta, että kun oikein pistetään kova kovaa vastaan, niin mieli voi muuttua, vaikka kuinka olisi vastahankainen. En väitä, että olisin arvostanut painostustapaa, mutta pientä miestä katsellessa sitä ei muista kuin riidellessä.

Ai siis tikittelikö teilläkin vaimon biologinen kello lujempaa?

[Riemumieli]

Ai siis tikittelikö teilläkin vaimon biologinen kello lujempaa?

Itse lähinnä mietin, miten tuosta hullusta akasta pääsee vaivattomimmin eroon eli jåå. Tosimies (TM) olisi tehnyt toki toisin, mutta mitäs näistä.

[ninnithequeen]

Ahaa. Mä lykkään Miskan siis välittömästi Lolitan syliin röyhtäilemään ja piereskelemään ja kuolaamaan

[milli]

^:D ok ok .. eli mä sittenkin voi ottaa palleista kiinni ja vääntää kunnes se suostuu panee mua.. selvä selvä

[Riemumieli]

^:D ok ok .. eli mä sittenkin voi ottaa palleista kiinni ja vääntää kunnes se suostuu panee mua.. selvä selvä

Kyllä se varmaan panee sua, mutta siittäminen on kai se juttu junou poks zäp.

[annepa]

^^Niinpä painostus on perseestä, mä tiedän sen.

Noin niin kuin äärimmäisen vitutuksen tunteneena voin todeta, että kun oikein pistetään kova kovaa vastaan, niin mieli voi muuttua, vaikka kuinka olisi vastahankainen.

Minä "painostin" helluni muuttamaan yhteiseen asuntoon ja pois kerrostalosta (se missä ennen asuttiin oli mun asunto, nyt on yhteinen). Vuosi sitten oli aika rankkaa. Minä halusin pohjoseen mutta olin jo päättänyt että voin yrittää mikäli saan koiran ja muutetaan isompaan kämppään jossa on piha. Helu oli että "väävää, en osaa sitoutua, väävää, en tiedä onko musta asumaan kenenkään kans yhessä, väävää, en halua muuttaa pois Helsingistä". Latelin vaihtoehdot pöytään. Ne olivat
1) muutto Helsingissä isompaan asuntoon jossa on piha, otan koiran, en lupaa että viihdyn mutta ainakin on yritetty isosti
2) muutan/muutetaan Ouluun asuntoon jossa on piha, otan koiran, suhde jatkuu etänä jos vain minä muutan, en lupaa että suhde jatkuu
3) kattilat jakoon, muutan yksin Ouluun asuntoon jossa on piha, otan koiran

Suhteen jatkumista en voi missään tilanteessa luvata, voin vain luvata yrittää.

No, hellu nieleskeli vähän aikaa ja sanoi että "kai se pitää pankkiin lähteä huomenna". Nyt jälkeenpäin on monta kertaa sanonut olevansa Hyvin Hyvin tyytyväinen tästä ratkaisusta. Eikä mullakaan oo enää niin hirveetä hinkua pohjoseen muuttamiseen, nyt tuntuu riittävän että pääsen käymään siellä silloin kun haluan.

Että joskus se painostus tepsii

Toisaalta mulle ois ihan mikä tahansa vaihtoehto käynyt, mutta olen tyytyväinen että tämä vaihtoehto tuli valituksi.

[Elppis]

Perjantai 13, jep!

Oma kuume rupes taas kipuamaan töissä, joten lähdin 14 aikaan kotia kohti, suunnitelmina ottaa pikatirsat, että jaksan pojan kanssa illan kahdestaan.

Kaupasta kotiopäin kävellessä soi puhelin, Alex on yli 39 asteen kuumeessa. Nyt raato (jolla on jostain syystä suun seutu vähän turvonnut?! Posket ainakin) makaa vaippasilteen sohvalla ja katsoo Veeti Paloautoa. Raukka.