NuoriD kirjoitti:Et vieläkään tunnu tajuavan jutun pihviä; sinä itse olet tässä määrittelemässä, että sosiaalitukien huijaamisesi tekee maailmasta paremman paikan.
Nou. Samaa mieltä ovat monet muut. Lisäksi tilanne ei ole se, kuten tuossa yrität vihjata, että olisin ensin toiminut ja sitten määritellyt oman toimintani hyväksyttäväksi. Vaan olen ensin miettinyt+selvittänyt+kysellyt, mitä mieltä jengi on, ja toiminut sen mukaan. Asia on kyllä sitä luokkaa itsestäänselvyys, että moni muu olisi toiminut kyselemättä. Jos tietäisit, mistä on kyse, nauraisit mulle kun olen edes käynyt tällaista juttua selvittelemään. Mut mä nyt vaan olen tällainen oudompi tapaus.
Jos olisit täysin vakuuttunut, että asia on näin, niin toki kertoisit, mitä olet tehnyt. Näin jokainen voisi ottaa mallia, huijata laillasi sosiaalitukia ja tehdä maailmasta paremman paikan.
Suurin osa ihmisistä ei koskaan kohtaa tätä epäkohtaa systeemissä. Kyse on tilanteesta, joka syntyy kun tietyt olosuhteet ja ehdot täyttyvät. Ei tämä varmaan ainoa epäkohta ole, mutta harvinaisen kohtuuton sellainen. Suurin osa niistä, jotka joutuvat samaan tilanteeseen, ymmärtää takuulla kiertää sääntöjä ilman minun apuanikin. Ei se kovin vaikeaa onneksi ole tässä nimenomaisessa tapauksessa.
Ja en tietenkään kerro tällaisia asioita ihmisille, joista en itse tiedä edes nimiä (miten tyhmänä sä oikein mua pidät?).
Mun nähdäkseni meissä on se ero, että minä tiedostan tekeväni väärin. Kyllä, myönnän nyt, että bussikaistan ajaminen on väärin. Jatkan sitä silti.
Sulla näyttäisi olevan kova tarve uskoa, että mä olen jotenkin älyttömän kyvytön arvioimaan tekojani ja niiden seurauksia, ja siksi teen väärin ymmärtämättä sitä edes itse.
Miksi? Etkö olekaan ihan tyytyväinen omaan tilanteeseesi, jossa teet väärin tieten tahtoen?
Sairauden tunto on ensimmäinen edellytys paranemiselle. Sinä et ole vielä saavuttanut tuota vaihetta, vaan kuvittelet, että kaikki mitä EW tekee, jo määritelmän mukaan parantaa maailmaa.
Aika epätoivoinen kärjistys.
Kuten sanoin, en suinkaan ajattele, että jokainen harkitsematonkin tekoni jotenkin maagisen automaattisesti parantaisi maailmaa. Päin vastoin: pyrin harkitsemaan tekojani mahdollisimman huolellisesti etukäteen ja valitsemaan vain ne toimintatavat, joiden vaikutukset eivät näytä olevan ainakaan kielteisiä (tietenkään kukaan ei voi harkita tekojensa seurauksia maailmankaikkeuden loppuun asti, mutta voi niitä silti harkita). Tämä siksi, ettei tarvitse sitten oman vittumaisuuteensa katkeroittamana netissä yrittää syyllistää muita, jotta saisi kuvitella heidänkin olevan yhtä lyhytnäköisiä egoisteja kuin itse on.