Kyllä, mutta mun sääntökokoelmassa tuo ammatinvalintaa koskeva ohje on hierarkisesti sen yleissäännön alapuolella, jonka mukaan pyrin tekemään hyödyllisiä asioita. Haitalliset toimet on siis jo heti ensimmäiseksi rajattu pois tarkastelusta.NuoriD kirjoitti:Tässä tulee ongelmaksi asia, joka on tuotu esiin jo aiemminkin. Henkilö saattaa olla hyvä ja halukas toimimaan alalla, joka on kokonaishyvinvoinnin kannalta hyödytön tai haitallinen.
Kommunikaatiossani on varmaankin ollut epäselvyyttä sen osalta, miten tuota hyödyllisyyttä voisi mitata - ainakin urpiainen oli käsittänyt mun sanoneen, että mittariksi käy tämä ammatinvalintaa koskeva sääntö. Niin en sentään ajattele, vaan käytän tuota sääntöä sen päättämiseen, mihin valitsen käyttää suuria määriä aikaani. Eli monesta hyvästä vaihtoehdosta niiden parhaiden valitsemiseen (valintaahan on pakko tehdä, koska kaikkeen aika ei riitä). Se, miten muodostan käsitykseni tästä "hyvien vaihtoehtojen" joukosta, on asia erikseen. Viestissäni prosessille asian teoreettista puolta sivutaan hieman. Käytännön puoli taas on suurimmaksi osaksi ei-käsitteellistä tieto-taitoa (vai mitä sanaa tuosta nykyisin käytetään?). Sitä on hyvin hankala kuvailla sanallisesti siten, ettei väärinkäsityksiä syntyisi. Vähän sama kuin yrittäisi opettaa jollekulle jotain harjoittelua vaativaa käsityömenetelmää pelkästään sanallisesti.
Pitkien numoerosarjojen opettelu ei ole ammatti. Jos ja kun puhutaan ammatinvalinnasta, tulee keskittyä tehtäviin, jotka joko ovat ammatteja tai joilla on realistisia mahdollisuuksia muodostua sellaisiksi lähitulevaisuudessa. Tuon erityislahjakkuuden kuitenkin voi, ja se kannattaa, ottaa ammatinvalinnassa huomioon. Jos henkilö on erinomainen vaatesuunnittelija, hänellä täytyy olla luovan ajattelun kykyä ja sisäisen prosessin hallitsemisen kykyä, sekä jonkinlaisia kommunikaatiotaitoja (en tarkoita välttämättä verbaalista kommunikaatiota). Jos hän pystyy lisäksi autisti-tasoiseen pitkien numerosarjojen omaksumiseen, voisin kuvitella hänestä olevan kovasti hyötyä aivotutkimuksen ja kognitiotieteen alalla, jossa hän voisi auttaa tutkijoita ymmärtämään ja mallintamaan aivojensa toimintamekanismeja.Henkilö A on maailman paras ja halukas opettelemaan ulkoa pitkiä numerosarjoja. Hän on lisäksi sinua parempi vaatesuunnittelija, mutta ei kuitenkaan maailman paras (tässä esimerkissä oletetaan, että et ole maailman paras vaatesuunnittelija). Tulisiko henkilön A siis opetella ulkoa pitkiä numerosarjoja kokopäiväisesti (sinun mukaan käsittääkseni pitäisi), vai pitäisikö hänen toimia vaatesuunnittelijana? Oletan, että pitkien numerosarjojen ulkoa opettelusta ei ole maailman hyvinvoinnin kannalta juurikaan hyötyä.
Sellainen tarkennus, että kun olen sanonut että ihmisen kannattaa tehdä sitä missä on "paras", en tarkoita tehtävää missä hän olisi kaikkia muita ihmisiä parempi, vaan tehtävää, jonka hän osaa paremmin kuin minkään muun osaamansa tehtävän. Siis vertailu tapahtuu suhteessa henkilön omaan taito- ja lahjakkuusarsenaaliin, ei suhteessa muihin ihmisiin.
