NuoriD kirjoitti:urpiainen kirjoitti:
Aion kontrata EW:n epäreilun keskustelutaktiikan sillä, että pohjattoman lapsellisesti copy-pastean edellisen viestini kaikkiin hänen viesteihinsä tässä ketjuissa, joissa ei niitä kauan kaivattuja perusteluja vihdoinkin anneta. Moni kuusivuotiaskin olisi kateellinen pirullisesta juonestani!
Mitä tapahtuu, kun vastustamaton voima kohtaa järkähtämättömän esteen? Nyt se selviää.
Kyllä urpiaisenkin pitäisi mennä itseensä. Onhan aivan ilmeistä, että urpiaisen kommunikointitavassa EW:n suuntaan on jotain pahasti vialla, jos EW ei ollenkaan ymmärrä mistä urpiainen puhuu. Silloin saman asian toisto täsmälleen samoin sanoin on täysin epätarkoituksenmukaista, eikä voi johtaa yhtään mihinkään.
Jos olen ymmärtänyt EW:n oikein, näkisin tuon parivaljakon keskustelun tämänhetkisen ongelman siinä kysymyksessä, että päästäänkö eettisesti optimaalisempaan tulokseen loogisella päättelyllä vai tarkastelemalla omia tunteita. Urpiainen on ensiksimainitulla kannalla, EW jälkimmäisellä. EW:n tukena on inhimillisyyden perusominaisuuksista tuttu altruismi, jolloin olisi ainakin teoriassa mahdollista lähteä siitä ajatuksesta, että mitä paremmin yksilö voi, sitä enemmän resursseja hänellä on tuhlattavissa altruismiin. Tässä täytyy tosin lähteä siitä oletuksesta, että rikkaus ja hyvinvointi eivät ole suorassa korrelaatiosuhteessa keskenään, koska tämä estäisi altruismia toteutumasta. Urpiainen voinee itse kertoa, miksi hän itse luottaa enemmän loogiseen päättelyyn tässä asiassa.
Urpiaisen viinipullosta voisi tehdä esimerkin näin:
Jos urpiainen ostaa 20,- euron viinipullon lauantai-iltansa ratoksi, hän saa siitä enemmän mielihyvää kuin ostamalla 10,- euron viinipullon ja antamalla sen jäljelle jääneen 10,- euroa afrikkalaislasten koulunkäyntiä tukemaan. Näin täytyy olla, koska urpiainen tekee tuon valinnan oman lausuntonsa mukaan itsekkäistä syistä. Tuon 20,- euron viinipullon juominen saattaa kuitenkin pitää urpiaisen hyvällä tuulella pidempään kuin 10,- euron pullo, jolloin urpiainen altruistisesti ei kiusaakaan EW:tä kitinässä sinä hyvän olon tuokionaan. Tämän seurauksena EW saa työnsä paremmin tehtyä, ja siten myös hänen altruismivarantonsa kasvaa, mahdollisesti paljonkin arvokkaampiin summiin kuin se 10,- euroa koulunkäyntiin. Tämä luonnollisestikin edellyttää sitä, että kaikista ihmisistä löytyy tarve altruismiin, tai ainakin merkittävästä enemmistöstä.
Ongelmallista EW:n ajattelussa on se, että hyvä ja paha pitäisi jotenkin tunnistaa, jos ei älyllisellä, niin jonkinlaisella johdonmukaisella tunnetasolla. Kysymykseksi jää, voiko tunne-elämä koskaan olla riittävän johdonmukaista, jotta tämä voisi toimia.
Mähän alan pian tykkäämään tästä bondagesta.