Sahansoittajan ammattinimike olisi varmaankin muusikko. Mutta jos hän ei osaa soittaa mitään muuta kuin sahaa, hän tuskin on keskitasoa parempi muusikko. En myöskään hyväksy kysymyksesi kaksijakoisuutta, koska sama henkilö voisi olla erittäin hyvä jollakin kolmannella alalla, jonka jätät mainitsematta. Omassa tuttavapiirissäni ei ole ketään (ainakaan ei heti tule mieleen), jonka lahjakkuusprofiili olisi kauttaaltaan noin tasainen. Yksi tyyppi tulee mieleen, jonka kohdalla tuo on näennäisesti totta, ja hän tekeekin sitten erilaisia hanttihommia vaihtelevasti. Mutta hänet tuntien olen kyllä sitä mieltä, että hän olisi ihmiskunnalle poikkeuksellisen hyödyllinen henkilö, jos hänen todellinen lahjakkuutensa vain saataisiin käyttöön. Toivon, että hänelle sopiva ammatti ehtii syntyä hänen elinaikanaan. Toisaalta tämä hänen poikkeava lahjakkuusprofiilinsa auttaa kyllä laittamaan niitä hanttihommiakin aika hyvin järjestykseen. Jos tuijottaa vain virallisia ammattinimikkeitä, on vaikea sanoa missä niistä hän olisi paras, mutta jos miettii tehtävien käytännön vaatimuksia, päätös on helppo.Henkilö B on keskitasoa oleva rakennusmies ja hiukan keskitasoa parempi sahansoittaja. Tulisiko hänen toimia rakennusmiehenä vai sahansoittajana?
Nuo kaksi ensimmäistä esimerkkiäsi viittaavat siihen, että uskot osan ammateista olevan joko turhia tai vähintäänkin turhempia kuin muut. Tämän johdosta ajattelet, että vaikka ihminen olisi huono jossakin hyödyllisessä, hänen olisi kannattavampaa toimia sillä alalla kuin tehdä jotakin turhaa, missä hän on hyvä. Tämä on yleinen tapa ajatella ja yllättäen olen itse törmännyt siihen useampia kertoja kuin olisin halunnut - kulttuurialoja kun ei insinöörivaltiossa usein nähdä juuri minkään arvoisina.
Joku, joka on erinomainen huumekauppias, olisi todennäköisesti myös hyvä työntekijä poliisin huumeyksikössä. Näillä antamillasi tiedoilla suosittelisin hänelle huumepoliisin uraa, koska huumekauppiaan ammatista on yleisesti ottaen enemmän haittaa kuin hyötyä, eli se on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.Henkilö C on keskitasoa oleva rakennusmies, mutta erinomainen huumekauppias. Kumpaa ammattia hänen tulisi harjoittaa?
Mikään lahjakkuusprofiili tuskin on sellainen, joka johtaisi pärjäämiseen vain yhdessä ammatissa. Kivikaudella oli käyttöä insinöörityypeille (esim. työkalujen keksimisessä) siitä huolimatta, että moderni teollistuminen tapahtui vasta paljon myöhemmin. Jne.
Joo, no eipä mua noi PFB:n uskomukset mitenkään häiritsekään. Se puolestaan häiritsee, että hän väittää uskomuksiaan faktoiksi ja yrittää käännyttää muita ajattelemaan samoin. Siinä, että uskoo johonkin, sanoo asian äänen, ja myöntää sen uskomukseksi, ei pitäisi olla mitään periaatteellista ongelmaa.Multiuniversumi teoriaa kritisoidaan joidenkin toimesta raivoisasti nimenomaan sillä, että sitä saattaa olla mahdotonta testata tieteellisesti ja silloin se ei olisi tiedettä. Teorian puolustajat väittävät, että sen puolesta on mahdollista löytää myös objektiivisia todisteita. En tiedä, onko sitä mahdollista osoittaa perättömäksi. On siis käsittääksen epäselvää, onko se tieteellinen teoria, jos sitä ei voi osoittaa paikkansa pitämättömäksi. PetriFB:llä saattaa olla aivan yhtä hyvä oikeus väitää, että Jumala loi maailmankaikkeuden.